Se on marraskuun vika ja huomenna alkaa joulukuu – josset arvannut. Joulukuussa on mun laskettu aika. Nyt sitten jännitetään kummalle vuodelle tämä vauva tulee. Laskettu aikahan on 31.12, mutta tuleeko se sitten jo jouluna, välipäivinä, uudenvuodenaattona vai muina alkuvuoden lapsina vasta ensi vuonna.
Tässä on tullut monesti ihmeteltyä, niin tuttujen kuin tuntemattomienkin lasketun ajan kysyjien kanssa, että milleköhän ajankohdalle sen vauvan sitten haluaisi syntyvän. Lähes jokainen, kenen kanssa olen jutellut, on ollut sitä mieltä, että vauvan olisi hyvä syntyä vasta ensi vuonna. Silloin kun olisi ikäluokkansa vanhin, kun taas loppuvuoden lapsi olisi aina se porukan nuorin.
Mikäli lapsen tuleva menestys kovasti mietityttäisi, niin niinhän sitä sanotaan, että alkuvuoden lapset pärjäävät keskimääräisesti loppuvuoden lapsia paremmin, olipa se sitten urheilu- tai koulumenestystä. Mutta ehkei tässä nyt tarvitse – tai haluta – alkaa vertailla lasta muihin, ennen kuin toinen pieni on vielä edes syntynyt. Eikä sen jälkeenkään.
Vaikka meille vanhemmille ei ole suurta väliä koska vauva syntyy – vaikkei me nyt varsinaisesti toivota, että jouluaatto vietettäisiin synnyttämässä –, lapselle voisi olla vähän tylsä ajankohta syntyä jouluna. Siis tulevaa ajatellen. Synttäripäivät juhlineen kilpailisivat aina joulun kanssa, eikä kukaan kavereistakaan pääsisi ikinä kemuihin.
Mutta eipä tuokaan tunnu ylitsepääsemättömältä murheelta. Voisihan niitä kestejä välipäivinäkin järjestää.
Täytyy kyllä sanoa, että esikoista ajatellen olisi hyvin harmillista, jos äiti ja isi olisivat jouluaaton sairaalassa. Silloin taapero viettäisi joulun serkkujensa kanssa, aivan kuten me joka tapauksessa vietämme joulun, mutta tässä tapauksessa ilman vanhempiaan. Voi olla, ettei kaksivuotias osaisi surra äiditöntä ja isitöntä jouluaattoa, mutta voi että meitä vanhempia surettaisi joulu ilman esikoistamme.
Jos nyt täytyisi veikata, niin mulla on vahva, ei mihinkään pohjautuva mutu, että tämä mahamuija syntyy joulun välipäivinä. Siinä navat täynnä laatikoita, suklaata ja pipareita, ja nurkat täynnä sukulaisia ja lautapelejä, olisi hyvä käydä ponnistamassa yksi sukulainen lisää maailmaan.
Noh, koska asiaan ei kuitenkaan voi vaikuttaa, on ihan turha murehtia tulevaa. Pääasia on, että meille tähän perheeseen neljäs tyyppi syntyy. Oli se sitten koska vain.
16 comments
Esikoiseni syntyi käynnistyksellä aivan vuoden lopussa. Laskettu aika oli 2.1. On jäänyt vähän kaivelemaan, oliko se käynnistys sitten aivan pakollinen. :)
VastaaPoistaNo varmasti! Hahha! Onko muuten esikoisakin kaivellut asia?
Poista16 vuotta sitten olinsamassa tilanteessa, odotin esikoistani ja laskettu aika oli 31.12. Jouluna oltiin vielä mun vanhemmilla kolmensadan kilometrin päässä kotoa, joulupäivä irtosi hampaasta paikka, viattomien lasten päivänä (omana syntymäpäivänäni) hammaslääkäri ei suostunut puuduttamaan paikatessaan, ettei synnytys käynnisty (ja voin kertoa että hammaslääkärin tuolissa oli muutenkin tukalaa!). Sitten tuli uudenvuodenaatto ja vauvaa ei näkynyt ei kuulunut. Pettymys! Vaikka kuinka olin ajatellut että tulee kun tulee, niin meni 'vuodelle yli' niin kuin asian ilmaisin. Sitten repesi äitiyshousut ja äitiyskorttikin alkoik hajota, kelit oli sikaliukkaat ja lonkka äityi pahaksi. Mutta vihdoin esikoinen syntyi 10.1. :-) ja kyllä, jos tuo loppuodotus olikin piinaa niin onhan tammikuun lapsi aika eri asemassa kuin joulukuun lapsi (sellainenkin meillä on, kohta 8vuotta - hyvin hänkin pärjää, ei siinä mitään).
