Saako äitiyspakkauksen myydä?

14.9.2014

Olen lukenut viime aikoina paljon eriäviä mielipiteitä siitä, saisiko äitiyspakkauksen myydä eteenpäin. Myös viimeisin äitiyspakkausta käsi...

Olen lukenut viime aikoina paljon eriäviä mielipiteitä siitä, saisiko äitiyspakkauksen myydä eteenpäin. Myös viimeisin äitiyspakkausta käsittelevä postaukseni kirvoitti mielenkiintoista keskustelua aiheesta. 

Äitiysavustuksen voi saada Suomessa asuva tai Suomen sosiaaliturvaan kuuluva raskaana oleva äiti tai adoptiovanhempi. Avustuksen voi ottaa äitiyspakkauksena tai vaihtoehtoisesti rahana, jolloin rahasumma on pakkauksen tavara-arvoa pienempi. 
Äitiysavustus on aikoinaan kehitetty vähävaraisille äideille. Sitä alettiin jakaa vuonna 1938. Äitiysavustuksen taustalla oli huoli pienestä syntyvyydestä ja suuresta lapsikuolleisuudesta. Vuonna 1949 äitiysavustus tuli kaikkien suomalaisten äitien saataville, varallisuudesta riippumatta.

Tätä suomalaista äitiysavustusta on ihasteltu ympäri maailmaa ja sen on nähty symboloivan suomalaista tasa-arvoa ja hyvinvointiyhteiskunnan huolenpitoa. 
 
Valtiolta saatujen äitiyspakkausten vaatteita ja välineitä myydään niin netissä kuin kirpputoreillakin. Pakkauksen sisältöä on saatavilla käytettynä ja uudenkarheana. Useista paikoista pakkauksen voi ostaa myös sellaisenaan, avaamattomana. Kokonaisen pakkauksen hinta vaihtelee äitiysavustuksen rahasummasta (140 euroa) muutamaan sataseen. Yksittäin myytyjen tuotteiden hinta vaihtelee senteistä useisiin kymppeihin.

Saako valtion tarjoamasta avusta yrittää repiä kaikki mahdollinen irti, koska yhteiskuntamme edut kuuluvat meille? Jos paketin sisältöä ei tarvitse, miksei tyytyisi saamaansa äitiysavustuksen rahasummaan sellaisenaan voitontavoittelun sijaan? Ja mikäli äitiysavustusta voi verrata muihin sosiaalitukiin: olisiko ihan ok myydä viime aikoina paljon kohutulla harkinnanvaraisella toimeentulotuella hankitut lastenvaunut heti eteenpäin?
Jos äitiysavustus on aikoinaan tullut vakavaan tarpeeseen suuren lapsikuolleisuuden ja pienen syntyvyyden maassa, onko se nykyisin monelle vain sokerikuorrute hyvinvointivaltiossamme? Olemmeko liian tottuneita hyvinvointivaltioon, jos etuuksia ollaan valmiita myymään eteenpäin?

Vai voisiko sittenkin olla, että äitiyspakkauksen myymisessä ei ole mitään väärää? Kun sen on kerran saanut, ja olipa sitä käyttänyt tai ei, sen saa myydä haluamallaan summalla, aivan kuten mitä tahansa omaisuuttaan?

Äitiyspakkauspostauksen kommenttiosiossa pohdittiin, että pakkauksen myymisestä saadulla, äitiysavustuksen rahamäärää suuremmalla summalla perhe voisikin vaikka ostaa jotain hyödyllisempää? Jotain, mitä perhe todella tarvii. Jos esimerkiksi toisen lapsen saava perhe kokee, ettei tarvitse enää toista äitiyspakkauksen toppapukua tai makuupussia, voisiko perhe myydä pakkauksen kalliimmalla ja saada näin vaikka parin kuukauden sähkölaskun maksettua tai ostettua kunnon turvakaukalon vauvalle?
Monelle perheelle kaikki vauvaa varten tarvittavat hankinnat tekevät suuren lovin kukkaroon, joten eikö osoita vain luovuutta, jos saa äitiyspakkauksesta paremmat rahat, joilla voi ostaa muita tärkeitä hankintoja perheelle tai vauvalle? Olettaen siis, että lapsella on jo kaikki tarpeellinen, mitä äitiyspakkaus tarjoaa ja että saadut rahat todella menisivät perheen ja lapsen hyväksi, eikä vanhempien itsekkäisiin tarpeisiin.

