Naiset arvostelun alla

16.10.2017

Havahduin eilen yhteen ajatukseen: Naiset ovat aina ulkonäöllisen arvostelun alla. Okei, okei, tämä ei ollut uusi keksintö, mutta olen huo...

Havahduin eilen yhteen ajatukseen: Naiset ovat aina ulkonäöllisen arvostelun alla.

Okei, okei, tämä ei ollut uusi keksintö, mutta olen huomannut erään toistuvan ilmiön ihan omassa elämässäni, useasti ja ihan lähiaikoina.

Aina, kun olen ollut ystävieni kanssa ulkona, jollain miehellä on ollut jotain sanottavaa meistä. Tämä satunnainen, meille tyystin tuntematon henkilö on myös kokenut velvollisuudekseen kertoa sen, vaikkei me varsinaisesti olla janottu yhtään mitään keskustelunavausta meistä.

Sanottava on voinut olla huumoriksi puettu heitto, arvio iästämme, tai ihan vaikka kehu kauniista hiuksista. Viimeisimpään kehuun on liitetty myös hiusteni koskettelu, heilauttelu tai silittely.

Pari viikkoa sitten minä ja ystävämme saimme kuulla olevamme maahisia kävellessämme ravintolasta kotiin. Jep, maahisia. Ilmeisesti isot takkimme ja ystäväni pukema huppu – tiedättekö kun oli kylmä, sateinen ilma – olivat niin provosoivia, että kaksi kolmekymppistä miestä grillillä alkoivat huutelemaan meille. Eivät lopettaneet, vaikka asia tuli varsin selväksi. Maahisia oltiin, hah hah, tosi hauska, ok.

Viime lauantaina vastaavassa tilanteessa joku yksinäinen sankari kysyi, olemmeko muumeja. Juuh, taas oli niin hauskaa kun meillä kolmella neljästä oli sellaiset reilun kokoiset pitkät takit. Heti perään kaksi miestä pysäyttivät minut, koska halusivat kertoa, kuinka ihanaa heistä on, kun nainen käyttää huulipunaa, "koska se on niin naisellista".

Kohteliaisuudet ovat toki kivoja, mutta näin kun alkaa ynnäämään näitä, kohteliaisuudetkin alkavat näyttäytymään hieman eri valossa: Kommentointia naisten ulkonäöstä kuulee koko ajan.

Kaikki kommentit olemme ohittaneet tilanteessa huumorilla. Senkin, jossa joku Espoo-nuori koki velvollisuudekseen kertoa meille olevamme "vähän vanhempia naisia". Ei sellaisista jaksa välittää ja ehkä ne ovat siinä hetkessä tuntuneetkin huvittavilta. Huvittavilta kaikessa järjettömyydessään.

Mutta nyt kun näitä on kertynyt, alkaa tuntua, ettei arvosteluhomma olekaan mikään satunnaisten urpojen juttu, vaan ihan yleinen ilmiö: Naisten ulkonäköä vaan tupataan kommentoimaan, eikä nämä kommentoijat edes tajua, ettei se oikeastaan ole heidän oikeutensa, saati tehtävänsä.

Aloin oikein miettiä, milloin itse olisin ikinä kommentoinut yhdenkään minulle tuntemattoman miehen ulkonäköä hänelle. Että olisi tullut edes mieleen huikata mitään, varsinkaan arvostelevaa tai loukkaavaa jollekin? En keksinyt ainuttakaan kertaa.

Mutta minua ja ystäviäni on kommentoitu aina. Varhaismurrosiästä aikuisuuteen jollain miehellä on ollut aina jotain sanottavaa meistä.

Nyt seuraa uutinen: EI ME NAISET OLLA PYYDETTY KENENKÄÄN TUNTEMATTOMAN HUMALAISEN MIEHEN ARVIOTA ITSESTÄMME.

Tämä ei tietystikään tarkoita, että kaikki tai edes suurin osa miehistä tekisi näin, tai etteikö myös urpoja, tuntemattomien miesten ulkonäköä kommentoivia ja arvostelevia naisia olisi ollenkaan olemassa. Jälkimmäisen ilmiön yleisyydestä vaan en tiedä.

