Asioita, joita et tiennyt minusta

26.7.2016

Tai et ainakaan halunnut tietää. 1. Minulle ei sovi viljatuotteet. Suurina määrinä varsinkaan. Kun syön niitä monta päivää putkeen ja tyyl...

Tai et ainakaan halunnut tietää.

1. Minulle ei sovi viljatuotteet. Suurina määrinä varsinkaan. Kun syön niitä monta päivää putkeen ja tyyliin joka aterialla, alan piereskellä, vatsani turpoo, suuni tulee kipeäksi ja naamani lihoo noin 17 kiloa.

2. Minulla on pakkomielle lausua ihmisten Virtasta (haha, Virtsasta) ja Korhosta eksoottisemmat nimet korostetun... korostetuiksi. Niinku tahallaan vääntää jotain englantia niistä. Leinonen esim. Lei-nou-nen. Saati oikeasti eksoottiset nimet. Ihan jotain omiani väännän. Aina, helvetti.

3. Lisäksi muunnan kaikki sanat, jotka vaan muunnettavissa on, jotenkin kaksimieliseksi tai niinku just vaikka Virtsasiksi. Aivan kuin joku vanha, hikinen setä kossupullo takataskussa jossain kioskin kulmalla konsanaan. SAIRAAN hauskasti siis. Mutta minkäs teet. Sieluni on vanha, hikinen setä.

Ainiin, ja sananmuunnokset. Voi helvetin sananmuunnokset. Neki vielä. Aina pakko.

(Kipeä ukkeli.)


4. Kadehdin kaikkia, joilla on hyvä leukasiluetti. Itsehän näytän lähinnä kalkkunalta sivusta katsottuna. Onneksi en matkaa usein Ameriikkaan. Kiitospäivänä ois kauhee vienti.

5. En kestä murusia pöydällä. Lattioilla kyllä, pöydillä en hetkeäkään. Sängyssäkin vaikka, MUTTA EN JUMANKAUTA PÖYDILLÄ.

HA-HAA, melkoinen antikliimaksi, eikö! Mutta ei mulla nyt muuta ollu tähän hätään.

Paitsi että mun hanuri kutiaa just nyt iha helevetisti, ku siinä on joku neljätoista hyttysenpistoa.

THANK YOU AND GOOD NIGHT!

Laatubloggausta jo vuodesta 2013.

You Might Also Like

2 comments

  1. Ihan pakko kommentoida, sillä 2 asiaa kolahti kotiin välittömästi.Hyvä leukasiluetti: mieluummin näyttäisin vaikka kalkkunalta kuin tämä muodoton siluetti, joka on kuin naama valuisi laavana rinnuksille. Näkyy varmaan takaakin.Toinen, se kipein, on sanamuunnokset. Nehän ovat veikeitä, enkä minä ikinä tilaisi pikkaista kahvia, mutta minulta tulee niitä kun olen väsynyt. Onneksi olen eläkkeellä eikä kukaan kuuntele mitä puhun. Sanoin kerran pitkän, raskaan koulupäivän vikalla tunnilla kiltille,levottomalle pojalle "Voi Kakka Pellio, yritä nyt vielä jaksaa hetki". Sitä, mikä suusta tulee, ei saa takaisin. En saa ikinä anteeksi, se oli kuolemansynti. JA SILTI minä nauroin kipeälle ukkelille. En ole tavannut ennen (vain muunnettuna).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haahhaha! "Näkyy varmaan takaakin" - oot hulvaton! :D
      Mahtava toi sun väsyneenä sananmuunnosteluhomma! Se on vähän niinku sananmuunnosten tourette, ehkä?

      Poista

Hae