Olemme vakavan huoltajuuskiistan keskellä.
Tiedättehän. Kadehdintaa, mustasukkaisuutta, repimistä, piilottelua, vieraannuttamista, itkua, surua...
...hänen vuokseen.
Esikoinen esitteli löytämästään lelulehtisestä kovasti haluamiaan nukenvaunuja noin joka päivä, noin kahden viikon ajan. Kun sitten viimein sunnuntaina kävimme Cittarista ostamassa ensimmäiset vastaantulevat, melkein vastaavat (ei oikeastaan), alkoi kotonamme ensimmäistä kertaa kunnon lelumustasukkaisuus.
Kiistan kohteena ei kyllä ole ne ostamamme rattaat, vaan nukke, joka tuli mukana setissä (nyt vain 14.95!).
Ilmeisesti täysin korvaamaton ja ainutlaatuinen nukke on hän, sillä toinen nukke – minusta aivan hyvä sekin –, jota hätäpäissäni olen yrittänyt toiselle lapsista tarjota, on aivan väärä. Suorastaan huono, oksettava, tyhmä ja... väärä.
Tätä monimutkaista yhtälöä havainnollistaakseni olen laatinut seuraavan kuvan:
Olemme käyneet pitkällisiä neuvotteluja vauvanuken mahdollisesta yhteishuoltajuudesta, mutta toistaiseksi neuvottelut ovat katkenneet tuloksettomina jommankumman osapuolen vatsalleen heittäytymiseen, puheenaiheen vaihtamiseen tai rään syöntiin.
Muita rikosnimikkeitä, joita olemme joutuneet tapahtumien yhteydessä kirjaamaan, on virkavallan (minä) väkivaltainen vastustaminen, sekä vauvanuken piilottaminen pöydän alle, vaikkei sillä itse leikkisikään.
Jälkimmäisen rikosnimikkeen virallisuudesta emme ole aivan varmoja.
Olemme nyt kuitenkin tilanteessa, josta tiedämme ettei ole ulospääsyä. Me emme käy ostamassa toista ratassettiä (vain 14.95!), sillä sen verran eilisen teeren tyttöjä ja poikia emme mekään ole, ettemme ymmärtäisi, ettei kyse ole mieltymyksestä juuri tuollaiseen nukkeen, vaan mieltymyksestä samaan nukkeen.
Tätä faktaa me opettelemme nyt karvaasti nieleskellen sulattelemaan, sillä näin ymmärtääksemme tullaan menemään seuraavat 15 vuotta.
Mahatma Gandhia lainatakseni: "Ei vihaa, ei sotaa, mutta armeliaisuutta ja rakkautta. Paitsi jos toinen otti just sen lelun minkä sä olisit juuri nyt tai ehkä vähän myöhemmin halunnut, niin sitten vaan vihaa ja sotaa."
18 comments
Otan osaa. Ja juu, ei tuo toisella samanlaisella nukella ratkea, koska silloin yhden pitää saada huollettavaksi molemmat "vauvat", eihän kaksosia voi erottaa!
VastaaPoistaTsemppiä. Täällä "vain" mätkitään kaveria näppiksellä päähän, kun erehtyi vahingossa hipaisemaan sitä. Huolimatta siitä, että joka muksulla on omansa (osalla leluina, on ihan hitti) ja osalla käytössä.
Apua, miten mulla on tännekin vastaamatta! No, nyt. Joo, ei noi sillä mee ohi, että molemmat sais omat. Tänään esim golfpallot aiheuttivat tiukkaa kädestä nykimistä ja muuta sisarusrakkautta. Ku pitää saada just ne molemmat.
PoistaJoo kyllä. Mikään ei kiinnosta niin paljon kuin se lelu, joka toisella on. Tai itseasiassa se, jota se toinen ajattelee. Ne on saatanasta.
VastaaPoistaNäinpä just! On ne.
Poista15 vuotta taitaa olla alakanttiin arvioitu. Valitettavasti.
VastaaPoistaHahahaha, eih! Kai toi toinen sillon muuttaa pois? Eikö kaikki lapset lennä heti täysikäistyttyään pesästä? Hah! :D
PoistaMeillä riideltiin tänään muovipaistinpannusta. Siitä isommasta, pienempi ei käy. Kerron ehkä enemmänkin rehvastellakseni, vaikka jalompaa olisi kertoa tsempatakseni sua, mutta homma päättyi tällä kertaa varsin upeasti:
VastaaPoistaKun olivat useamman kerran mulle vuorotellen ulisseet halustaan leikkiä ko. paistinpannulla ja sisaruksen väkivaltaisista pannunriistoyrityksistä, ärjäisin niille (okei, tää ei ollut se rehvasteltava osuus), että 2 minuuttia aikaa saada leikki sujumaan, tai haen pannun kokonaan pois. Katosivat huoneeseensa ja tulivat minuutin päästä takaisin esitellen sovussa, mitä pikkusisko (3½ v) oli saanut veljeltä (5½ v) vaihdossa tilalle. Eiks aika siistiä? :D
Oho, upeaa! Toivo siis on! Jes! :)
PoistaIhan selvästihän tuo toinen nukke on paljon hienompi! :D
VastaaPoistaNo niihä se on! :D
PoistaHahhaa, mä ymmärrän. Isokaan ikäero ei auta tässä asiassa, vaan joka samperin aamu täällä alkaa taistelu jostain kaukosäätimen/murokulhon/tyynyn/legoukkelin herruudesta. Ei aina ihan jaksais.
VastaaPoistaMielenkiintoista muuten nähdä noita pikkupaloja teidän kämpästä. Meillä kun näyttäis olevan ihan sama staili..meil on lautalattia, mustavalkoisia tyynyjä,olkkarissa keltavalkoinen matto, 50-60-luvun puukalusteita. Keittiö valkoinen, puutasolla ja mustin vetimin yms. ;) Eli aivan bueno maku sulla.
Sylvia
Khuul, nii sullaki sitten ilmeisesti! Haha!
PoistaEi juku, ja tuo "pellavatyynykin" on sama.. ;)
VastaaPoistaSylvia
Ai mikä? Se Turku-aiheinen?
PoistaKun minä ja veljeni olimme pieniä, äiti kehotti kaikkia sukulaisia ostamaan meille aina tismalleen samanlaiset joulu- ja synttärilahjat. Muuten olisi käynyt juuri näin kuin tässä. :D jos yhtään lohduttaa niin kyllä meistä tuli ihan täyspäisiä aikuisia, vaikka välillä saatiinkin samat jutut molemmat.
VastaaPoistaT: Ananas
Yksinhuoltajan selviytymisopas
Hahah, että teille toimi se? Ei tarvinnut sitten saada molempia samanlaisia leluja itselleen? :D
PoistaEihän tommosia rattaita enää löydy mistään! Oon muutamat kaupat kattonut, mutta ei löydy kuin rimpula sateenvarjorattaita tai 80€ rattaita. Haluaisin meidän parivaljakolle myös tuommoiset.
VastaaPoistaEemeli
Cittarista? Kupittaan shittarista ostin. Mene nyt heti sinne! Vain 14.95! :D
Poista