Kohteliaisuuksilla ja kehuilla on ihan paikkansa, arvostelulla ei koskaan. Ei tuntemattomille, eikä tutuille.



Lue myös:
Päätätkö olla mulkku vai kiva?

You Might Also Like

7 comments

  1. Mulle tuli ystävällinen mies baarissa kertomaan, että voisin vaihtaa maisemaa. Häntä kuulemma ällötti kaikki alle 160 pitkät ja tällaiset kääpiöt saisivat kuulemma pysyä kotona. Kommentti päivässä piristää vai kuinka se meni...? 😂

    VastaaPoista
  2. Olen Keski-Suomessa asuessani kohdannut muiden kommentointia ulkonäöstäni, "lihava", "oho, onpa iso maha" jne. Jotenkin kummasti vituttaa tälläiset, onneksi osaan toisinaan sanoa takaisinkin ja toisinaan saan kommentoijan hiljenemään. Enpä itsekkään keksi milloin olisi ollut tilanne, että olisi mieleeni tullut kommentoida muiden ulkonäköä.

    VastaaPoista
  3. Se muakin ihmetyttää miesten kommentoinnissa että mistä se impulssi lähtee. Kaikkihan havainnoivat päässään ympäristöä, mutta mikä on se linkki havainnoinnin ja kommentoinnin välillä? Miksei empatia tai häpeä tai joku estä möläyttelyä?

    VastaaPoista
  4. Mulle ei tulis kyllä mieleenkään ääneen kehua miehen ulkonäköä ko henkilölle itelleen, kaverille ehkä saatan sanoa, että onpa komea tms. Naisia tulee taas kehuttua useammin, esim just vaikka baarissa saatan kehua tukkaa tai vaikka paitaa/hametta.

    VastaaPoista
  5. Toinen mitä en ymmärrä, on toisen luvaton kouriminen.

    Kun baarin rappusissa nuori mies tarrasi takamukseeni/haaruksiini, en kyennyt kuin kiekaisemaan ANTEEKSI. Joo, ihan kiva että peräni on yhä houkutteleva muidenkin kuin aviomieheni mielestä, mutta tietääkseni aviomieheni on ainoa joka saa rappusissa tarrata takamukseeni. Hänellä on lupa siihen, tuntemattomilla ei!

    On kiva, että sitä kelpaisi muillekkin miehille, itse kuitenkin mielummin kuulisin kehut (vaikka sitten perseestäni) sanallisesti kuin kourien kautta!


    Torey

    https://naissanelioissa.wordpress.com

    VastaaPoista
  6. Oh my.

    Oma alalajinsa on sitten vielä nämä töissä kommentointia harrastelevat sanasepot.

    *******
    - Oletko laihtunut stten viime näkemän?
    - Jaa-a, enpä usko, vaikee sanoo, öööö, ei meillä ole puntariakaan
    - Ei kyllä sä olet laihtunut, olet ihan eri näköinenkin
    - Ehkä se on tää ikä, hekoheko (erittäin vaivautuneesti)
    - Ei kyllä sä oot oikeesti laihtunut, varmasti ainakin viisi kiloa
    - En usko kuule että olen
    - Kyllä sä oot, oot ihan eri näköinen (kauhistellen)
    - jahas.
    ******
    Seuraavana päivänä:
    - Juu ei, kyllä sä kuule olet laihtunut, vertasin vanhoja kuvia viime keväältä.
    - (#%*)

    *****
    - onko kaikki hyvin, näytit niin väsyneeltä palaverissa.
    - juu kuule ihan olen elämäni vedossa (en vain jaksa kuunnella ihan kaikkea p**kaa)

    VastaaPoista
  7. Kiitos, tää postaus on paras! <3 Ja niin totta! Jotain ihme kommenttia kuulee vähän väliä. Mun työkavereista suurin osa on miehiä ja vaikka he eivät usein kommenteillaan mitään pahaa tarkoita, en kaipaa kyllä niitä kohteliaisuuksiakaan. Niitä tulee nimittäin usein sellaisista asioista kuin huulipuna tai hame ja äääääh kun aina tulee vaivaantunut olo. Aika usein olisi siis kiva olla kuulematta edes niitä "kohteliaisuuksia", mutta arvostelua nyt ei ainakaan.

    VastaaPoista

Hae