Tietoa mainostajalle ›

Kyllästynyt roinaan

4.12.2014

Se on jännä juttu tuo tavara. Sitä tarvii tiettyyn pisteeseen saakka ja sitten tulee stoppi. Toisille ei tule koskaan stoppia, mutta väitän,...

Se on jännä juttu tuo tavara. Sitä tarvii tiettyyn pisteeseen saakka ja sitten tulee stoppi. Toisille ei tule koskaan stoppia, mutta väitän, että aika monelle tulee. Lapsena haluaa kaiken näkemänsä, teininä sen mitä kavereillakin, nuorena aikuisena oman kodin tekemiseen tarvittavat tavarat ja sitten aikuisena, aikansa tavaraa keränneenä, haluaa vain suurimmasta osasta eroon.

Meidän vintti on täynnä turhaa tavaraa. Siellä on muutamat asiat, joita haetaan säännöllisesti kotiin, kuten joulukoristeet, talvi- tai kesäkengät ja sitten joitain huonekaluja, joita raahaan edestakaisin aina tarpeen mukaan. Kuten nyt vaikka vauvansänky, mikä vastikään vietiin vintille, mutta haetaan kohta taas takaisin sisälle.

Vintillä on paljon tavaramuistoja lapsuudesta ja nuoruudesta, mutta suurin osa siellä on vain käyttämättömäksi jääneitä vaatteita ja irtotavaraa, joita vaan ei olla saatu aikaiseksi viedä kirpparille tai kierrätykseen. Luulenkin, että jos kaikki vintin tavarat häviäisivät yhtäkkiä, tuntisin pienen surun jälkeen vain helpotusta. Surua menetetyistä muistoista, mutta helpotusta tavarakaaoksen loppumisesta. 



Varsinkin lapsen ja sen mukana tulleen tavaran myötä, minusta on tullut oikea tavaran vieroksuja. Roina-allergia kai kuvaisi hyvin nykyistä tilaani. Ostan nykyään hyvin harvoin mitään kotiin ja silloinkin pyrin ostamaan tarpeeseen tai vain, jos edellinen vastaava on mennyt rikki. Esimerkiksi paistinpannu oli mennyt käyttökelvottomaksi, joten ostin uuden. Vanha meni tietysti pois.

Tavara aiheuttaa ahdistusta. Kun sitä pyörii kaikissa kaapeissa liikaa, varastot ovat täynnä, eikä mihinkään mahdu enää mitään, alkaa ihan oikeasti ahdistaa. Sen lisäksi, että kaikki se mitä aidosti tarvitaan varastoidaan johonkin, varastoidaan myös sitä turhaa, mitä ei tarvita. Varastot pursuilevat, koska ei jaksa ryhtyä käymään kaikkea joutavaa yksitellen läpi. Onkin helpompi tunkea tarpeetonta tavaraa tarpeettoman tavaran päälle ja unohtaa sinne. 

Paitsi sitten, kun tulee muutto.


Joulun tullessa ihmiset alkavat taas hamstrata tavaraa. Ostetaan mitä turhimpia asioita toisille vain, koska pitää olla paketteja. Myönnän, että olen itsekin hurahtanut joskus hulluuteen ja ostanut asioita vain ostamisen ja antamisen ilosta.

Luin vastikään Leo Straniuksen hyvän tekstin krääsättömästä joulusta, mikä kiteytti hyvin omia ajatuksiani. Jokainen tietää sen, kun saat lahjaksi jotain mitä et oikeasti tarvitse, mutta et kehtaa kierrättääkään sitä, koska olet saanut sen joltain läheiseltäsi. (Tässä kohtaa on kyllä sanottava, että kierrättäkää pois, se on oikeutenne!) Sen lisäksi, että turha tavara ahdistaa sinua, se ahdistaa monesti myös ostajia, koska on pakko ostaa lahjoja.


Varsinkin aikuisten kesken on oikeasti hyvä pysähtyä miettimään, kannattaako niitä popcornikoneita ja piikkimattoja oikeasti ostella, vai olisiko sittenkin jokin kulutustuote, kuten ruoka tai juoma, aineeton elämyslahja tai vaikka aikalahja tai palvelus – kuten Leo Stranius ehdottaa – parempi vaihtoehto turhalle tavaralle. Silloin lahjan antajakin pääsisi helpommalla, kun ei tarvitsisi väkisin hiki hatussa kiertää ruuhkaista Stockaa. 

Saan ystävältäni usein heidän oman pihan omenista tai marjoista tehtyjä ihania hilloja kauniissa purkeissa, enkä keksi äkkiä mainiompaa lahjaa kuin ne. Parasta koko hommassa on, että purkit palautetaan "täyttöön", jolloin minulle ei kerry turhia purkkeja, eikä ystävän tarvitse ostaa uusia. Sitten taas myöhemmin saan uuden satsin itse tehtyä hilloa.


Mutta koska joulu on vain kerran vuodessa ja koska turhaa tavaraa kertyy muutenkin – ihan ympäri vuoden – ehdotankin krääsättömän joulun lisäksi krääsätöntä elämää! Mietitään joka kerta tavaraa ostaessamme, olipa se sitten itselle tai lahjaksi, tuleeko kyseinen tavara tarpeeseen. Lahjan kohdalla erityisesti, haluavatko lahjan saajat edes tätä tavaraa ja voisinko antaa mielummin jotain kulutustuotetta tai aineetonta lahjaksi?

On
helpompi ryhtyä kiinnittämään jo etukäteen huomiota siihen mitä ostaa vai ostaako ollenkaan, kuin ahdistua niistä turhuuksista jälkikäteen. Ja jos ostaa uutta, kannattaa vanha kierrättää aina ensin alta pois. 

