Tietoa mainostajalle ›

Ruoan alkulähteellä

1.12.2015

  Yhteistyössä Semper ja Blogirinki Media . Kyllä se on kuulkaa niin, että nykyajan lapset, ne ei edes tiedä, mistä se ruoka tulee. Jo...

 Yhteistyössä Semper ja Blogirinki Media.

Kyllä se on kuulkaa niin, että nykyajan lapset, ne ei edes tiedä, mistä se ruoka tulee. Joo katsokaas, ei se sinne jääkaappiin itsestään tule. Ei ole leivät valmiiksi pusseissa ja makaroonilaatikot lautasella automaattisesti. Jonkun ne on siihenkin tuotettava, poimittava, kannettava ja tehtävä.

No me ajateltiin sitten ihan viedä nuo meidän lapsemme sinne ruoan alkulähteelle, eli metsään. Pienenä se on nähkääs opittava. Muina metsästäjä-keräilijöinä sinneniin vaan ja omia eväitä etsimään.

Kyllä ei sillon kun minä olin nuori mitään muovitettuja sandwichejä tai pillimehutetroja ollut. Itse oli sammaleen alta ja kivenkolosta luonnon omat antimet löydettävä. Siitä sopivan multaisina kitoihinsa popsittava. Mutta olipahan ainakin luonnollista! Siitä kun se nykyajan nuoriso niin kerta pauhaa.


Kävipäs sitten tuuri, kun siellä aikamme samoiltiin – kamalan kiva, että oli sillä lailla lämmin päivä – että löytyi kuin löytyikin sitä apetta! Ei tarvinnut niin hirviän kauaa edes etsiä, mikä oli kyllä ihan mukavaa, kun kuitenkin noin pienten kanssa on liikenteessä.

Vanhalla kunnon keppitaktiikalla saimme paikannettua hyvät apajat ja pian sitten sieltä sammaleen nokasta jo pilottikin oikein tutun näköistä murkinaa. Lapset ne oli ihan että whöööt, mutta niin me vaan isi-ihmisen kanssa kerrottiin, että juu-u tämä se vasta ruokaa on tämä.

Sehän on vähän niin näissä keräilijähommissa, että ensin sitä löytää yhden, sitten toisen ja kohta jo koko rykelmä paljastuu. Niin me sitten löydettiin ihan sellainen mukava saalis. Ja parasta tietysti on, että sen saattaa heti syödä siinä paikan päällä!


Hahahahhahaa, no viiitsi vitsi! Kyllä me tiedetään, että se ruoka tulee supermarketista, eikä mistään metsästä!

Öö...

***

No oikeasti me leikittiin esikoisen kanssa tuommosta etsimisleikkiä. Ihan siis kotoa oltiin kampanja-smoothiet otettu mukaan (no shit, Sherlock) ja sitten ajateltiin siinä yks-kaks-yllättäen, vähän samalla ajatuksella kuin pääsiäissuklaamunan etsinnässä – josta lapsi niin kovasti paljon tykkää –, että piilotetaan muutamat smoothiet mättäälle ja annetaan esikoisen etsiä niitä siellä.

Se oli aika hauska leikki, jonka jälkeen smoothie maistui ehkä entistäkin paremmalta. Sillä lailla kun oli itse saanut sen löytää ja muina voittajina sitten maiskuttaa voittosmoothie kurkusta alas. (Huomio! Kaikki truutit, korkit ja muut tuomisemme vietiin myös mennessämme pois, aivan kuten kunnon eräkävijän kuuluukin!)

Mutta se mikä ei ihan täysin mennyt tuossa alkujorinassa pieleen on, että onhan nääkin 100-prosenttista sitä itseään! No joo, joo, ei nyt ehkä Suomen metsistä 100-prosenttisesti löytyvää, mutta kuitenkin.


Uutuusmaut päärynä-avokado, pikkuisella tujauksella limeä, mango-porkkana-omena, pikkuisella twistillä minttua ja omena-porkkana, appelsiini- ja sitruunamehulla maustettuna ovat jokainen ollut maistuvia molempien lasten mielestä.

Näitä on eri muodoissaan käytetty niin esikoisen kuin kuopuksenkin välipalana ja onhan ne hitti – kaikkien meidän mielestä. Edeltävässä Semperin truuttipostauksessa sain kommentteihin vinkin, että näihin on myös saatavilla sellaisia silikonisia päitä, mikä estää truutin sisällön tursuamisen hallitsemattomasti.

Sellainen olisi hyvä, varsinkin vauvalle, mutta enhän minä oo saanut vielä aikaiseksi hommata. En, vaikka muutamat kerrat ollaankin saatu koko hedelmä- tai puuromössössä kylpevä pikkuemäntä pestä hanan alla.

Yhteistyössä Semper ja Blogirinki Media.


You Might Also Like

0 kommenttia

Hae

 

 

Ruokablogien kärki