Lihaton lokakuu: viikkokatsaus ja kurinpalautus

7.10.2013

Viikko  lihatonta lokakuuta  on vierähtänyt. Heti alkuun on sanottava, vaikkakin vain yhden ainoan viikon perusteella: tämä on ollut helppo...

Viikko lihatonta lokakuuta on vierähtänyt. Heti alkuun on sanottava, vaikkakin vain yhden ainoan viikon perusteella: tämä on ollut helppoa. Ensimmäinen ajatus onkin, miksen ole tehnyt tätä aiemmin?

Noooh, totean heti itse itselleni: helppo se on viikon perusteella alkaa huutelemaan, katsotaan parin viikon päästä kuinka ne kidneypavut edelleen maistuu.


Silti olen yllättynyt, kuinka helppoa on keksiä kasvisruokia. Oikeastaan aika moni jo aiemmin tekemäni ruoka on ollut varsin hyvää ihan vain jätettyäni lihaosuuden siitä pois, mutta myös aivan uudet yhdistelmät ovat olleet helppoja keksittäviä. Yksi viime viikon lemppareistani oli  kermainen sieni-feta-pinaattispelttipasta. - Härkyllistä! Edes kiire tai herkutteluhalut eivät ole tekosyitä lihattomuudelle: Hesburger ja naapuuripitseria tarjosivat varsin hyvät kasvisvaihtoehdot... kröhöm..



Tarpeellisten ravintoaineiden saanti nousee usein puheeksi kasviruokavaliossa. Etenkin lasten tärkeiden ravintoaineiden saanti mietityttää. Lapsien vegaaniruokavaliota tutkittaessa on kuitenkin todettu, että jopa pelkkää vegaaniruokaa syövä saa useimpia ravintoaineita enemmän, kuin sekaruokaa syövä. Onko sitten lihassa silti jotain autuaaksi tekevää, vai onko lihansyönnin puolustaminen elintärkeiden ravintoaineiden varjolla vain lihansyöjien puolustuslaulua? Nopealla tutkimisella, lakto-ovovegetaristi saa kaikkea tarvitsemaansa ilmankin lihatuotteita. Esiin nousi mm. B12-vitamiini, jota täysin vegaani henkilö ei saa ruuastaan, vaan tarvitsee vitamiininsa purkista. Heti kyseistä vitamiinia googletettaessa löytyy tieto, että lakto-ovoiliat saavat B12-vitamiininsa myös munasta ja maitotuotteista. Suppealla tutkinnalla siis: syömällä monipuolisesti - vaikkakin lihattomasti - saan kaiken tarvittavan ruuastani. 



Vaikka lihattomuus onkin ollut helppoa, eikä sen suhteen ole valittamista, kurinpalautus sen sijaan astuu kuvioon päästyäni puntarille. Vaa'an patterittomuus kontrolloimattomuudessaan on suonut, jo ennen lihatonta lokakuuta, ylimääräistä herkuttelua ja pientä itsepetosta. Vaaka näytti, että syksyn kylmenevät illat, sen tuoma juoksemattomuus ja herkuttelut hiilareineen, ovat tuottaneet tulosta. Eikä siihen vaakaa olisi edes tarvittu, kyllä minä arvelin ilmankin tuloksen. Vaaka vain konkretisoi sen. Nyt siis ryhdistäydytään taas ja unohdetaan liialliset herkuttelut ja ne hiton ylimääräiset hiilarit. 

Eli lihattomuuden lisäksi, kuukausi jatkuu kurinpalautuksella. Lisää haastetta peliin, huh. Aikaisemmat ajatusmallit lihaa ja kasviksia -ruoka-annoksista on haudattava ja nyt pitäisi keksiä herkullisia kokemuksia lihattomasta ja vähähiilarisesta ruuasta. Oh my..


http://instagram.com/mammarimpuilee


Arvostelukappaleeksi saamani Makumetkuja murusille -kirja auttoi Googlen ohella äitihenkilöä suppeassa tutkinnassaan. Kirja on vielä sen enempiä tutkimatta, palaan siihen myöhemmin.


You Might Also Like

0 comments

Hae