Tietoa mainostajalle ›

Äidin hyvinvointi ja miten sitä mitataan

28.5.2015

Yhteistyössä  LähiTapiola  ja  Blogirinki Media . Vaikka mä usein kriiseilenkin muhkujeni kanssa, eikä mun kroppani vastaa lähellekään ...

Yhteistyössä LähiTapiola ja Blogirinki Media.

Vaikka mä usein kriiseilenkin muhkujeni kanssa, eikä mun kroppani vastaa lähellekään kauneusihannetta, niin olen hirmuisen onnellinen, että se toimii. Pystyn nostamaan lapseni syliini, voin juosta taaperon kanssa pihalla kilpaa, jaksan kantaa seitsemän kilon ihmiskahvakuulaa valtaosan päivistäni ja voin kyykätä, tiskata, lenkkeillä, leipoa, siivota, siirrellä huonekaluja ja olla tehokas. Jaksan ja voin, koska kroppani sallii sen. Olen terve, ja siitä hemmetin kiitollinen.

Itsestäänselvyys se ei silti ole. 

Pikkulapsiarjessa oma hyvinvointi jää helposti kakkossijalle, jos muita kuormittavia tekijöitä on liikaa. Huonot yöunet, lasten sairastelut ja yleisesti ottaen kaikki lasten tarpeet menevät herkästi omien tarpeiden edelle. Olipa kyse sitten syömisestä, juomisesta tai vessassa käymisestä (kröhöm, tarpeetpa juuri), puhumattakaan isommista asioista. 

Lasten asiat ykkösprioriteettina on tietysti luonnollista ja tärkeää, mutta tärkeää on oma hyvinvointikin. Sanotaanhan, että hyvinvoivalla äidillä (ja isällä) on hyvinvoivat lapset.

Mikä siis auttaa jaksamaan ja pysymään terveenä? Mistä tiedän, voinko hyvin? 

Sekä keho että mieli tukevat toisiaan. Uskon, että oma sisäinen fiilis kertoo ison osan kokonaishyvinvoinnista, mutta voisiko asiasta saada ihan vallan dataa? Minusta tuntuu, että voin hyvin, mutta olisiko näin myös paperilla? 

LähiTapiolasta tarjoutui mielenkiintoinen tilaisuus selvittää asiaa. Minua pyydettiin osallistumaan Firstbeat-hyvinvointianalyysiin, joka auttaa tunnistamaan hyvinvointiin vaikuttavat kuormittavat ja palauttavat tekijät. Mittauksen avulla on mahdollisuus oppia hallitsemaan stressiä ja mittauksen jälkeen saatavasta asiantuntijaraportista saa konkreettisia vinkkejä hyvinvointiin. 

Pidin rintakehään kiinnitettävää Firstbeat-sykelaitetta neljä päivää ja kolme yötä. Laite mittasi sykkeeni vaihteluja ja samaan aikaan minä täytin netissä päiväkirjaa tekemisistäni: liikunta, ruokailu, ulkoilu, nukkuminen, lukeminen, tv:n katselu ja autoilu, noin muutamia mainitakseni. Mittausjakson jälkeen lähetin laitteen analysoijalle, joka tekee raportin tuloksistani.

Vaikka en koe olevani erityisen väsynyt, luulen että anturit ovat värähdelleet ainakin yön aikana. Herätyksiä tulee useita, uni katkeilee ja imetyksen vuoksi nukkumisasentokin on maailman epäergonomisin. Palaudunko siis yön aikana lähellekään riittävästi vai jäävätkö unet aina vajaiksi?

Firstbeat-videossa sanotaan, että analyysi osaa kertoa, sisältävätkö päiväni tarpeeksi liikuntaa. Näin maalaisjärjellä sanoisin, että ei, mutta on mielenkiintoista nähdä, mitä raportti on siitä mieltä. Luultavasti sanoo, että ei todellakaan, hah! – Vaikka toki päivittäin liikunkin vähintään vaunulenkin muodossa. Luulenpa vain, etten kuitenkaan tarpeeksi kovaa ja tarpeeksi hengästyttävästi.  

Palauttavana ja hyvinvointiani edistävinä tekijöinä olen arjessani pitänyt esimerkiksi ulkoilua. Kun ajatukset ovat solmussa ja keho väsynyt, ulkoilu auttaa aina. Onkin mielenkiintoista nähdä myös sen vaikutus raportissa. 

Autoilunkin osuus kiinnostaa: nousiko syke pahasti, saanko tuomioksi rattiraivon? No ei kai sentään. Ehkä.

On paljon hyviä syitä huolehtia itsestään. Väsymys voi johtaa onnettomuuksiin ja kehnosti voiva ihminen sairastuu helpommin. Kaikelta ei voi hitokseen hyvinvoimallakaan välttyä, mutta ne miltä voi, kannattaa.

Ymmärrettävästi myös LähiTapiolaa kiinnostaa sairauksien ennaltaehkäisy ja kuluttajien hyvinvointi. Kaikilla menee paremmin, jos turhilta, ennaltaehkäistäviltä olevilta sairauksilta tai onnettomuuksilta vältytään.

Nyt mua kutkuttaa ihan kamalasti se analyysin tulos. En oikein edes tiedä mitä odottaa. Kuinka konkreettista neuvoa mulle annetaan ja vastaako tulos yhtään omaa kokemustani hyvinvoinnistani? 

Nyt voitte heittää villiä vedonlyöntiä täällä näin. Olenko niin terve kuin luulen, voinko niin hyvin kuin miltä musta tuntuu? Etenkin, kun jotkut kehonkoostumusmittaukset (tai paljas silmä) saattaisivat väittää muuta. Ainakin keskivartalokatsannolla. Voinko voida hyvin muhkuistani huolimatta? Voin.

Palaan asiaan, kunhan saan tuloksia käsiini! 

Yhteistyössä LähiTapiola.



You Might Also Like

4 kommenttia

  1. Hui! Kuulostaa pelottavalta testiltä.. Itse en tiedä uskaltaisinko kokeilla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No vähän jännittää kyllä! Mutta tosi mielenkiintoinen juttu silti! :)

      Poista
  2. Jännää ja tosi kiinnostavaa!

    Tärkeintä on kai kuunnella omaa kroppaa. Itsellä 5kk vauva ja 2-vuotias esikoinen. Toisinaan herättelevät vuorotellen, vaikka eivät varsinaisesti enää valvo yöllä. Uni kuitenkin katkeaa usein ja oikeastaan joka yö. Koen jaksavani hyvin ja en ole mielestäni kovinkaan väsynyt. Oikeastaan koen väsymystä silloin, jos nukun enemmän. (Esim. päikkärit.) "Ohjeiden" mukaan en nuku todellakaan tarpeeksi ja välillä meitin, että olenkohan sekoamassa, kun tällä hetkellä on niin monta rautaa tulessa ja ei tunnu missään! :D

    Ja hei, kiva uusi blogilöytö tämä sun blogi. Pitää tulla perehtymään vanhoihin postauksiin joskus ihan ajan kanssa. :)

    http://nuapurissa.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! No mäkin just välillä mietin, että onko ne nää hormonit, kun pitävät näin hyvin vireystilaani yllä, vai mikä kumma tässä on, kun ei väsytä (ainakaan paljoa)!

      Kiva kun oot löytänyt tänne, toivottavasti viihdyt jatkossakin! <3

      Poista

Hae

 

 

Ruokablogien kärki