Ulkomailla asuu paljon suomalaisia äitejä, jotka janoavat äitiyspakkausta. Äitiyspakkauspostauksen kommenttiosioon ilmoittautui heti kaksi äitiä, joille äitiyspakkaus kelpaisi paremmin kuin hyvin, mutta he eivät saa sitä ulkosuomalaisuutensa vuoksi. Äitiyspakkaukseen liittyy niin paljon muutakin kuin materiaonnea – se kun on suomalainen perinteemme ja ylpeydenaiheemme. Omat äitimme ja isoäitimmekin ovat saaneet sen.


Äitiyspakkauksessa on myös paljon tarvikkeita, joita moni haluaisi enemmän kuin yhden. Esimerkiksi Lähiömutsi-blogia kirjoittava Hanne on halunnut ostaa pakkauksen hyviä kestovaippoja, joita on vain yksi per äitiyspakkaus. Joillekin taas tulisi tarpeeseen vain pakkauksen tietty, yksittäinen tuote, mutta koko pakkauksen ottaminen tuntuisi liialta. Näinä tavarapaljouden aikoina kun kaikki turha hankinta – oli se sitten ilmaiseksi saatu tai ostettu – tuntuu kestämättömältä. 

Eikö tällaisissa tapauksissa ole hyvä, että pakkauksen sisältöä voi ostaa ja sitä voi hyvillä mielin myydä? Vai olisiko ne silti hyvä antaa ilmaiseksi eteenpäin, jos ne on kerta ilmaiseksi saatu?

Yhdelle äitiyspakkaus on valtion kustantama äideille suotu etuus, jota ei tule myydä. Toiselle äitiyspakkaus on omaisuutta missä muukin, jolloin sen voi myydä asettamallaan hinnalla. 

Onko siis moraalisesti oikein ottaa äitiyspakkaus ja myydä se eteenpäin? Onko äitiysavustus meille kuuluva oikeus, jonka avulla voi tehdä vähän voittoakin, vai pitäisikö olla nöyrästi kiitollinen siitä mitä saa ja jättää kaupanteko muihin asioihin? Onko eri asia myydä äitiyspakkausta nimellisellä summalla kuin tehdä sillä kunnon tili kertaamalla summan vaikka kolmella? Saako Suomen sosiaaliturvaa myydä?

Tämän pohdintani myötä en ole varma enää itsekään. Ehdoton ehkä, kenties? 

Mitä mieltä sinä olet? 
Kuvat: Kela

You Might Also Like

14 comments

  1. No jotenkin eka tuntui että ei, mutta toisaalta onhan se verorahoillamme kustannettu, joten... Mä olen ostanut kirppikseltä pakkauksen bodyja, mutta en heti tajunnut se olevan äp:sta. Vähän alko ärsyttää maksaa siitä niinkin paljon ja vähän oli tyhmä olo jälkikäteen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, jotenkin itsestänikin tuntuu, että ainakaan sellaista rahastuksen makua ei tarvisi olla mukana, kun myy niitä "ilmaisia" vaatteita. Mä en ole myynyt vielä mitään meidän vanhoja vaatteita. Olen antanut ilmaiseksi eteenpäin kaikkea, oli ne ilmaiseksi saamaani tai ostettua, ja lainannut sitten niitä, mitkä haluan vielä takaisin.

      Poista
  2. En nyt ota kantaa tohon myymiseen, mutta sen sijaan pakko sanoa että ekassa raskaudessa otti aivan järjettömästi aivoon tulevat äidit, jotka jaksoi NILLITTÄÄ äitiyspakkausen sisällöstä (kaameat kuosit, rumat vaatteet jne...). Ja ketkä siitä nillitti? Kummallista kyllä, yleensä ne, joilla oli itsellään matalimmat tulot ja vähäisimmät varat (okei fine, en tehnyt mitään kattavaa tutkimusta aiheesta ja tämä perustuu vain muutamaan anekdoottiin, mutta kuitenkin).

