Tietoa mainostajalle ›

Wow, mikä loppuviikko

8.6.2014

Torstaina mun piti kirjoittaa ihanasta mökkireissusta, suhisevista kaislikoista, varpaista sannalla, juoksevista koirista rannalla ja riemui...

Torstaina mun piti kirjoittaa ihanasta mökkireissusta, suhisevista kaislikoista, varpaista sannalla, juoksevista koirista rannalla ja riemuissaan rantavedessä pulikoivista lapsista. Nooh, se torstai ei ollutkaan niin idyllinen mökkireissu. 

Vasta illalla paksu pilvipeite siirtyi pois ja aurinko alkoi paistaa. Sitä ennen olimme kuitenkin ehtineet käydä koiran kanssa eläinlääkärissä, mihin koira sitten jäikin tiputukseen. Anafylaktinen reaktio, ehkä amppari. Ajelin muina mökki-yksinhuoltajina kahden koiran ja yhden taaperon kanssa edestakaisin kaupungista mökille, mökiltä kaupunkiin lääkäriin, takaisin mökille syömään, ja sitten taas hakemaan koira kyytiin ja kotiin. Kyllähän ne kaislikot siellä suhisi ja lapset ilakoivat, mutta sillä lailla elämystä asiasta ei saanut revittyä, ei sitten millään. Amppari on muuten meille pystyssä 162,52 euroa.


Perjantaina meille tuli siskonlapset yökylään. Jotta varhaisteini-ikää lähestyvä saatiin suostuteltua mukaan, lupasimme mennä lauantaina Kupittaanpuistoon, jossa on Seikkailupuiston, liikennepuiston ja pomppulinnan lisäksi veden päällä lilluvat Wow-pallot. Koska Wow-palloja oltiin odotettu jo koko aamu, niiden luo suunnattiin täysillä juosten. Lapsilla vaikutti olevan hauskaa palloissa, ja se Wow-nimenkin tausta selvisi vanhemmille kyseistä lystiä maksaessa: Kymmenen euroa, kymmenen minuutta. Per lapsi. Wow!

Seikkisrokkikin olisi ollut käynnissä, mutta kaikki käteiset tuhlattiin palloiluun. Seikkisrokinkin hinta olisi ollut ihan tuntuva. Meiltä viideltä 48 euroa, kun taapero olisi päässyt alle kaksivuotiaana ilmaiseksi. Wow sillekin.


Suuntasimme siis liikennepuistoon, missä minikaupunkiin pääsi ajelemaan huokeammin. Parinkymmenen minuutin ajoajasta tosin jäi 17 minuuttia käyttämättä, kun kummityttö ilmoitti yhden kierroksen jälkeen, ettei osaa kääntää, ja ajoi auton varikolle. Oli se kuitenkin ympyrän verran osannut kääntää, koska muuten se olisi ajanut suoraan Uudenmaantielle oikeiden autojen sekaan.

Paleltuamme Kupittaanpuistossa melkein tunnin, hiippailimme autoon, laitoimme peppulämmittimet päälle ja lähdimme kotiin. Sitten alkoikin paistaa aurinko.


Tälle päivälle ajattelin olla lataamatta mitään kovin suuria odotuksia. Jos vaikka aurinkokin pysyisi näkyvillä.

You Might Also Like

4 kommenttia

  1. Anteeksi, että minua kamalasti ja sopimattomasti naurattaa tämä. Toivottavasti päivä on jo parempi tänään!

    PS. Ampparin perään kannattaa ehkä suosiolla laittaa ulosottomies. Ovat tunnetusti huonoja maksamaan velkojaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha! No saa naurattaa! Ei näistä päivistä muuten selviäisi.

      Hiton amppari, pakeni vielä paikalta, etten saanu ees rekkaria ylös.

      Poista
  2. Tota on liikenteessä. Meidän koiran persrauhanen oli lauantai aamuna vielä ihan normaali, mutta illalla mandariinin kokoinen. Ja eikun päivystykseen tyhjennyttämään se. Voi kuulemma tulehtua noin pahasti ihan muutamassa tunnissa. Mikä karma, että piti tapahtua just kaks tuntia sen jälkeen ku normi eläinlääkäri meni kiinni. Ja 220e kiitos ja näkemiin.

    Toivottavasti koira voi paremmin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi noita koiria, ne on kyllä semmosia rakkaita huolenaiheita. Koira voi jo paremmin, kiitos! Onneksi vein, sillä vartti viemiseni jälkeen koiran pää oli turvonnut ihan muodottomaksi. Huhhuh, meidän herkkis citykoira.

      Poista

Hae

 

 

Ruokablogien kärki