Vuoden äiti ei suinkaan ollut tunnettu loistavista insinööritaidoistaan. Yleisesti ottaen kaikenlainen rakentaminen tehtiin enemmän innolla kuin taidolla. Puuttelliset taidot Vuoden äiti usein korvasi innovatiivisella, joskin hieman rajoja rikkovalla tyylillä.
Junaradan lisäpalikoista innostunut Vuoden äiti päätti rakentaa uljaan junaradan Brio-kylän asukkaille. Yhtäkkiä, aivan ennalta arvaamattomasti iloisen rakennusprojektin tielle tuli este. Synkän tumma pilvi, aivan rakennushankkeen loppumetreillä.
Kyvyistään itsevarma Vuoden äiti tuli projektinsa lopulla tilanteeseen, jossa kaksi junaradan palasta kohtasi toisiinsa sopimattomasti. Se osa, mikä olisi pitänyt mennä toisen osan koloon oli itsekin vain suuri ammottava kolo. Kaksi koloa vastakkain. Tilanne, josta Vuoden äiti ei osannut edes pahimmissa painajaisissaan unelmoida. – Kuinka tämä on mahdollista?! parkaisi Vuoden äiti tuskissaan.
Koko Brio-kylän väki oli jo kerääntynyt junaraiteiden varsille, valmiina aploodeeraamaan Vuoden äidin kunnialla loppuun saattamalle rakennusurakalle. Rakennusurakalle, mikä tulisi mullistamaan koko Brio-kylän infrastruktuurin. Vuoden äidin oli keksittävä jotain nopeasti. Muutoin häpeän ikiroutainen sadepilvi asuisi uraauurtavan rakentajan päällä iäti.
Vuoden äiti mietti ja mietti. Luovuttaminen ei tullut kyseeseen, vaikka epätoivo oli jo vallata Vuoden äidin epäonnistumisesta apean mielen. Silmiä kirveltävät hikikarpalot valuivat jo kulmakarvoilla ja ripsissä, kun yllättäen äidillä välähti. Loputon nälkä, kuka ties, toi äidin mieleen pöydällä auringonpaisteessa paahtuneet cashewpähkinät.
Ennen kuin Brio-kylän pormestari ehti kissaa sanomaan, Vuoden äiti oli ninjamaisella ketteryydellä syöksynyt epäaidon lahja-Mariskoolin kimppuun ja napannut hiestä nihkeytyneisiin kätösiinsä yhden suolatun pähkinän. Silmänräpäyksessä Vuoden äiti oli asentanut cashewpähkinän pidikkeeksi kahden junaratapalan väliin, eikä odottavalla Brio-kansalla ollut pienintäkään arvausta, mitä juuri oli tapahtunut. Brio-kylän väki räjähti korvia huumaaviin hurraahuutoihin, kun pattereilla toimiva veturi voitiin viimein päästää neitsytmatkalle tallistaan.
Vuoden äiti käveli partaansa myhäillen kohti uusia seikkailuja, taustamusiikkinaan onnellisten Brio-kyläläisten ilon kiljahdukset.
Aika velikulta se Vuoden äiti, tavataan vieläkin sanoa Brio-kylän toreilla.
9 comments
Nerokasta, ihan niksi-Pirkka -tasoa! Ja ihana teksti, huumorisi puree :)
VastaaPoista(Pieni parannusehdotus kuitenkin blogin ulkonäköön - kommenttien pieni leveä harmaa fontti on lähes täysin lukukelvoton puhelimesta käsin. Voisitkohan käyttää samaa perusfonttia kuin teksteissäkin? Ja mustana, pliis :)
Moi, kiitos paljon! :)
PoistaJa kiitos paljon myös palautteesta! Yritän korjata, tosi hyvä kun sanoit, koska tämmösiä ongelmia on tosi vaikee tietää muuten! Mulla on sidoksissa toi kommenttiosion fontti noihin sivupalkkien fontteihin ja yritän nyt koodailla niitä nyt. Joudun tekee kaikki muutoksen html:ssä ku mun pikamuokkasujutut ei oo enää toimineet aikoihin. Niin hyvä koodaaja meitsi on kato, et oon saanut sen jotenkin rikki ;) Millä selaimella oot muuten puhelimessa? Ois mielenkintoista tietää, millä noi fontiti ei toimi. Se kun pitäisi olla ihan semmonen nettifontti, mutta mulla on ollut ennenkin ongelmaa noiden kanssa, etteivät toimi joissain selaimissa oikein. Mun puhelimessa sekä Safarilla että Chromella näyttää ihan hyvältä.
Nii ja siis apua, tää kommenttien fontti on musta.. Miksiköhän se näkyy niin hassusti sulla?
PoistaHei joo, pitikin tulla sanomaan kun huomasin, että onhan tää fontti musta, mutta se on jotenkin niin hento ja pieni että siksi on vaikea lukea :) Ehkä vika on lukijan silmä(laseissa), mutta minä tykkäisin jostain vahvemmasta fontista, oon niin helvetican vanhanaikanen (ehe ehe, ja hauska :)
PoistaHurraa, hurraa! Ihana teksti!
VastaaPoistaJa hurraa-huudot kaikuvat vieläkin hänen korvissaan! ;)
PoistaKiitos!
Mistä tuo teidän tv-taso on? Tuo missä onnoita keltaisia laatikoita.
VastaaPoistaHihi, se on suoraan 70-luvulta mun porukoilta! Eli siis se on Ristomatti Ratian Palaset-laatikoista koottu. :)
PoistaJumaliste! Porilaine on niin ylpee susta! Itselle tuotti hienoisia ongelmia koota kummitytölle Ikeasta ostamani junarata, ja nyt täytyy muistaa, että ostamassani junaradassa ei ollut edes yhtä lenkkiä saati siltaa. Jotenkin ne osat ei vaan menneet kohdalleen ja vihdoin kun sain radan valmiiksi, kädessäni oli vielä kaksi ylimääräistä palaa?
VastaaPoistaTässä kohtaa en keksinyt mäggaivermaisia konsteja pähkinöistä tai muustakaan, vaan suosiolla luovutin kokoomisen perheen insinöörille. Joten pointsit sulle Mamma mäggaiver! <3