Mä olen alina, kahden pienen pojan äiti. Esikoiseni on saman ikäinen kuopuksesi kanssa. Aloin seurata blogiasi kun odotin häntä. Meillä menee kiireisesti ja välillä hyvin turhautuneesti kahden pienen kanssa. Toisaalta nautin niin tästä täydestä elämästä, jossa ei tarvitse itse miettiä tekemistä, senkun vaan heittäytyy kuljetettavaksi, vaipan vaihdosta imetykseen ja taas vaipan vaihtoob ja nukutukseen jne.. tykkään blogistasi ja kuulun niihin, jotka lukevat sitä ääneen miehelleen. :)

No mie oon Emma aka Elmeri aka Erkki aka merkkierkki rakkaalla lapsella monta nimeä 😂 Ikää 30 ja kohta 4 v tytön äippä ja 41v miehen puoliso. Myyjä on ammatti siinä suomen ryöstetyimmässä puljussa ( ainakin vielä hetken). Ja öööö tykkään sun huumorista ja seuraan sua enemmän snäpin puolella. Silloin tällöin käyn myös blogia lukemassa mutta snäpissä siis enempi joten elä yritä hivuttautua sinne instan puolelle.. se nimittäin tökkii miulla ni menee hermot. 😁

Oh my, saanko olla eka? Mää oon se, joka voitti sulta yhden kynttilän jalan :D Nyt kirjotan tätä puhelimella vasemman käden peukalolla, kummia taitoja oppii kun äidiksi ryhtyy!

Tosiaan 3kk:n ikäinen vauva tuhisee kainalossa taikka siis tissillä oikeesti (en tiiä miks kainaloissa tuhistaan, sielhän haisee hiki!) Paitsi nyt ku just tulin saunasta...

Tuli täs mieleen, et blogia lukiessa nään sun kertomukset filminä mun päässä ihan samalla tavalla kun kirjaa lukiessa...oispa jännää nähdä millaselta ne jutut näyttäis tosielämässä kun ne tapahtuu. Voisitkohan joskus kuvata jonku videopätkän teidän arjesta taas? Jonku muunki ku grillailuvideon :D vai löytyskö sellasia snäpistä?

Ei mul mitään sen kummempaa. Kiitos että jaksat siellä näpytellä mahtavia juttuja, vaikka arki ipanoineen koirineen on varmasti hulinaa (sitä se on ainakin meillä jo nyt, vaikka löytyy vasta yks kappale kumpaakin sorttia).

Toivottavasti viini on maistunut, ja sulla on mukava ilta! Sytytä nyt viel pari kynttilää ni saan mun mielikuvan täydelliseksi! :)

Tervehdys! Mää oon Laura ja nimen lisäksi meitä yhdistää tammikuiset´15. Löysin sillon odotusaikana blogin ja tänne jämähdin. Ja se on paljon se, koska säännöllisesti seuraan ehkä vaan 2-3 blogia. Oon kolmekymppinen kasvatustieteilijä, mutta en tiedä mikä musta tulee isona. Toistaiseksi viihdyn paremmin kuin hyvin kotiäitinä.
Tykkään tosi paljon sun kirjallisesta viestinnästä ja repeilen usein tosi räkäsesti sun jutuille. Se on jotenkin tosi puhdistavaa. Kiitos siitä.

Lyö nyt ihan tyhjää, eikä oikeen lähe, mutta joku merkki itsestä piti kuitenkin jättää. Hki, kotiäiti/fyssari/voimisteluvalmentaja/jokapaikanhöylä, pojat 3,5v ja (ylihuomenna) 1v, kaks paksukalloista koiraa, työholisti aviomies, oma omenapuu (toinen kaatu, että semmonen viherpeukalo) ja paljon univelkaa. Ja kiitti sulle, hyvin sä vedät! Ja saako lähettää terveisiä? Terkut nakkimutsiPäiville, sama lukio ja vuosiluokka, melkein julkkis siis meikäläinenkin!

