Nelikuinen vauva osaa jo käyttää hauskasti ääntään. Niin ilolle kuin tylsistyneisyydellekin on jo omat soundinsa, eikä kummastakaan jää epäselväksi, mistä on kyse. Välillä korkeat ilonkiljahdukset saavat pikkukoirat pakenemaan, mutta vauvasta omat ääntelyt ovat parhaimpia. 

Ympäröivä maailma on muuttunut entistä mielenkiintoisemmaksi. Koska nykyään ei vaunuihin pakkaaminen lupaa enää varmaa unta, tahtoisi pikkumuijakin jo paremmat näkymät vaunuista. Auton turvakaukalo onkin ollut suojaisaa vaunukoppaa mieleisempi matkustusalusta kaupunkireissuilla, sen paremman katseluasennon vuoksi.

Myös syömiseen on vauvan uteliaisuus tuonut haastetta. Jos ennen jouduimme hakeutumaan omaan rauhaamme vauvan väsymisen vuoksi, nykyään sitä kaivataan jo siksikin, että vauva malttaisi syödä. Jopa kotona ollessa on välillä täysi työ saada vauva keskittymään syömiseen. Isoveljen puuhat kun ovat tissin tuijottelua mielenkiintoisempaa, vaikka kuinka nälkä olisikin.

Vaikka ympäröivä maailma kiinnostaakin, sitä tulisi saada katsella usein vain sylistä käsin. Sitteristä tai kantorepusta ei juuri nyt ole mihinkään, jos vauvalta kysyy. Vain syli kelpaa, ja kaikki muut aiheuttavat, ellei välittömästi, niin parin minuutin kuluttua äänekkään tyytymättömyyden. Myös öisin vauva havahtuu heti hereille, jos poistun hänen läheisyydestään.

Lelut ovat kiinnostavampia nyt kuin koskaan. Ne muutamat hetket, kun vauva suostuu lattialla olemaan, käytetään leluja ihmetellen, maistellen ja hypistellen. Vauva osaa jo tarttua esineisiin ja viedä tietysti myös suuhun ne. Kohta saakin olla tarkkana isoveljen pikkulelujen kanssa, kun tutkiskeluintoon lisätään vauvan kyky liikkua.

Enää ei voi luottaa, että vauva pönöttäisi samassa kohdassa lattialla, mihin hänet on jättänyt. Pikkumuija möngertää selällään lattialla siten, että saattaa löytyä parinkin metrin päästä laskupaikasta.

Kaiken kaikkiaan pikkumuija on päivä päivältä skarpimpi ja ottaa paljon kontaktia ihmisiin. On kovin iloinen ja vastaa aina hymyyn suurella, sydämet sulattavalla hymyllä. On maailman ihanin.


Nelikuinen isoveli jatkaa ansiokasta isoveliuraansa. Hän haluaa päivittäin siskon syliinsä ja tahtoo pötkötellä siskon vieressä aamuisin. Hän auttaa mielellään siskon pukemisessa ja peittelee nukkumaan. Jos pikkusiskoa ei juuri nyt nukuta, isoveli hake vauvanuken ja hoivaa sitten sitä. Nykyään pikkusiskoa ei tule enää edes härkittyä, kuten vielä kuukausi sitten. 

Isoveli tykkää leikkiä siskon kanssa ja soveltaa hienosti leikkinsä vauvan kanssa leikittäväksi. Hän lukee vauvalle ja ottaa hienosti vauvan huomioon toimissaan, vaikkei vauva vielä osaakaan yhtäläisesti leikkiä. Joskus vauva toimiikin vain pikkuautojen ajoalustana, ja se on kummastakin ihan ok. 

Myös isoveli on maailman ihanin. 

Lue kaikki aiemmat kuukausikatsaukset täältä!