Tiiättekö sen tunteen, kun tekee jotain ruokaa ja siitä tulee niin hyvää, että ei voi lopettaa syömistä ja syö mahan ähkyyn, koska se ruoka vaan on nii-iin hyvää. No mulle ei käynyt niin tänään.
Entä tiiättekö sen tunteen, kun on saanut lapsen päikkäreille ja sit saanut omat hommat tehtyä ja jää vielä aikaa lepoon? En mäkään.
Ja arvatkaa mitä? Meidän naapuriasuntoon muuttaa joku! Se kämppä on ollut kolme vuotta tyhjillään, ellei nyt yhtä harvakseltaan käynyttä oolantialaista lasketa. Tarkoittaako tää, etten voi pitää enää vaipparoskista käytävässä?
Vitsi et mun elämä on rankkaa.
Myöhempi lisäys: Meidän pakkasen vetolaatikosta irtosi kahva, kun revin niin raivokkaasti jätskiä sieltä ulos. Rankkaa.
4 comments
Haha! :D
VastaaPoistaMut siis toi vika, meidän naapuriasunto on ollu vuoden tyhjä. Asutaa rivarin päädyssä. No nyt ne uudet naapurit tekee jotain hitsin remppaa ja äänieristys on surkee. Eiiiii! Ei sillä etteikö meiltä mitään ääniä kuuluis niille, mutku totuttiin jo omaan rauhaan. Suuret huolet, jep :D
Nohitto äläpä! Saavutetuista eduista on vaikea luopuja, tai jotain. Siihen tottu jo hyvin, että meitä on tässä vaan me ja yks. Nyt meitä on me ja kaks. Huhhuh. ;)
PoistaI feel you, tosin käänteisesti. Meidän asunto oli pari vuotta tyhjillään ennen kuin tähän muutettiin, ja alle vuosi siitä kun kamat oli sisällä, alakerta myi asuntonsa pois. Sori :D
VastaaPoistaHaha, epist!
Poista