Jotain kautta tänne blogiin löysi, jutut iskee kybällä. Ite 35, lapset 2 ja 4v7kk. Esikoisella lie joku post-uhma, oikein tiedä oisko pien vai iso, kuopus tahtoiässä, ehkä pian uhmassa. Oh my. Töissä, lapset päivähoidos, mies ja koira. Kai tää joskus helpottaa :D

Täällä sun jutuille repeilee 28-vuotias, yhen pienen miehen äiti (05/15) ja löytyy täältä kotoa mieskin ja kaksi westietä. Teidän koirien toilailut (lähinnä kakkajutut :D) naurattaa, koska meillä sama meininki, yleensä kyllä kusiversiona vaan meillä :P. Toki muutkin ku kakkajutut on hyviä :D. Jatka samaa rataa ja punkku on hyvää munkin mielestä ��

Täällä sun jutuille repeilee 28-vuotias, yhen pienen miehen äiti (05/15) ja löytyy täältä kotoa mieskin ja kaksi westietä. Teidän koirien toilailut (lähinnä kakkajutut :D) naurattaa, koska meillä sama meininki, yleensä kyllä kusiversiona vaan meillä :P. Toki muutkin ku kakkajutut on hyviä :D. Jatka samaa rataa ja punkku on hyvää munkin mielestä ��

Hih, tuntuu todellakin pervolta kertoa itsestään tässä joukossa, koska mun lapsi on jo 19v eikä mulla esim oo aavistustakaan nukkuuko se yönsä hyvin, koska se muutti kotoa pois jo yli vuosi sitten :-) Niin että mä en mitenkään varsinaisesti enää samaistu mihinkään pikkulapsijuttuihin, mutt sun juttuja on joka tapauksessa oikein hauska lukea!

Mä en oo mistään kotoisin eli olen espoolainen ;-) Ikää 48 ja koulutus DI. Ja mitäs vielä...ei nyt oikein irtoa enempää näin sunnuntai-iltana.

Moi Laura, täällä kaimasi Mansesta! Rakastan sinua ja juttujasi (eikä mulla oo ees punkkua just nyt). Lapset 2 ja 4 ja työ seurakunnassa, jossa täytyy aina pikkusen koittaa hillitä sanomisiaan ja läppiään (aina ei kyllä pysty). T. Kiroileva pastori

Moi mä oon Pia!
Löysin sun blogin sen jälkeen kun treffattiin edelliskesänä Raumalla Pikkurivissä. ;)
Sun huumori uppoo niin täällä kuin Snäpissäkin. Kerran yritin sinnekin jotain kommentoida, mutta en osannu, kauheen vaikeeta on tälläset uudet jutut.
Kesä oli kiva ja syksy kiireinen, kauheesti töitä. Onneksi lapset on jo sen verran vanhoja, etteivät enää valvota. Tai ovat hyvin koulutettuja, herättävät isänsä jos on jotain asiaa yöaikaan. =D

Moi! Oon Maana ja löysin sut alunperin instasta, meinasin pudota persiilleni kun näin kuvan jossa heilut katonrajassa jouluaattona tositosi paksuna :D Se nauratti mua niin kovin etten voinu muuta ku alkaa fanittaa sua, eikä menny kauaakaan kun olin ite yhtä mahdottomas kondikses! AHHAHHAA kun naurattaa, tiedäthän, on niitä jotka on paksuna ja sitten on niitä jotka on PAKSUNA :'D Ite olin sillee katujyrätyyppisesti.
Oon 30 v kotiäiti, mulla on 05/15 syntynyt poika joka oppi tänään laittamaan hellan päälle, mies ja kissa. Valmistuin joitain vuosia sitten taivaanrannanmaalariksi ja nyt yritän keksiä mikä musta oikeesti tulee isona kun ei kotiinkaan voi ikuisiksi ajoiksi jäädä vaikka täällä kivaa onkin.
Seurailen sua enimmäkseen snäpissä mutta yhä useammin (jos et oo tuottanu sinne laatusisältöä) käyn lueskelemassa myös blogia. Sun blogi on tosi metka ja ainoita joita jaksan lukea koska sä et kirjoita mitään miellyttämispaskaa vaan esim. koiranpaskaa.

