Lapsen kanssa puhumisesta

22.2.2015

Luin eilisestä Hesarista jutun , jossa kerrottiin, miten lasten kanssa kannattaisi jutella, jotta jutustelu olisi mahdollisimman hedelmällis...

Luin eilisestä Hesarista jutun, jossa kerrottiin, miten lasten kanssa kannattaisi jutella, jotta jutustelu olisi mahdollisimman hedelmällistä. 

"Kun aikuinen yrittää avata keskustelua kaverin lapsen tai pienen sukulaisen kanssa, saattaa käydä näin: lapsi nyökkää, pudistaa päätään tai mutisee: joo, ei, en tiedä. -- Älä siis kysy lapselta, oliko päiväkodissa kivaa, vaan mitä hän siellä teki. -- Tavallisissa kohtaamisissakin kannattaa heittää pallo lapselle ja jäädä kuulolle: "Kerropa minulle siitä sarjakuvakerhostasi!""

Aa, totta! Kuulostaapa järkevältä. Ei siis kysytä tarkkoja joo/ei -vastattavia kysymyksiä, vaan heitetään avoimet kysymykset kehiin ja annetaan lapsen kertoa itse.


Olimme tänään Muumimaailmassa ja seitsemänvuotias kummityttömme oli mukana. Automatkalla aloitin huomaamattani sen tavallisen kysymyslitanian: "onko koulussa ollut kivaa, onko kavereita, mikä on sun lempiaine?". Kummityttö vastaili: "joo, joo, matikka". Keskusteluyhteys ei varsinaisesti ollut auennut.

Sitten muistin lukemani jutun Hesarista: Ainiin, niitä avoimia kysymyksiä! Mietin, mikä olisi nyt sitten sellainen pallon heittävä kysymys. Hmm... "Kerroppa siitä sun koulusta!"

Kummityttö mietti hetken: "Noo.. mä oon tosi hyvä matematiikassa ja kuviksessa." 

"Aijaa, kiva, kerro niistä lisää!", kannustin.

"No emmä jaksa kertoo enempää".

Jaahas.

"Entä mites se viulunsoitto, vieläkö sä sitä harrastat?"

"Joo."

"No kerro siitä!"

"Emmä jaksa."

Ok. Ei kait siinä sitten. 

Ihan hyvin toimi meillä noi Hesarin vinkit.

You Might Also Like

6 comments

  1. Mä käytän kysymystä "Mitäs te teitte?" Aika usein se "emmä jaksa kertoo" oikeastaan meinaa, ettei kersa osaa vastata kysymykseen. Mä oon jo pulassa näitten kanssa, kun lypsettyäni aikani niitä parin sanan vastauksia (kuka, mitä, missä ja kenen kanssa) ne yhtäkkiä alkaa oikeasti selittää jonkun leikin sääntöjä vaikkapa, kaikkia muunnoksia ja vielä omaa mielipidettään niistä... Puolensa kaikessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahha! Niijjust! Yritäppä siinä sitte ottaa tolkkua! :D

      Poista
  2. Mä olen jo vuosia (lapset 10 ja 13) kysynyt, mitä tänään tarhassa/koulussa teitte. 98% vastaus on "kaikenlaista". ja sitten alkaa armoton lypsäminen. No kerro esimerkki, kenen kans olit, mitäs matikka...jne, jne. Pikkasen väsyttävää etten sanois.

    VastaaPoista
  3. Meillä on ihan sama!

    "Kerropa niistä ystävänpäivätansseista?"
    "En halua kertoa."

    LAPSI ON KOLME. Luulin, että tää alkaa vasta kymmenen vuoden päästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah! Hei meilläkin asuu tommonen kaks ja puol -vuotias murrosikänen. Se ei osaa puhua kauheesti, mutta semmosia teiniangsteja pukkaa paikoittain, että huh huh!

      Poista

Hae