Tiedättekö. Luulen, että olen raskaana. Ihan hiton raskaana. Portaat puuskututtaa, sängyssä kääntyminen kirpaisee kohtua, hengittäminen on raskaampaa, supistaa – mitä ei tapahtunut esikoista odottaessani, ainakaan, että olisin tajunnut, ja maha on tullut minun ja kaiken tekemisen väliin.
Tuntuu, että tämä raskaus on ollut... raskaampi. Ihan alussa pahoinvointeineen, alakuloineen ja väsymyksineen, sittemmin fyysisesti tuntuvampi. Pääosin oloni on ollut tosi hyvä – nyt kun alun ankeus on ohi. Varsinkin tällä hetkellä tuntuu, ettei väsymyksestä ole tietoakaan, mutta muutoin kroppa tuntuu olevan enemmän raskaana kuin reilu pari vuotta sitten samoilla viikoilla.
Katsoin muuten ensimmäisen raskauden neuvolakorttia ja huomasin aikamoisen yllärin. Tuolloin minulla oli näillä viikoilla kymmenen (10!) kiloa enemmän painoa kuin nyt. Uskomatonta. Vaikka silloin tuntui, että eihän tässä ole kertynyt muuta kuin tuo maha, mutta härremunjumalani, oli se kymmenen kiloa johonkin kertyneenä! Nyt, siirryttyäni 25. raskausviikolle, painoa on karttunut kolme kiloa.
En tiedä kultaako aika muistot, vai miksi minusta tuntuu, että ensimmäisessä raskaudessa ei askel muka painanut edes viimeisillä viikoilla (no painoi se), ja että tässä kohtaa raskautta tuntui vielä kuin ei raskaana olisi ollutkaan.
Voisiko siis olla, että se vain on vähän eri odottaa toista lasta melkein 32-vuotiaana, kuin odottaa ensimmäistä 29-vuotiaana? Että kyllä se on keholle rankempi nyt, kun paikat on jo valmiiksi.. noh, tiedättehän, ja koska keho on muutenkin ensimmäisen raskauden muuttama? Ja onhan se ainakin tosi paljon erilaista odottaa toista lasta, kun mukana matkassa on koko ajan esikoinen, jonka kanssa äiti-ihminen ei ihan noin vain pääsekään levolle, kun siltä tuntuisi.
Yksi ensimmäistä raskautta helpompi asia tosin tulee mieleen: selkävaivat, sellaiset iskias-tyyppiset kivut, joita ensimmäisessä raskaudessa oli usein, eivät ole vaivanneet tässä raskaudessa juurikaan.
Onneksi myös mieli on yhtä virkeä kuin ensimmäistä odottaessa – ellei jopa virkeämpi!
12 comments
Miten kaunis kuva! <3 Kauhee raskauskuume iskee (joo, menen hoitoon!).
VastaaPoistaHaha, johan siitä on jo muutama viikko. Khyyyllä nyt jo voi kuumeilla! Ja kiitos <3
PoistaMulla oli aika sama kuule. Selkäkipuja ekassa, mutta muuten valas-fiilis tokassa. On sillä esikoisella varmaan jotain tekemistä asian kanssa ;) Raskaus meni ihan sairaan nopeasti, mutta kroppa oli kyllä jotenkin väsähtäneempi, sanoisin.
VastaaPoistaEsikoisella saattaa joo olla. Ei anna äiti-ihmisen paljon chillailla! Väsyny äiti, väsyny kroppa, haha!
PoistaTuttu tunne! Mulle tää toinen raskaus on ollut paljon.. raskausmaisempi. Toki se varmaan vaikuttaa, että viimeksi olin 24 ja nyt 30v.? Mutta ihan samoilla elämäntavoilla nyt on tullut melkein 15 kiloa vähemmän painoa, hämmentävää. Mutta kivaa. :)
VastaaPoistaMä luulen myös, että ikä yhdessä jo kerran raskauden kokeneen kropan kanssa saattaa olla se syy. Mulla on tosta painoasiasta sellainen olo myös, että samalla tyylullä on nyt menty kuin aikaisemmassakin. Tosin alkuraskaudessa voin niin pahoin nyt, että ei maistunut muut kuin hedelmät. Ehkä sillä oli vaikutusta..?
PoistaMeille syntyi toinen poika viikko sitten ja i feel you! Juuri sama olo minullakin oli tämän toisen kanssa, kaikki oli raskaampaa, mutta selkä oli hyvässä kunnossa -esikoisen perässä touhutessa selkä sai varmasti enemmän liikettä kuin ensimmäisessä raskaudessa!
VastaaPoistaYhtään en kyllä kaipaa raskaana oloa tai sitä mahaa, päin vastoin sitä miettii, että uskaltaako sitä ikinä kolmatta kertaa lähteä tähän touhuun;) Tsemppiä loppuraskauteen, aika menee yllättävän nopeasti!
Onnea paljon uudesta tulokkaasta! :)
PoistaAika on mennyt jo nyt jotenkin nopeammin kuin ekassa raskaudessa. Ehkä siksikin, että ei ole ollut aikaa niin miettiä raskautta, eikä kaikki vaiheet ole enää niin uutta ja jännää, toisin kuin ekaa odottaessa.
Mulla on edelleen sellanen tunne, että ihan ku en oliskaan raskaana :-) Nyt mennään 29viikkoa. Mutta oon saanu tosiaan lepuuttaa ihan mieleni mukaan, kun ei ole ketään täällä häiritsemässä :D Toista se olis jos ympärillä pyöris jo 1-2 lasta,,.
VastaaPoistaNiinpä! Se on erilaista odottaa ekaa, kuin toista, kolmatta, neljättä... huhhuh :D
PoistaMä muuten kävin kurkkaa sun blogii! Mahtavaa lukea sieltä päin maailmaa juttuja! :)
Ihana kuva!
VastaaPoistaOlen jo jonkin aikaa lukenut blogiasi (mukaansatempaavia juttuja, kiitos niistä :) ), mutta nyt vasta ensimmäistä kertaa kommentoin kun pompsahtivat nuo iät silmiin: minäkin sain esikoiseni 29-vuotiaana ja kuopuksen melkein 32-vuotiaana. Mutta mulla ensimmäinen raskaus oli huomattavasti raskaampi. Siinä oli kyllä paljon kaikkea ylimääräistä stressiä, mutta muutenkin. Eli siitä huolimatta, että jälkimmäisessä raskaudessa esikoisen uhmakohtaukset olivat uuvuttavia, voin paljon paremmin. Ehkä raskaudet vaan ovat erilaisia? Synnytyksistä puhumattakaan! Nimim. Ensimmäinen kesti 30 tuntia, toinen (virallisesti!) 10 minuuttia... Tsemppiä loppuraskauteen!
Kiitos, ja kiva kun oot seuraillut ja vihdoin kommentoitkin! :)
PoistaSe on kyllä totta, että jokainen raskaus voi olla erilainen samallakin ihmisellä. Mä toivon että synnytys olisi silti samanlainen, koska mun eka taas oli helppo (jos sitä nyt sellaiseksi voi koskaan sanoa)! :D Kesti alle viisi tuntia lapsiveden menosta, ja lapsi tuli maailmaan luomuna. No ihan helvetilliset kivut siinä tietysti oli, mutta koska kaikki kävi niin äkkiä, sen kesti, eikä muita vaihtoehtoja edes tarvinnut miettiä.