Kääk, nyt kun luin kommenttini niin pelästyin miten tahdittomasti esitin asiani! D: Aloin siis seurata sua koska teit vaikutuksen näyttämällä niin kertakaikkisen ihanalta, mä rakastan vauvamasuja ja sä olit (ja oot vieläkin) kyllä äärimmäisen suloinen <3 Omastakin mahasta olin tosi ylpeä vaikka se nauratti silloin ja naurattaa vieläkin aina kun muistelen... Good times!

Tämä lukija on 33-vuotias turkulainen sinkkunainen, joka törmäsi blogisi linkkiin ehkä parisen vuotta sitten tutun tyypin blogin (vai olikohan se Facebookin? Dementia!) kautta. Jäin kerrasta koukkuun, sun huumori uppoaa muhun aivan täpöllä. Erityisesti sun videot on jotain ihan timanttia, kultaa ja mirhamia yhteen ihanasti niputettuna. Hirnun usein täällä yksikseni blogia lukiessani. Tai pikemminkin ehkä röhkin. Mikä ihana mielikuva! Omia lapsia mulla ei ole, mutta musta on kiva lukea eri elämäntilanteissa olevien blogeja. Sellainen rempseä meininki ja elämänmakuinen ote on tärkeintä.

En ole koskaan sua vielä livenä bongannut. Voin kuitenkin luvata, että jos näin iloisesti tulee joskus käymään, mitä luultavimmin en osaa tulla moikkaamaan kuten normaalit ihmiset tekisivät, vaan tuijottaa möllötän vain sanattomana ja häpeän itseäni loppupäivän. Näin on ainakin aina ennen bloggaajiin sattumalta törmätessä käynyt. :D

Kiitos mainiosta ja viihdyttävästä blogista ja ihanaa syksyä sinne tois pual jokkee!

Terppa! Me asutaan täältä Turusta kun lähdetään Paraisten saaristoon niin siinä ensimmäisessä saaressa joten ollaan vähän feikkisaaristolaisia. Sun blogia luen silloin tällöin, itsellä kun on kolme lasta niin aika vähän kortilla. Kirjoittelen itse tuommoista elämäntaparemonttkblogia joka viime aikoina väsymyksestä(?) johtuen saa vähän kaikenlaisia oivalluksia... Mäkin olen sun snäppejä seurannut mutta omani teen instaan kun muutenkin siellä on kaikkien kuvat:) tykkään paljon olet hyvä ja monipuolinen:)

Niin ja elän elämää erotuomarina (kolme erilaista uhmaa yhtäaikaa.....) ja lasten autokuskina yrittäen siinä opiskella ja liikkua. Ihan mahdoton yhtälö samoin kuin se että salaa mielessä haave että vielä NELJÄS tähän.... Ei kehtaa edes ääneen sanoa. Tää on vaan niin ihanaa aikaa hetkeäkään en pois vaihtais! Siis lasten kanssa ihanaa, mitään parisuhdettaankaan tässä ei ehdi ylläpitää...

Ei kun niin siis että olen vielä yksinäinen. Tokihan noista lapsista on seuraa mutta koska en ole täältä kotoisin niin ja varsinaissuomalaiset, on ollut vaikea löytää ihmisiä ympärille. Ei ole helppoa tää mammaus aina. Mutta lapset <3 ja onneksi on hyviä blogeja!

Hej på dej ja silleen! Linne täällä, 36-vee kahden tyllerön äiti. Olen ulkkis, vaan en julkkis, eli siis ulkosuomalainen - tein 14 vuotta sitten tällaisen huikean eksoottisen ratkaisun ja muutin Ruotsiin ;). Esikoinen 4,5 vee ja rapiat, juniori syntyi helmikuussa 2015. Törmäsin sun blogiin toista äitiyslomaa aloitellessa ja ne yhtymäkohdat ja tunnistettavuus samantyyppisessä elämäntilanteessa sytyttivät. Huumorista saat extrabonusta, on nimittäin aikas lailla mukavaa lukea blogia jonka kirjoittaja ei ota itseään niin kuolemanvakavasti. Keväällä meinasin vähän tippua kelkasta kun piti viimeistellä toi väikkäri (ja nti 1 vee päätti juuri kukkua kaikkina öinä), mutta nyt luen taas IHAN JOKAIKISEN postauksesi. Bra jobbat!