    Itse olin aivan täysin ymmälläni pitkään, että ihanko totta valtio haluaa ANTAA mulle tämän kaiken? Siis antaa! Laatikollisen tarpeellista tavaraa?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se nillitys on kieltämättä vähän hassua. Saahan sitä toki tykätä tai olla tykkäämättä jostain kuosista, mutta että ihan valittaa viitsii. Välillä tosiaan tuntuu, että kiitollisuus unohtuu ja kaikkitännemullehetinytilmaiseksi.

      Poista
  3. Itse olin ihan intopiukassa ekan lapsen äitiyspakkauksesta. Odotin kun kuuta nousevaa sitä saapuvaksi. Ja voi että sitä hypistelin ja tutkailin. Tokan kanssa otin taas äitiyspakkauksen. En tiedä miksi, ei ollut enää samaa tunnetta, kaikkea oli jo ekan jäljiltä ja pakkauksen hypistelykään ei tuntunut niin tärkeältä :). Olen myynyt itse sitten muutaman euron "postitus" hintaan ja laittanut kierrätykseen loput.
    Hirmu tärkeänä olen pakkausta pitänyt ja edelleen esim. makuupussit on säästössä tuleville lastenlapsille. Ehkä vähän hölmöä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei oo hölmöä! :) Mustakin on kiva säilyttää lapsille jotain kivoja juttuja äitiyspakkauksesta. Sehän voi vaikka olla, että tämä hyvinvointivaltio on jo mennyttä kun meidän lapset on aikuisia, eikä kukaan saa enää mitään avustuksia (no, toivottavasti ei sentään). Kuten tuossa tekstissäkin kirjoitin, niin äitiyspakkaus edustaa niin paljoa enemmän kuin vain tavaraonnea. Siksi on kiva säilyttää jälkipovillekin jotain heidän vauva-ajan pakkauksestaan! :)

      Poista
  4. Mä en osaa ottaa kantaa siihen, saako sen kokonaisuutena myydä - eihän se tavallaan ehkä ole asian idea, mutta toisaalta, voi herrajumala.

    Mä voisin kuitenkin myydä - ja olen ehkä myynytkin - äitiyspakkauksen osia kirpparilla käytettynä. En nimittäin TODELLAKAAN jaksa jokaisen bodyn tai potkarin kohdalla miettiä, että näinköhän tää oli äitiyspakkauksesta vai saatiinko lahjaksi. Enkä todellakaan odota muiltakaan, että moista muistihirviöintiä hanskaavat. (Osan pakkauksen vaatteista ja mm. makuupussin olen toisaalta ihan antanut eteenpäin. Että ehkä karmani voisi olla huonompikin.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eihän sitä nyt kaikkea voi muistaakaan. Ja varsinkaan, jollei dollarin kuvat silmissä myy niitä. Mun mielestä oli vaan kiva pohtia asiaa, kun se ei ole niin mustavalkoista miten ehkä moni sen näkee. Ja jos äitiysavustusta voi verrata muihin etuuksiin, niin mitä kaikkea saa sitten myydä.

      Poista
  5. Mä en myisi. Ilmeisesti niille tavaroille on markkinat, mutta jotenkin koen sen kuitenkin "ilmaiseksi" eduksi ja ihan samalla tavalla en ole pystynyt (henkisesti, you know) myymään mitään vauvakamaa mikä meille on tullut ilmaiseksi. Kaukalo, monet vaatteet, äp:n makuupussi yms tulevat menemään meiltä Ensikotiin tai jonnekin muualle missä on tarvetta, koska vaikka aika persaukisia ollaankin niin yritän laittaa hyvän (ja ilmaisen tavaran) kiertämään. Me otettiin Ompusta pakkaus ja muista rahaa. Toki siinä on se aspekti, että saa valita joko äitiyspakkauksen tai rahaa ja jos on oikein bisneshenkinen niin ehkä saa jopa voittoa myymällä itselleen tarpeettomat äp-pakkauksen tavarat, mutta… (Ei kuitenkaan sellainen asia missä jaksaisin kauheasti paheksua, kukin tyylillään ja silleen, en vaan itse edes jaksaisi kaupitella niitä kamoja.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, ei mullakaan yöunet mee tämän asian takia, heh. Musta on kiva kuulla mitä jengi on mieltä ja miten kukin asian näkee. Mä olen myös antanut eteenpäin meidän saamia vaatteita, olipa ne saatuja tai ostettuja, jos en ole niitä enää tarvinnut takaisin. Sitten ne, mitkä oon tiennyt haluavani mahdolliselle tulevalle vauvalle, oon lainannut kavereille. Moni kaveri on kyllä ollut niin tunnollinen, että on palauttanut käytön jälkeen nekin vaatteet, jotka oon ollut valmis lahjoittamaan niille. Me ollaan saatu itsekin tosi paljon kavereilta käytettyjä vaatteita, joten on ollut kiva laittaa hyvä kiertämään. Eikä mulla oikeastaan oo tullut vielä tarvetta edes hinnoitella mitään lastenvaatteita, koska en oo ollut myymässä vielä mitään :) Mutta kuten noissa aiemmissa kommenteissa oli, eihän sitä myymishetkellä ehkä edes muista mikä on saatu ja mikä ostettu.

