Tiedättehän, arvon kollegat, kun muisti alkaa pätkiä. Kännykän kalenteri täyttyy muistutuksista ja Post-it -laput valtaavat ilmoitustaulut. Ilman niitä ei muista mitään ja juuri sovitutkin asiat unohtuvat.

Väsymys, tuo vanhemman perivihollinen, alkaa jäytää aivokapasiteettia. Yksinkertaisimmatkin asiat unohtuvat: "Mitähän mä olin tekemässä?", "kelle mun piti soittaa?", "mun piti kertoo yks juttu, mut unohdin", "niin mistä mun pitikään hakea sut?"

Luin Pete Poskiparran blogista viime kesänä tajunnan räjäyttävän muistivinkin. Se on alun perin muistimestari Andi Bellin tekniikka, joka tunnetaan nimellä: Appelsiini tyynyllä.

Siinä jokin esine laitetaan sille kuulumattomaan paikkaan ja samalla mietitään muistettavaksi tarkoitettua asiaa. Tekniikan tekee käteväksi se, että muistilappua ei tarvitse olla aina heti hollilla, vaan asian voi painaa muistiin mutkitta, ihan hetkessä. Erinomaisen kätevää on myös se, että se TOIMII!

Testasin Peten vinkkiä ekan kerran auton ratissa, missä ei tietystikään olisi suotavaa kirjoittaa mitään muistiapulle tai räplätä kännykkää.

Motarilla kaahaili holtittomasti auto ja ajattelin, että voisin ottaa tuonkin kukkuden rekkarin ylös, jos vaikka jotain sattuisikin. Katsoin äkkiä ympärilleni, eikä autossa ollut mitään esinettä, jonka olisin voinut asettaa mihinkään jännään paikkaan. Vieressäni oli yksi nenäliinapaketti, jonka aioin ottaa mukaan autosta lähtiessäni. Nappasin neneäliinapaketin kiinnityssysteemin tarran – tiedättehän, sen pienen sinisen – ja liimasin sen tuulettimen nuppiin. Samalla mietin kaahailijan rekkarinumeroa.

Kävin välissä monta tuntia kylässä ja unohdin jo koko jutun tyystin. Mentyäni kuitenkin takaisin autoon, näin tarran omituisessa paikassa ja muistin heti tapahtuman – ja tietysti sen tarran varsinaisen tarkoituksen, eli sen kaahailevan kukkuden rekkarin!

Mieheni ihmetteli muutamaa päivää myöhemmin tarraa auton tuulettimen nupissa, ja vaikka tapahtumasta oli kulunut jo päiviä, muistin vieläkin rekkarin.

Pete käyttää kertomansa mukaan tekniikkaa mm. illalla tulleiden loistoideoiden muistamiseen aamulla. Minä taas käytän samaa tekniikkaa ihan arkipäivän asioissa.

Tänään esimerkiksi laitoin aamulla semisti kosteat villasukkani vanhojen vesikiertopatterimme päälle. Jotten unohtaisi sukkia siihen paahtumaan, panin patterin viereisen jalkalampun valon päälle, ja samalla taas ajattelin muistettavaa asiaa, eli niitä sukkiani patterilla.

Koska emme yleensä pidä ko. jalkalamppua päivällä päällä, sen vilkaisu vähän myöhemmin muistutti minua hakemaan sukat pois patterin päältä. Eli ei mitään ydinfysiikkaa, mutta ihan vaan varmuuden vuoksi muistutus minulle, etteivät ne unohdu sinne.


Tällaisilla pienillä "appelsiini tyynyllä" -jutuilla olen painanut mieleeni niin blogipostausideoita kuin kauppatarpeitakin. Ja nyt ajattelin, et mun on jaettava tää teillekin, koska minusta tämä on nerokas juttu! Kokeile vaikka!

Kuten Pete blogissaan kertoo, appelsiini tyynyllä -tekniikassa siis ihan mikä tahansa asia jotenkin "väärässä paikassa" auttaa muistamaan muistettavan jutun. Lue Peten perusteellisempi kuvaus tästä tekniikasta täältä! Se osaa selittää tän kuitenkin paremmin kuin minä.

Petellä on muuten muitakin muistinparantamisvinkkejä blogissa (Osa 1, osa 2, osa 3). Sopivat kelle vain. Vanhukset, lapset, väsyneet ja... no nyt mä unohdin mikä se viimeinen oli.