Täältä löytyy parikymppinen opiskelijastatuksen omaava lukija.
Rupesin tätä blogia aktiivisemmin "Ite oot jäässä" jälkeen kun se video tuli jossain vastaan sattumalta. Sen jälkeen sitten tuli jonain viikonloppuna perheen kanssa lueskeltua yhdessä sun hauskoja juttuja ja vinkkejä (se ennen vieraiden tuloa paikkojen siivoaminen nauratti meillä ainakin porukkaa kovasti!). Sen jälkeen oonkin jäänyt lueskelemaan. Ihana lukea ns. tavallisia asioita ja nähdä niissä se todellisuuskin niin voi itse samaistua tilanteisiin.

Yleensä viihdyn parhaiten ruuanlaittokeskeisissä blogeissa, kun ruoka on mulla se juttu (koska elämähän pyörii syömisen ja seuraavan aterian suunnittelun välillä), mutta oli loistavaa löytää ihan erilainen blogi johon palaa kerta toisensa jälkeen lukemaan. Kiitos ihanasta blogista!

Hei,

Olen Saara, 33-vuotias karkkiaddikti Oulusta. Pidän ulkona kuivattujen lakanoiden tuoksusta ja siitä kun ostokset maksavat kaupassa sattumalta tasasumman, vaikka kympin!
Oon kaksivuotiaan tyttären äiti ja viimeiset pari vuotta ovatkin menneet aika mammapäissään. Lapsemme syntyi koeputkihedelmöityksellä (koska endometrioosi) ja mulla kesti jonkin aikaa oppia luottamaan elämän pysyvyyteen. Perheellisen identitetti oli vähän hakusessa, sillä jossain vaiheessa pelkäsin, etten ikinä saa sitä. Mutta niin sitä vaan kaikesta tuli normaalia. Myös niistä katkonaisista öistä ja tuoreimmasta ystävästämme uhmasta. Että joo, välillä rassaa. Onneksi on vertaistuki.

Nyt tyär on juuri aloittanut tarhan ja ite palasin työhöni freelance-toimittajaksi. Että tässä sitä työpäivän aikana ehtii hyvin lukaista blogin ja seurata snäpin.
Olenkin ollut ensisijaisesti snäpin katsojasi ja tykkään hirmupaljon, että kiitosta vaan! Sitä kautta tulin lukemaan blogiasi ja tämäkinhän on ihan timanttia.

Sun ilmaisussa tykkään tilannetajustasi ja luontevuudestasi. Parasta on, että saat mut nauramaan. Joten kiitos siitä!
Toiveita en osaa pahemmin esittää, lähinnä sen, että älä lopeta.

Hyvää syksyä, oot loistava!

Saako taas osallistua! En muista mitä viimeksi tarinoin, joten kerron nyt sitten tästä hetkestä: kaikki lapset koulussa, mulla vapaata ja kohta minä ja jätesäkkini syöksymme nuorimpien huoneeseen. Aijai kun krääsä saa kyytiä (tähän sellainen hykertelevä käsiä yhteen hierova kuva). Tän pervompaan en nyt pysty. Jatka sä samaan malliin! Sus-anna.

Mä olen Piia! Kahden lapsen äiti ja yhden muusikon vaimo. Kasvatan työkseni muiden lapsia ja mietin jatkuvasti, että jos joku olis meillä kärpäsenä katossa niin se ei ikimaailmassa uskois. Suutarin lapsen jne.? Vihaan tasaisen tahmeaa arkea mutta en silti jaksa tehdä mitään ihmeempääkään, yritän olla tyytyväinen ettei tarvi aamuisin lähteä riuhtomaan mihinkään.
Niin ja kadehdin sun vaatekutsuja, vitsit miten tyylikästä! Linkkasin sun postauksen omaan blogiini ja yritin huudella siitä sun kommenttiboksiin mut sössin sen (yllättäen) jotenkin. Mut siis ihan käsittämättömät kutsut!
Mukavaa viikkoa!