Näillä eväillä tämä muija pyrkii menemään ja ehdottaa, että muutkin kokeilevat. Sano ei krääsälle! 


(Kuvat eivät liity mihinkään. Paitsi jouluun.)

You Might Also Like

14 kommenttia

  1. Viisaita sanoja, viisaita sanoja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Vielä kun oma mielikin olisi viisas ja todella pystyisin tekemään itse kuin sanon! ;)

      Poista
  2. Meidän nuoret haluaa antaa lahjoja mutta eihän niillä ole varaa, opiskelijoita kun ovat. Olen toivonut auton imurointia, ikkunan pesua koiravahtia yms jota arvostan paljon enemmän kuin jotain tavaraa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri noin, hyviä ideoita ja ihan parhaita lahjoja! Meikämuija toivoisi esim. ikkunoiden pesua. Varsinkin nyt, kun en itse tohdi alkaa kiipeillä.

      Poista
  3. Hirmu hyvä teksti, ihan mannaa tällaisen vanhan joulunvihaajan sielulle! (Tilitin pakkolahjoista omassa blogissani jo lokakuussa: http://uraaidinruuhkavuodet.blogspot.fi/2014/11/tulkoot-joulu.html)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Vai että oikein vanha joulunvihaaja, haha, pitää käydä lukasee! Mä oon aina rakastanut joulua, mutta vuosi vuodelta se tavarapaljous on alkanut ahdistaa enemmän ja enemmän. Vaikka kyllä silti lahjoista tykkään, tosi paljonkin, mutta en sellaisesta turhasta. Eli krääsästä. :)

      Poista
  4. Usein tulee oletettua että muilla aikuisilla on taatusti enemmän krääsää ja ovat tehneet enemmän hutiostoksia. Ostan itse hirmu vähän, joten tämä teksti ei koske minua, tämä on jollekin toiselle valistukseksi.

    Sain itseni jotenkin kiinni tästä ajattelusta tekstisi myötä!

    -Kaislakerttu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin! Ja voihan se olla, että moni, joka ei osta itselleen paljoa, ostaa kuitenkin "pakon" edessä jouluna tavaraa – ehkä turhaa sellaista, joten jospa tämä toimisi ainakin sellaisille mahdollisille lukijoille? Että on muitakin vaihtoehtoja, ja että tosiaan ne lahjansaajatkin voivat ahdistua tavarasta.

      Poista
  5. Tuulihan sitä aikanaan ostettua jotain turhaa ihmisille lahjaksi. Nyt ennemminkin, kuten viimekin vuonna, leivon jouluviemisiksi jotain. Ja annetaan useallekin esim. elokuvalippuja, kauppoihin lahjakortteja, tms. Ei niinkään sitä tavaraa, kun ei tiedä varmaksi mistä lahjansaaja tykkää. Kummilasten lahjoihin kysytään heidän vanhemmiltaan vinkkiä (kun lapset ei ihan vielä osaa sanoa mitä haluavat).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollaiset kulutettavat lahjat, kuten just lahjakortit tms. sekä leipomukset on must just hyviä! Ja mäkin kysyn noilta alakoululaisilta kummilapsilta itseltään, että mitäköhän ne toivoo, koska oon ai-van pihalla niistä niitten lelujutuista.

      Poista
  6. Samaa mieltä! Tavarapaljous ahdistaa. Yritän karsia koko ajan kodistamme turhaa ja tarpeetonta tavaraa pois enkä osta mitään tilalle. Ja odotan sitä muuttoa että pääsee käsiksi kellarin komeroihin :) minusta ihanimmat lahjat on esim. teatteriliput tai ns. vapaa viikonloppu miehen kanssa. Lapsillekin toivon vain tarpeellisia lahjoja kuten vaikka uudet luistimet. Oman perheen lahjoja ostan myös käytettynä. Kaikki roinahan päätyy jossain vaiheessa jätteeksi, kirjoitinkin juuri aiheesta ja 'zero waste' elämäntavasta blogissani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mäki toivon jotain ihanaa ohjelmaa lahjaksi. Vaikka ihan vaan tuolta omalta aviomieheltä... Että se hommais vaikka lapsenvahdin, teatteriliput ja sitten mentäis syömään. Eikä se rauhassa aamulla nukkuminenkaan pahaa tekis ;) (Vink vink, siippa jos luet, ehhehe). Semmoset on kyllä aivan ihania lahjoja.

      Täytyypä tulla kurkkimaan sunkin blogia! :)

      Poista
  7. Jopas oli hyvin postattu! Koen itsekin aika ajoin tavaraähkyä, huoh, miten sitä kertyy kaappeihin ja varastoihin niin paljon.. Aineettomat lahjat sekä helposti tuhottavat syötävät ovat pop lahjoissa! Me ajateltiin tänä(kin) vuonna hankkia lahjat lähinnä ystävien lapsille sekä läheisille perheenjäsenille, kun ei itsekään toivo mitään ylimääräistä "turhaa". Mutta todennäköisesti huomaan paketoivani ystävillekin jotain pientä, vaikka sitten leffaliput sekä lupauksen lastenhoidosta sillä välin :)

    P.S Ihana blogi sulla, juuri äsken törmäsin kun surffailin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ja kiva että oot löytänyt tänne ja tykännyt!

      Leffaliput ja lastenhoito sillä välin on aivan upea lahja! Sellainen, mikä kelpaa varmasti jokaiselle vanhemmalle! :)

      Poista

Hae

 

 

Ruokablogien kärki