VastaaPoistaOikein paljon tsemppiä sinulle loppuodotukseen!
Voi ei! Että sellainen loppuraskaus sulla. Apua! :D Kyllähän ne varmasti kummatkin pärjää, vaikka alkuvuoden lapsi vähän eri asemassa helposti onkin. Kiitos! :)
PoistaAika kutkuttavaa kyllä. Mulla oli esikoisen laskettu aika 10.12. ja olin aivan varma, että se menee niin reilusti yli, että joutuvat käynnistämään joulupyhien alta pois. No, ei mennyt kun syntyi jo syyskuussa, että kaikenlaista turhaa sitä tosiaan tulee murehdittua. :)
VastaaPoistaOho, no se tuli sitten vähän etukäteen! Kuulin muuten just kaksosista, jotka meinasivat syntyä eri vuosille. Ei jäänyt kuin muutama minuutti, että pääsivät saman vuoden puolelle, eli just sille vanhalle vuodelle. Semmonen tapaus olisikin jännä!
PoistaSamoja mietteitä täälläkin, mahatyyppi on täysiaikainen just joulun alla. Mulla on vieno toive että pysyisi yksiössään uuden vuoden puolelle, muistan erityisesti teiniajoilta sen kun oli loppuvuodesta syntyneitä kavereita ja niiden piti aina odottaa ajokortteja ym. ikään sidonnaisia juttuja monta kuukautta pidempään. Tosin muistan myös harmituksen ala-asteikäisenä kun omat synttärit oli kesäloman aikaan ja kaikki spesiaaliteetit koulussa (onnittelulaulut, karkit ja sen sellaset) meni täysin ohi. Rippileiri sentään sattui osumaan just mun synttäriviikolle ja silloin mulle laulettiin + sain lakupatukan. :D Veikkaan kyllä että kun meidän bebe päättää ulostautua, on siinä kohtaa ihan sama mikä päivä tai vuosi on - kunhan tulee ulos. :)
VastaaPoistaNiinpä! Aina niitä harmituksia tulee. Mua harmitti kun mulla ei ollut minkään nimen nimipäivää kesällä, eikä synttäriäkään, kun meillä teatterilla aina juhlittiin kaikkien nimi- ja synttäripäiviä. Ja siis teatteri oli kesäteatteri, niin mun alku- ja loppuvuoden nimistä, eikä marraskuun synttäreistä ollut mulle iloa! :D
PoistaNiin ja joo! Luulen että silloin on ihan se ja sama mille päivälle tähtää tulonsa, kuhan vaan jo tulis!
Ite olen syntynyt jouluna ja erinomaisesti on pärjätty koulussa ja urheilussa siitä huolimatta. :)
VastaaPoistaJoululapsen plussia on, että jouluna syntyminen on vähän spessumpaa kuin tavallisena tammikuun arkipäivänä ja se, että vaikka lapsena kokee olevansa pienin niin aikuisena se kääntyy niin päin että on nuorin ;). Muita hyviä puolia: vanhemman näkökulmasta voi olla aika hienoa, ettei oma lapsi ole se joka saa ikätovereistaan ensimmäisenä ajokortin, pääsyn baareihin jne, vaan joutuu kasvamaan vielä melkein vuoden. Ei sekään loppupeleissä koskaan, ettei yleensä ollut synttärijuhlia (olin vieläpä ainut lapsi, joten ei ollut sisaruksiakaan kenen kanssa juhlia) vaan enemmän harmitti, jos äiti joutui olemaan synttäripäivänä töissä. Vanhemmat ovat aina muistaneet synttäreitäni lahjalla, joten en tuntenut oloani unohdetuksi niiltä osin. Joskus mulle myös pidettiin juhlat naapuruston lasten kesken esim. välipäivinä, jolloin kaikki olivat muutenkin kotosalla. Varsin hyvin toimi se. :)
