22-Pistemamma

7.12.2013

Sain Vähänpä tiesin -blogin Anulta haasteen kertoa itsestäni asioita. Säännöt menevät niin, että haastettu vastaa 11 esitettyyn kysymykseen...

Sain Vähänpä tiesin -blogin Anulta haasteen kertoa itsestäni asioita. Säännöt menevät niin, että haastettu vastaa 11 esitettyyn kysymykseen, keksii 11 kysymystä jollekin muulle ja kertoo 11 paljastusta sielustaan. 

Ja näin se sitten meni, 22 (joka on muuten ikäni) asiaa minusta:

1. Mitä radiokanavaa kuuntelet?
Olen jämähtänyt kai nuoruuteeni ja kuuntelen sinnikkäästi YleX:ää, vaikka oikeastaan vain Ilen ja Matin jutut, Etusivu-ohjelma ja joskus vähän iltapäivän Mäkkärin jutut miellyttävätt. Usein kyllä kuuntelen myös Bassoa ja jos leikin aikuista, kuuntelen Yle Puhetta.

2. Mitä aikuiskirjaa luit viimeksi ja tykkäsitkö siitä?
Jari Tervon Jarrusukan olen lukenut kokonaan viimeksi, mutta samaan aikaan myös Tervon Layla ja Liza Marklundin Turvapaikka ovat vuorotelleet käsissäni.

3. Pidätkö lahjojen ostamisesta?
Pidän. Hoitovapaalla kylläkin tuleva joulu pistää äiti-ihmisen vähän paremmin tarkkailemaan kustannuksia.

4. Milloin viimeksi tunsit olevasi onnellinen?
Tänään, eilen, edellispäivänä... päivittäin tulee onnen hetkiä. Absoluuttista onnen olotilaa on kai turha hakea, silloin vain pettyisi. Onnellisia hetkiä mahtuu jokaiseen päivään. Ihan vain lapseni suloinen hymy tai iloinen nauru saa minut onnelliseksi.

5. Mitä lapsesi leikkivät tällä hetkellä mieluiten?
Pikkumies tykkää mennä äidin selän taakse, jolloin äidin pitää kurkkia taaksensa "kukkuu!". Myös kutituskoulu on yksi lempileikeistämme: siinä käppänä otetaan syliin ja kutitetaan, samalla toistaen iloisesti "kutituskoulu!" 

6. Mikä on sinun ja lapsesi lempi kuvakirja?
Vauvan silmin: Koiranpentuja. Minusta on ihanaa kun yksivuotias ymmärtää jo pyynnöstä hakea kirjan ja tulee äidin syliin selailemaan sitä.

7. Minkä elokuvan olet viimeksi ostanut?
Huhhuh... eipä niitä tule juurikaan osteltua, yleensä vuokraamme. Olisikohan äidilleni ostettu viime jouluna jokin dvd... ei mitään käryä.



8. Mikä on joulutraditiosi?
Oh, niitä on miljoonia. Kuusi pitää olla koristeltuna viimeistään aatonaattona. Aamulla syön paahtoleipää ja edeltävänä yönä paistettua kinkkua ja juon kahvini aina samasta joulumuumimukista, katson aina Joulupukin kuumalinjan ja sitten menemme katsomaan joulurauhanjulistuksen. Illalla syödään aina ensin kaloja, vasta sitten kinkkua ja laatikoita. Yksi perheemme ulkopuolisten mielestä huvittavin traditiomme on, että lahjat pitää aukaista rauhassa, vuorotellen ja yksi kierros kerrallaan. Minä toimin yleensä tonttuna. Lahjojen aukaisu kestää tunteja ja välissä juodaan kahvitkin. 

9. Kerro kolme blogia, joita seuraat tällä hetkellä mielenkiinnolla?
Tällä hetkellä luen useimmiten Uskolaa, Lähiömutsia ja Puutalobabya. Kaikki ovat toisistaan poikkeavia, mutta jokaisesta löydän palan itseäni. Kaikkia lukulistallani olevia blogeja luen kyllä usein.

10. Ketkä läheisistäsi tietää, että bloggaat?
Kaikki, varsinkin ne, jotka hilluvat Facebookissa.

11. Miksi kirjoitat blogia?
Rakastan kirjoittaa. Rakastan kun kirjoituksiani luetaan ja niistä pidetään. Bloggaaminen on minulle tällä hetkellä, ja myös aikoihin, ainoa harrastus, jota kohtaan koen suurta intohimoa. Nykyään myös valokuvaamisesta on tullut minulle uusi intohimo. Aloitin niitä juttuja varten uuden bloginkin, joka kyllä on vielä aivan alussa. Sinne uskoisin jatkossa päivittelevän vain kuvin ja joskus reseptein.