Mä oon Saara, enkä kykene muistamaan mitä kautta kesällä eksyin sun blogiin. Löysin hauskoja juttuja ja huomasin että sun kuopus on samaa ikäluokkaa mun esikoisen kanssa.
Heinäkuussa kävin pikkusiskoni luona Turus, ja muutaman sekunnin viiveellä tajusin että sä olit kävelly just meitä vastaan. Tyylikkäästi käännyin vielä kyttäämään olkani yli ja sitten supatin siskolle että "Toi oli yks bloggaaja jolla on hyviä juttuja!"
Myöhemmin siskoni kertoi että nykyään hänkin käy nauramassa täällä sun älynväläyksiä.

Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

Moiks!
Mä oon Emma eli Emppu ja oon kahden lapsen äiti ja asustellaan täällä Londonissa. Lapset on 4 ja 1 vuotta ja oon just mennyt takas töihin äitiysloman jälkeen. Elo on ihan helvetinmoista säätöä tällä hetkellä mutta kyllä kait tää tästä tasottuu joskus..

En muista miten tänne sun blogiin aikoinani eksyin mutta hokasin että sun mies on ollu samassa koulussa mun kanssa Oulussa. Yläasteella tai lukiossa, no emmäämuista mutta kuitenkin. Niin ja myös sun kaveri Muitaihania-Tiina on mun hyvä kaveri Oulun ajoilta. Joten pieni on maailma. :)

Suukkosia! Xxx

Täällä yks kolmen muksun äiti, vanhin lapsi täytti viime viikolla 3, keskimmäinen täyttää viikon päästä 2 ja nuorin täyttää joulukuussa 1. Ja neljäs syntyy huhtikuussa, jos kaikki hyvin menee. �� löysin tänne aikoinaan tuota toista lasta oottaessa, jonku googlehaun tms kautta, ja sen jälkeen oon ollu ahkera lukija. Hulinaa tosiaan riittää täällä meillä, joten äitin lepohetket sitten menee blogeja yms lukiessa. Tällä hetkellä perheessä eletään vaihetta, että minä teen 50% työtä, painottuen viikonloppuun ja mies on mun työpäivien ajan sitten isyysvapaalla ja muina arkipäivinä töissä. Jatkahan sinä samaan malliin! ☺

Helou!

En kyllä yhtään muista miten oon tänne blogiin joskus aikojen alussa löytänyt, mut pitkään oon jo mukana hengannut. Oon kolmekymppinen ikuinen opiskelija, lapseton, koira (Cirneco) löytyy (ja pari kissaa). Tykkään hirveesti sun huumorista ja muutenkin kiva seurailla teidän menoa! Syysterveiset, syysterveiset..

32-vuotias, kolme (yksös)lasta alle kolmessa vuodessa synnyttänyt ja toistaiseksi kaikki hengissäkin pitänyt. Mies vain matkasta hyppäsi pois. Maalainen. Rakastan rutiineja, arkea, aamuja ja lapsia. En ole keksinyt sopivaa selitystä lapsilleni, kun kirjoituksiasi lukiessani kysyvät, mitä nauran.

Mä olen Laura, 29v, siis kaimasi, lasteni kanssa myös jännittänyt osuvatko miten noiden syntymävuosien suhteen (tammikuu 16 pienempi, wuhuu, kahden kouluvuoden ikäero huhtikuussa 14 syntyneeseen esikoiseen! nappiin mäni). Asun Jyväskylässä, rakennettu viimeisen vuoden ajan omakotitaloa (hirveetä paskaa niinku kaikki varotteli, mut nähtävästi kannatti kun katselee noita uusien ok-talojen hintoja niin aijettä, kyllä saatiin edukkaasti). Väsyttää tällä hetkellä ihan hirveästi, mutta lähestyvä muutto aiheuttaa innostuksen väristyksiä.. tai jotain.. Kun nyt jaksais pakata ensin tän kaiken lapsiperheen ongelmajätteen ja roudata sen uuteen taloon, olettaen että tarkastajat hyväksyvät työmme jäljen... En tiedä millainen loma pitäis saada että toipuis tästä uhmataapero + vauva + taloprojekti (on yhtäkuin yh-arki) -combosta... no jospa se tästä.

