Tietoa mainostajalle ›

Leffaan parhaassa seurassa

16.2.2015

Terkut elokuvista! Olimme taaperon kanssa pienellä porukalla katsomassa Risto Räppääjää ja Sevillan saituria. Leffareissu oli meidän ant...

Terkut elokuvista! Olimme taaperon kanssa pienellä porukalla katsomassa Risto Räppääjää ja Sevillan saituria.


Leffareissu oli meidän antama synttärilahja kaverini kuusivuotiaalle pojalle, ja koska antamassamme lahjakortissa luki, että se oikeuttaa leffailtaan parhaassa seurassa, menimme itse heidän mukaansa. Tietty.


Taapero on käynyt muutaman kerran teatterissa, mutta elokuvateatterikokemus oli hänen ensimmäisensä. Lähdin aika luottavaisin mielin kokeilemaan, jaksaako kaksivuotias istua koko elokuvan ajan, sillä teatterireissut ovat aina menneet hyvin. 

Vaikka kotona lapsi ei jaksakaan istua reilua tuntia paikallaan ehkä missään tilanteessa, suuri valkokangas ja muutenkin vaikuttavammat puitteet äänineen kaikkieen tekivät tehtävänsä ja taapero istua tönötti hienosti koko puolitoistatuntisen mainoksineen päivineen.

Paikallaan istumista avitti ehkä myös taaperolle ostetut popcornit, joita hän varsin tottuneesti kauhoi suuhunsa, lopulta omien koko rasian. 


Elokuvan aikana taapero tanssia nytkytti kaikki leffan biisit ja osoitti hihkuen sormella kaikki mielestään hauskat kohdat. Yksi elokuvateatterikokemuksen jännimmistä kohdista kuitenkin oli valojen syttyminen elokuvan jälkeen. Niitä kuulkaa vasta osoiteltiinkin! Ja hihkuttiin! 

Reissu oli tietysti kiva, sillä minähän nyt otin joka tapauksessa suurta huumaa taaperon ekasta leffareissusta (noin 25 valokuvan verran ainakin), mutta itse elokuva ei valitettavasti ollut kummoinenkaan. Hyvästä näyttelijäkaartista huolimatta se oli tylsä. Hidastempoinen ja... noh, kökkö. 

Porukan viidestä lapsesta yksi ei tykännyt, yksi ei vastannut ja kolme tykkäsivät, mutta koska se yksi niistä kolmesta tykkääjästä oli taapero, jolla tuota vertailupohjaa ei kamalasti ole (hah!), annamme kaksi tähteä.


Olipa elokuva ollut kuinka köpö tahansa, parasta koko reissussa oli minun ja taaperon kahdenkeskinen aika. Olikin jo ollut vähän ikävä. 

You Might Also Like

4 kommenttia

  1. Ihan parasta kun nuo "ekat" ei suinkaan pääty niihin ensihymyihin tai -askeleihin! <3
    Me ollaan mietitty mammaporukalla leffaan menoa noiden meidän neljävuotiaiden kanssa, mutta vähän on nyt tullut lunta tupahan tän leffan tiimoilta. Oiskohan sit kuitenkin se kestosuosikki Shawn the Sheep viihdyttävämpi vaihtoehto, mutsijengillekin...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sepä se! Ne onkin ihania!

      Oliskohan Oi mutsi mutsin Elsa kun oli käynyt kattomassa Late Lampaan ja oli tykännyt. Lapsi ei kylläkään vissiin niin paljon, hahha!

      Poista
  2. Kiva kuulla, että leffareissu 2-vuotiaan kanssa sujui noin hyvin. Meidän 2v2kk jaksaa istua just ja just 30min putkeen Kaapoa katsellen. Normipituinen leffa tuntuu vielä haastavalta, vaikka Räppääjä muuten häntä kiinnostaa. Ehkäpä aloitellaan eka ihmisten ilmoilla Seikkiksen teatterinäytöksissä... �� T. Tiinahema

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kokeilkaa ihmeessä. Ainahan sieltä pois pääsee! :) Ja tosiaan, nuo mahtavammat puitteet ja muutenkin erikoisempi paikka saattaa tehdä sen, että lapsi malttaakin istua ja seurata esitystä/leffaa!

      Poista

Hae

 

 

Ruokablogien kärki