Hokasin muuten, että tämä haaste on melkein sama kuin kesällä täällä ollut 10+10 asiaa minusta, mutta toivottavasti ei ole paljon päällekkäisiä vastauksia. 

Sitten ne extrapaljastukset:

1. Kaipaan kipeästi lisää koko perheen yhteistä aikaa. Tämä viikonloppu on ollut aivan maailman ihaninta kiireetöntä yhteistä oleskelua.

2. Inhoan mouhoojia.

3. Mouhotan joskus itse jostain.

4. En voi sietää yksinkertaisuutta ja mustavalkoisuutta ajattelussa.

5. Minusta olisi ihanaa tehdä työtä, joka auttaisi heikoimpia.

6. On vaikeaa olla tyytyväinen itseensä, jos halajaa aina olla paras tai edes parhaimmistoa. Kilpailen keskenäni jatkuvasti jostain.

7. Olen oppinut, ettei muiden menestys ole minulta pois, vaikka toisinaan se kirpaiseekin. Opittuani sen, olen ollut paljon onnellisempi ja tunnen, että olen saanut enemmän aikaan.

8. Blogini antaa minulle usein kaipaamaani onnistumisen tunnetta. Joskus taas tulee epätoivo ja ajattelen ettei kukaan tätä lue ja juuri kun niin käy, jostain tulee positiivinen valonpilkahdus ja uskon taas blogiini.

9. Inhoan ihmisten välistä arvostuksen puutetta. Vihaan epäempaattisuutta, ja toisinaan liian kovat arvot saavat minut surulliseksi ja tunnen itseni voimattomaksi niiden rinnalla.

10. Olen kiitollinen rakkaasta, ahkerasta, kiltistä ja huumorintajuisesta aviomiehestäni. Olen myös äärimmäisen kiitollinen ihanasta lapsestamme.

11. Haluan villalegginssit.





Ja koska Anukin fuskasi, minäkin fuskaan ja heitän samat 11 kysymystä eteenpäin Belle Baien Suville ja vasta löytämälleni Periaatteen naiselle! Jeah! 



You Might Also Like

6 comments

  1. En ole ikinä kenenkään blogia kommentoinut, mut nyt oli pakko. Extrapaljastus kohta 7 on niin totta. Ja kiitos ainosta blogista jota seuraan säännöllisesti. :) -Katja-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, on kunnia! Kiitos kommentoinnistasi ja seuraamisesta!

      Poista
  2. Löysin juuri blogiisi ja ihastuin. Olen juuri pohtinut omaa suhdettani tanssiin ja löysin samoja mietteitä mitä sinä sinäkin olet kirjoitellut. Ja nuo extrapaljastukset - suurin osa kolahti itseeni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei mahtavaa kun löysit! Kiva, että kolahti ja kiva kuulla että sielunsisaria löytyy! :)

      Ja jos kiinnostaa seurailla, klikkaile itsesi lukijaksi ja tykkäile Facebookissa! :) Täytyypä tulla myös vastavierailulle sun blogiin tutustumaan!

      Poista
  3. Ihana, miten sä seisot noin vakaasti blogisi takana. Mä oon omani kanssa vähän tuuliviiri. Mäkin kyllä rakastan kirjoittaa ja rakastan sitä, että oon voinut jollain tasolla koskettaa niitä ihmisiä, jotka tekstejäni on lukenut. Mulla on vaan taas kerran hakusessa se perimmäinen syy, miksi kirjoitan. Jostain syystä tarvitsen sen. En osaa blogata vaan bloggaamisen ilosta, ei mun aiheetkaan oikein oo sellaisia. Vakava puoleni, kuten mieheni sanoi ;) Kyllä se syy sieltä taas löytyy ja bloggaaminen jatkuu. On se niin tärkeäksi jo muodostunut kuitenkin.

    Ja toi on niin hyvä, että toisen menestys ei ole multa pois! Näin se on. Sais jo tämä kateus, koko rakkaan maamme vaiva, väistyä täältä pikku hiljaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan mullakin välillä niitä blogikriisejä, mutta aina sieltä löytyy se syy ja ilo siihen taas. Ja juuri yleensä sen kautta, että todella näkee, että tätä kyllä luetaan, että en mä keskenäni täällä hillu. Kommentit ovat kultaakin kalliimpia ja niitähän aina toivoo, sillä onhan se keskustelu juuri aika iso osa blogimaailmaa.

      Toi kateushomma ei ole helppo! :D Mä olen useinkin kateellinen, mutta jospa sen osaisi kääntää positiiviseksi kateudeksi, eikä pahansuovaksi. Positiivinen kateus ehkä ajaisi yrittämään saman saavuttamista, kun taas negatiivinen vain toivoisi sille toiselle vähemmän? Tällee meitsi yrittää ajatella... :)

      Poista

Hae