      Poista
  6. Tää oli hyvä teksti! Mä en lähtis voittomielessä pakkausta myymään. Sitten kun vauvakamat kärrää kirpparille myyntiin, voisin myydä myös äp.n tarvikkeita kirpparihintaan. Mulla on muutenki periaate, että kirpparilla myydään edullisesti eikä pyydetä vaikka bodystä vitosta. Jos pakkauksesta haluaa rahallisen hyödyn niin musta on helmpompi ottaa se alunperinkin rahana. Ne ollaan tokalle ja kolmannelle otettu, koska on ollut niissä kohdissa isompia hankintoja joihin sitä rahaa on tarvinnut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo sun kirppariperiaate on kyllä hyvä! Mäkään en kehtaisi yrittää myydä sikahinnalla jotain käytettyä – niin opportunisti ei tarvi ehkä olla! Hah! Vaikka niinhän se vanha sanonta menee, että ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa ;) Mut silti...

      Poista
  7. Minusta kyseessä on selkeä sosiaalietuuden väärinkäyttötapaus, jos ottaa pakkauksen vain myydäkseen sen eteenpäin. On eri asia myydä käyttämiään osia pakkauksesta aikanaan tai jos osa vaatteista/tarvikkeista jää syystä tai toisesta käyttämättä, voi nekin mielestäni myydä tai antaa pois, ilman muuta. Kokonaisen pakkauksen myyminen on minusta kuitenkin aika yksiselitteisesti moraalisesti väärin. Vaan saahan sitä opintotuenkin käyttää miten haluaa, vaikka se on elämiseen tarkoitettu etuus. Että ei näitä valvoa oikein voi. Paheksun silti, mikäli se ketään kiinnostaa ;)

    VastaaPoista
  8. Taidan olla kommenttini kanssa hieman myöhässä, mutta en voi olla kirjoittamatta kun asiaa juuri itse pohdin ja sen vuoksi tänne päädyinkin (ihan mahtava blogi muuten!)! Olenkohan ymmärtänyt oikein, että se 140e minkä pakkauksen tilalle saa, on tuotteiden arvoa pienempi, sillä se on se hinta minkä valtio yksittäisestä äitiyspakkauksesta joutuu maksamaan. Tuolloin käytetty rahamäärä on siis valtion näkökulmasta sama. Onko silloin siis väliä ottaako saaja lahjansa tuotteina vai rahana? Aiemmin pakkauksessa oli vain suomalaisia tuotteita (jokin eu-pykälä taisi tämän sittemmin kieltää), jolloin itse näkisi pakkauksen myymisen ulkomaille vain hyvänä asiana. Suomalaisia työllistyy, mutta tuotteiden lopullinen maksaja löytyy tavallaan ulkomailta. Mikä parasta, suomen rajojen sisälle saadaan jopa alkuperäistä enemmän rahaa. Vientiähän se on tämäkin! :D sitten toisaalta, tuntuu niin pirun väärältä ja moraalittomalta lähteä tekemään kauppaa loistavalla sosiaaliturvallamme! Meillä on lasten ikäero niin pieni että toinen pakkaus olisi täysin turha, etenkin kun ensimmäinenkin jäi lähes käyttämättä (meidän poika syntyi jotenkin värään aikaan vuotta kokoihin nähden). Taidan kuitenkin laiskuuttani ottaa toisen pakkauksen rahana, mutta ymmärrän kyllä niitäkin jotka sen myyvät, sillä en näe kenenkään häviävän mitään vaikka pakkaus ei omaan käyttöön jääkkään.

    -marii

    VastaaPoista

Hae