Tietoa mainostajalle ›

Muina skoppemuijina

28.7.2015

Kummityttö (se teini-ikäinen) kävi eilen leikkimässä taaperon kanssa. Kummityttö on saanut skootterin, tai kuten nuorisolaiset sanovat,  sko...

Kummityttö (se teini-ikäinen) kävi eilen leikkimässä taaperon kanssa. Kummityttö on saanut skootterin, tai kuten nuorisolaiset sanovat, skoppen.

No minähän vanhana mopotyttönä (no en edes), että saanko mennä pikkuiselle ajelulle. Vaikka ostamaan huulirasvaa, kun se on loppu ja minä olen huulirasva-addikti.

Kummityttö kysyi ensin epäilevään sävyyn "ai oikeesti?" mutta antoi sitten luvan.

No minä onnesta soikeana sopivaa tuulenpitävää keski-ikäistakkia etsimään. Mies kysyi omaan sarkastiseen sävyynsä, että haluanko hänen hakevan minulle vanhan ajotakkinsa. Vastasin, että pidä takkis ja puin bensalenkkarini jalkaan.

Kummityttö varmisteli vielä ovenraosta, että osaanhan avata rattilukon (eikö mopoissa oo tanko?) ja osaanhan varmasti laittaa sen skoppen jaloilleen, vai mikä seisontatuki se nyt onkaan. Vastasin koppavasti, että no joo joo, minä hiton uusavuttomana sinä minua pidät ja sillon ku minä olin nuori.

Lähdin siitä itsevarmana skootteroimaan ja ai että. Tuuli hulmusi hiuksissa ja vauhti tuntui perän alla. Siinä huimapäisenä, melkein kolmeekymppiä ylämäkeä porskutellessani, sain niin samaistuttua siihen teini-ikäisen vapaudentunteeseen. Tästä voisi nyt ratsastaa auringonlaskuun, eikä mikään pysäyttäisi minua.


No pääsin sinne kaupalle ja ilokseni siinä olikin päivystämässä kasa nuorisolaisia röökeineen. Ajelin skootterillani parkkipaikalle ja yritin huokua sellaista vanhemman naisen arvokkuutta. Että kyllä me keski-ikäisetkin saamme näillä mopedeilla ajella. Sammutin skootterin ja ryhdyin etsimään sitä jalkaa. 

No missä se nyt on? Miksen löydä? Miten se pitää laittaa? Miksei se mene? Pitääkö mun tulla tästä selästä pois vai runksautanko tässä päällä pönöttäessä sen väkisin paikoilleen? 

Nuorisolaiset alkoivat kiinnittää minuun huomiota, joten otin vaivihkaa puhelimen taskusta ja näpyttelin muka sitä. Klassinen mulle tuli puhelu -taktiikka. Aikani puhelinta räplättyäni, käynnistin moottorin ja pakenin paikalta. Joo, en minä sinne kauppaan ollut edes menossa, hahaha, in your face, senkin teinit!

Kotimatkalla päässäni soi kummitytön "ai oikeesti?" ja "osaathan sit varmasti laittaa sen skoppen jaloilleen?".

No en saatana osannut, entäs sitten?

You Might Also Like

11 kommenttia

Hae

 

 

Ruokablogien kärki