Tietoa mainostajalle ›

Kotiäidin raju tilitys – katso kuvat!

15.9.2014

Voi jumalauta. Anteeksi kielenkäyttöni, taas. Kyllä on jotenkin niin maanantai – vaikka joku höpönassu saattaisikin kysyä, että miten kotiäi...

Voi jumalauta. Anteeksi kielenkäyttöni, taas. Kyllä on jotenkin niin maanantai – vaikka joku höpönassu saattaisikin kysyä, että miten kotiäidin maanantai eroaa vaikka perjantaista, mutta sille sanon, että tuu kattoo stana! Noniin. Siis että huomaa että on maanantai. 

Kaikki tökkii. Mikään ei luonnistu ja stressaa ja kiukuttaa. Äiti-ihmisen henkilökohtaista kökköfiilistä ei suinkaan auttanut se, että lapsen päikkäreille menokin viivästyi pari tuntia jonkin ihmeellisen kikkailun vuoksi. – Sänkyyn, pois, sänkyyn, pois, laatikoita availemaan, sänkyyn, pois, maitoa lisää, sänkyyn, pois, laatikoita availemaan, sänkyyn, pois, laatikot, maito, sänkyyn, pois. Ja muutama kerta vielä uudelleen. Puolitoista tuntia sitä. Jee.

Ja se "syön vasta kun lapsi nukkuu" -ajatukseni oli ihan paska idea. Koska ei se lapsi alkanut nukkua heti, kuten kuvittelin. Ihan naurettavan suuri nälkä tuon kikkailun ja muun yleisketutuksen lisäksi. Ja kun tällä suohirviöllä on nälkä, ei kellään ole kivaa. Paitsi joskun mun miehellä, kun sitä naurattaa mun kiukutteluni. Mut se onkin ihan kakkapeppu.

Sitten ne pyykit. Mikähän siinäkin sitten on, että ne pitää viedä tuonne ulos kuivumaan – kolme kertaa. Tai siis kastumaan kolme kertaa. Että eikö niitä voisi siten muistaa hakea sisälle, kun ne on sinne eräänä lauantaisena päivänä vienyt? Muistan ne joka aamu, käyn kokeilemassa – jep, kastuneet ovat, ja unohdan ne taas yöksi. Ei ole puhtaita kalsareita ei. 

Mutta jos jotain huonoa, niin jotain hyvääkin. Sitten kun vihdoin pääsin syömään, söin ihan helvetisti. Kostoksi. Ruoka oli hyvää.

Tyhmät pyykit. Ei täällä muita kuvia ollut.


You Might Also Like

8 kommenttia

  1. Miksi naurahdin ääneen, kun kutsuit miestäsi kakkapepuksi? Olen neljävuotias? Toivottavasti olosi ja päiväsi ja viikkosi paranee. I feel you.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeasti nauroin aika pitkälle koko tekstin ajan, mutta en tiedä, onko sitä soveliasta myöntää.

      Poista
    2. Haha! No siks just! Ja mä sanoin sitä kakkapepuksi, koska olen neljävuotias. Saa nauraa, pakkohan se on. Ei näille muuta voi.

      Poista
  2. KÄÄK, mikä tilitys ;-) on kyllä tuttu fiilis tällekin mammalle. Tuo oli paras, että kostoksi söit sitten h*lvetisti..ha ha ha :-) pitää ottaa käyttöön tuo tapa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha! Varsinainen KÄÄK-juoru! :D Siis kostosyöminen on ihan parasta mitä tiiään. Ja sen huomaa ;)

      Poista
  3. Ihana tilitys, ihan tulee mieleen ajat vuoden takaa. Ota kostoksi myös vähän karkkia. Siitäs saavat, pyykit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiiäkkö, mä tilasin mieheltä kauppareissulta karkkia. Syön neki kostoks. Stana.

      Poista
  4. Mäkin aion tänään ostaa karkkia ja syödä ne kaikki itse lapsen nukkumaanmenoajan jälkeen. Ihan vaan kostoksi, ja koska huvittaa. Kiitos inspirastiosta! ;D

    VastaaPoista

Hae

 

 

Ruokablogien kärki