...mene liian lähellä päiväuniaikaa, koska:
-kävelemisen sijaan on paljon hauskempaa kiertää kontaten vanhempien jalkoja
-pipon voi heittää 12 kertaa lampeen tai melkein lampeen
-kiviä ja sepeliä on kivaa laittaa äidin taskuun
-voi olla vaikea päättää, haluaako matkata mieluummin isin harteilla vai käveliskö sittenkin
-harteille pääsee kuitenkin 38 kertaa, koska vanhemmat haluavat niin epätoivoisesti edetä polulla.
Joten pääsimme etenemään polkua 200 metriä ja käännyimme takaisin.
Mutta sitten löydettiin kahvila ja kahvilan vierestä telakoitunut Föri. Ja koska me rakastamme kahvia ja Föriä, niin viis metsästä.
4 comments
Pitää sanoo että sulla on kyllä mahtava kyky ottaa arjen pienet haasteet huumorilla ja ironialla vastaan. Varsinkin pienten lasten vanhemmilla tulee päivittäin kymmenenmiljoonaa ja yks syytä repiä hiuksia pois päästä niin tärkeetä muistaa että ei pidäkkään ottaa kaikkea niin vakavasti. :) Tätä viimeksi aamulla itselleni hokenut kun mustikkapuurot lensi meidän taaperon toimesta valkoiseen seinään. Simmosta tilataidetta.
VastaaPoistaVoi kiitoksia! :) Nää on näitä hommia, mihin ei auta muu kuin yrittää suhtautua huumorilla. Joskus siinä onnistuu ja joskus ei. Haha! Ja voi ei mustikkapuuroja, melkoista tilataidetta just! :D
PoistaSulla on kyllä mainio tyyli kirjoittaa. Tykkään paljon. Ja kuvatkin on hyviä. T:Markku
VastaaPoistaKiitos kovasti paljon! Kiva että tykkäät! :)
Poista