Oho, 11 vuotta yhdessä, ja me unohdettiin meidän vuosipäivä, joka oli... öö, viime maanantaina? Mutta ei hätää - huomenna otetaan unohdus takaisin ja juhlistetaan päivää kunnolla. Lapsi viedään serkkujen luo yökylään ja vanhemmat pääsevät ihan kaksin syömään ja viettämään iltaa!

Muutamat vuosipäivät ovat menneetkin juhlimatta, 2-vuotishääpäiväkin kun vietettiin ihan vain arkisesti kotona. Yksitoistavuotisen suhteemme aikana olemme aina pyrkineet juhlistamaan edes jotenkin merkkipäiviä, olivatpa ne sitten synttäreitä tai muita vuosipäiviä, mutta lapsen tultua kuvioihin, aika on olevinaan ollut niin kortilla, ettei ihan kaikkia päiviä olla ehditty viettämään. Toisaalta nyt jos koska merkkipäiväperinteestä kannattaisi pitää kiinni, sillä siten ainakin tulisi edes joskus laittauduttua ja lähdettyä ulos tai kutsuttua kavereita kylään. Ja minä olen aina ollut innokas partyplanneri, joten merkkipäivien juhliminen puskisi järjestämään oikeasti jotain arjesta poikkeavaa.

Huomenna - joka muuten on myös mun nimipäivä - päästään siis oikein ajan kanssa ja ilman kotiintuloaikoja syömään ja nauttimaan. Hitto että on kivaa! Määpä oikein laitan liian kauan kaapissa pölyttyneen shamppanjan jo kylmään, ja hei, sattuipa sopivasti - mulla on myös kampaaja tänään! Ei tarvi sitten juurikasvuisen rouvan kanssa lähteä kylille. 

Että ei muuta kuin näihin kuviin ja tunnelmiin. Hyvää viikonloppua! Puss!

Kesä 2003 ja melko nuori pari