Sinänsä en ihmettele, ettei heti tajuttu olleemme Mathildedalissa ennenkin. Oli nimittäin sellainenkin juhannus, notta huhhuh. Vieläkin särkee pää. Se oli viimeinen juhannus, kun olimme nuoria. Sitten tuli uusia vastuita, sillä saimme ensimmäisen vauvamme: Uma-koiramme. Sen jälkeen ei ollakaan vietetty juhannuksia niin kreisibailumerkeissä, eikä muuten oo ikävä.
Mutta Mathildedalia suosittelen. Turusta sinne oli matkaa reilu tunti, muista kaupungeista en osaa sanoa. Sen tiedän, että se on aika lähellä Saloa ja ihan Meri-Teijon kyljessä.
Alpakoita oli kiva rapsuttaa, kahvia oli kiva juoda hurmaavien, vanhojen talojen pihoilla ja kävelylle kannattaa suunnata luontopoluille tai muihin kauniisiin maisemiin. Kovin pienihän tuo paikka on, mutta aivan oiva kohde päiväretkelle! Sellainen köyhän miehen Fiskars! Haha!
Ja tein minä muutakin kuin räpläsin puhelinta siellä, vaikka noista miehen otoksista muun kuvan saattaisikin saada. Kröhöm.
2 comments
Hei kiitos tästä matkailuvinkistä :) kaivattaisiin sellaista kohdetta missä olisi justiinsa jotain rapsutettavia. Pikkuneiti kun tykkäisi rapsuttaa kaikkia eläviä olentoja, jopa muurhaisiakin :D
VastaaPoistaSiis eipä kestä! :) Kandee mennä! Alpakat oli niin hauskoja. <3 Voivat toki sylkästä, jos hermostuvat, mutta me säästyttiin ainakin! Haha!
Poista