Mahtavaa! Tiesin, että sanotaan mitä sanotaan, se on aika paljon silti yksilöstä kiinni miten se pärjää. Ja totta tuo täysi-ikäisyysjuttukin baareineen kaikkineen. Tosin itse, näin marraskuun lapsena, menin sitten vaan jonkun toisen henkkareilla baariin (ei kerrota mun äidille). Toi lahjahomma on kyllä tosi tärkee. Monelle lapselle tahtoo käydä niin, että kummit ja mummit ei viitsi ostaa kuin yhden paketin, kun on sama ajankohta. Lapselle se on varmasti tosi tärkee, että saisi juhlia kumpaakin, joulua ja synttäriä, silti erikseen. Ja tosissaan, synttäreitä voi juhlia välipäivinäkin! :)
PoistaMulla oli laskettu aika 3.1. ja mietin ihan samoja juttuja. Olin jotenkin ihan varma, että välipäivinä syntyy. Että saadaan vielä kivasti olla joulu kaksin... No, syntyikin sitten jo marraskuussa, eli eipä tarvinnu sitten jännittää sitä jouluaattona syntymistä enää :D No, nyt synttäripäivä on sitten päällekäin täkäläisen joulun eli kiitospäivän kanssa. Hitto kun unohdin stressata sen etukäteen :)
VastaaPoistaHahha, no ei tarvinnut! Malttamaton minä toivoo vähän, että syntyisi jo ennen joulua, että olis ihana olla vauvan kanssa joulu kotona, ja käytännön minä taas toivoo ehkä sitten sitä ensi vuotta. Just esimerkiksi tuossa alla olevan hyvän kommentin vuoksi: Saisi olla vuoden pidempään lapsi! :)
PoistaKoulussa kyllä vielä alaluokilla huomioidaan loppuvuoden lapset (jos on vaikka vähän oppimisessa vielä jäljessä), mutta oon joskus miettinyt et aika uskomatonta miten yhdestä päivästä voi olla kiinni aloittaako koulun vasta vuoden päästä. Dramaattisesti ajatellen tammikuussa syntynyt saa olla vuoden pidempään lapsi. (Tämä sellaisen suusta joka ei kauheasti tykännyt koulusta.. :) ) Mutta varmasti puolensa kaikella ja yleensähän lapset oikein odottaa koulun alkua innoissaan! Mulla esikoinen on loppuvuoden lapsia ja hienosti tähän mennessä pärjännyt, ei sitä eroa alkuvuoden lapsiin enää taaperoiän jälkeen edes huomaa!
VastaaPoistaNo tuo on kyllä niin totta! Ja siis juuri noinhan sen on kun sanoit: alkuvuoden lapsi saa olla vuoden pidempään lapsi. Mäkin oon loppuvuoden lapsia, tosin marraskuun, ja olin ala-asteella ihan hyvä koulussa! :)
PoistaMutta kuten tuossa yläpuolen kommentissa sanoin, hätäisempi minä toivoo vauvaa kotiin jo jouluksi ja käytännön minä vasta ensi vuodeksi. Mutta turha se on toivoilla, kun ei se mitään auta. Tulee kun tulee, kunhan tulee! :)
Heh, tää on mun lempiaihe :) Meillä keskimmäisen la oli 22.12, poika syntyi 23.päivä, eli oltiin sit just joulu Tyksissä. Ehkä paras joulu ikinä, ruoat tuotiin eteen eikä tarvinnut käydä sukulaisten luona ;) Pojan itsensä kannalta olis tietty kiva, jos olis syntynyt vasta tammikuussa, uskoisin, että koulussa keskittyminen ja muut asiat olisivat helpompia, jos olisi saanut olla ns. vielä vuoden kotona. No, kaikesta vilkkaudesta ei voi synttäripäivää syyttää, mä olen itse tosi rauhallinen ja oon myöskin jouluna syntynyt ;)
VastaaPoistaHaha! Mää kyllä haluisin olla niiiiiin joulun muualla ku Tyksissä, koska ollaan joulu meillä ja mun ihan kiva suku tulee meille! Hah! :D Mulle taitaa olla ihan sama tuleeko jouluksi kotiin vai ensi vuonna, mutta kunhan ei just sillee, että aattona pitää olla sairaalassa. Ja tosiaan: vaikkei lapsi olisi pahoillaan että olisi joulun serkuillaan, niin mua harmittais ihan kamalasti missata tää joulu. Toissajoulukin meni ihan pepulleen kun olin keuhkokuumeessa. Blööh.
Poista