Lueskelin näitä muiden lukijoidesi tarinoita, aika koukuttavaa ... ja ihana kun noin moni on tähän kommentointiin innostunut. Taidan olla uudesta päästä lukijoitasi, ja ehdottomasti etsin sut vielä snäpistä vaikka en sitä vielä hirveästi käyttänyt olekaan, instaa enempi.

Vau, miten paljon kommentteja! No mää vastaan kuitenki ny viäl. :D Nimeni on täällä blogimaailmassa Hiippo tai Varpuslintu, joskus myös Milla, ja olen satunnaisen epämääräinen lifestylebloggari. Retkeilevä, seikkaileva, juhliva, ilakoiva, pöhköilevä biologianopiskelija. En ole itse äiti, mutta lähipiirissäni on vauvaperheitä, joten aihe kiinnostaa toki. Kuitenkin luen blogiasi ennen kaikkea siksi, että kirjoituksesi ovat hyviä. Niissä on niin sanoakseni ytyä. Kuvasi ovat myös mukavia katsella. Saattaisin lukea siis, vaikka kirjoittaisit ties mistä aiheesta.

Moiks!
35-vee yhden 13vee esiteinin mamma eksyi tekemisen puutteessa tänne sun blogiin jossain (en muista missä.. ) vaiheessa ja jumituin lukemaan sun juttuja välillä niin lujaa nauraen jotta jopa koiruudet (4kpl) ryntää paikalle ihmetellen mitä tapahtuu.. Laps jo sen ikäinen ettei paljoa valvota ja koska oon n.s rekkaleski niin eipä tuo isäntäkään valvota juurikaan �� elämä tappavan tasaista ja sen takia just tälläisiä huutonaurublogeja tarvitaan! Kiitos ja jatka samaan malliin!

Ei vitsi te ootte mahtavia! Mä palaan huomenna takas vastailee! Nyt iski järccy silmäsärky koneen tuijottamisesta (ehkä ois pitänyt tänäänki olla punkkua), joten painun unille! Ootte kaikki <3

Hei!

Täällä yksi äiti Helsingistä - kotona temmeltää reilun vuoden vanhat kaksoset. Olen töissä, siksi 'kotona' :D Tai toivon, että ne nyt nukkuu tähän aikaan jo. Mutta siis, seurailen pääasiassa Instaa ja ajoittain täälläkin, kun lapset ja muut antaa myöten :) Lapset aina ihmettelee, että mitä se äiti hihittelee kun lueskelen välillä salaa heidän leikkiessään - yritän olla hyvä äiti ja olla näpräämättä puhelinta kun he on hereillä, mutta en aina onnistu..

Hei! Oon 26v., lapseton ja koiraton vastavalmistunut, elämäntilanne siis aika eri, mutta huumori uppoaa aina. Sun kirjoittamana luen varmaan melkein mistä aiheesta vaan :D sämpyläohjeen perässä aikoinaan blogiin löysin, ne oli superhyviä ja helppoja ja luin sitte bloginkin läpin. Siitä asti seuraillu...

Moikka, olen Nina, 34v. Löysin tänne ihan ensiksi, kun jossain lehtijutussa (vuosi sitten?!) esiteltiin paikkakuntalaisia blogeja. Ihastuin välittömästi huumoriisi. Tykkään isosti myös kirjoitustyylistäsi sekä miehesi kuvista!

No siis mullakin on mies, ei näy paljon kotona, kuusi vuotta kolme kuukautta vanha poika ja vuosi plus neljä kuukautta vanha tyttö. Hoidan kotona lapsia ja opiskelen itselleni samalla ylempää korkeakoulututkintoa. Harrastan ryhmäliikuntatunteja (koska stressi, koska kilot). En osaa askarrella ja muskareilla, olen ihan ok rakentamaan legoja ja hyvä organisoimaan.

Haaveilen lottovoitosta (rantaloma marraskuulta maaliskuulle), isosta valkeasta kivitalosta ja pitkistä, katkeamattomista, yöunista. Pelkään, että saadaan persu pääministeri, että lapset sairastuu tai auto hajoaa. Toivon, että huomenna paistaa aurinko ja lapset on terveitä.

Ilo on olla täällä seurassasi!