Tietoa mainostajalle ›

Pascaa

15.3.2016

Minä klo. 13.00: On nyt tosi paljon asioita, joita tekisi mieli vaan oksentaa tähän näppikselle. Aurinko paistaa ulkona ja minä olen tu...


Minä klo. 13.00:

On nyt tosi paljon asioita, joita tekisi mieli vaan oksentaa tähän näppikselle. Aurinko paistaa ulkona ja minä olen turhautuneempi kuin aikoihin. Kriisiä pukkaa. Kaikenlaisesta, en edes osaa nimetä kaikkia. Tai mitään. Monet asiat tuntuvat paskalta. Hyvältä, mutta paskalta.

Kaikki on hyvin. Aurinko paistaa. Asfaltti on kuiva. Cevät ceikkuen tulewi. Ja minä olen käynyt kymmenen kilsan juoksulenkeillä! Hurraa saatana sillekin!

Ja silti: Paskaa.

Tekisi mieli riisua vaatteet ja mennä kiukkutanssimaan tuohon pihalle. Loiskia lätäkössä ja kieriä kurassa. Näyttää keksisormia auringolle. Että mitähän vittua se sinäkin siellä painostat olemaan hyvillään, runkkari.

Kuuntelen vuorotellen menevää ja masentavaa musiikkia. Kumpikin vituttaa yhtälaisesti.

Tiedättekö sen tunteen, kun rakastaa ja vihaa? Samaa asiaa.

Sitä musiikkiakin. On niin saatanan hyvää, että itkettää kuinka hyvää se on. Samalla tekisi mieli vetää dunkkuun sitä. Musiikki. Noin saa tuntemaan kaikenlaisia tunteita se. Voimistaa oikein, turjake. Hyi, tunteita. Ärsyttäviä, tuskaisen turhauttavia. Ja minä kun yleensä tykkään tunteista.

Hauskakin pitäisi olla, mutta ei jumankauta jaksa koko ajan olla urpo. Silloin kun on hyvä olla, pystyy olemaan pelle. Helposti. Nakata paskat kaikelle ja spedeillä. Karrikoida, ihan sama kuinka ymmärretään. Mutta kun on yhtään epävarma, ei pysty. Ei pysty heittäytymään naurunalaiseksi. Inhoan epävarmuutta. Se hukuttaa kaiken luovuuden.

Äh. Dramatiikka. Sekin on ihan paskaa. Ei ollut tarkoitus olla näin dramäättinen. Oikeasti yritin olla tässäkin vähän hauska, mutta ei mikään onnistu. Tyhmä aurinko.


Minä klo 21.00:

Ai että. Olipas kyllä mukavan aurinkoinen päivä tänään! Ihanaa, kun on kevät! Ah, kävin kampaajalla ja sitten vähän kavereiden luona. Sain siellä ruokaakin. Olipa hyvää. Ajelin kotiin, fiilistelin musaa, ja kotona toinen lapsista olikin jo mennyt nukkumaan. Tralli tralli, laa. Uuh, pitsaa! Ihana olla kotona. Life is good.

***

Näin se lapsen mieli muuttuu. Aikuisen. Tässä oli suoria otteita aivoistani. Toinen kirjoitettu tänään päivällä – otsikkokin sieltä, mutta jätetty julkaisematta. Toinen on kirjoitettu nyt illalla.

Sanoisin, että aika jännä vaikutus ihan tommosella kotoa poistumisella. Seuralla, auringolla, ruoalla ja... kotoa poistumisella. Ettei jää kökkimään tuohon möhnötykseen.

Tää on ihan mukavaa hei tää elämä hei! Hei!

Now playing:


Iha maniac muija.


You Might Also Like

10 kommenttia

  1. I feel juu! Nim. tossa neljältä, että en kyllä lähe minnekään, ihan perberistä kuitenkin ja ihan läskikin olen ja puol kahdeksalta palasin kasarihittejä(!?) hyräillen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis tätä kevätpascautta (ei -raskautta, seuraavalle kommentoijalle tiedoksi) on liikkeellä! Oon tänää jo jutellut kahden muunkin kaa samoista fiilareista! Mut khyl tää täst!

      Poista
  2. Et sää mittään raskaana ole?

    VastaaPoista
  3. Ja minä kun luulin, että nyt tulee kevään ensimmäinen coiranpascawuodatus! Ei tullu. Sitä ootellessa :-) Välillä on pascaa täälläkin ja välillä ei. Nopean syklin bipolaarinen mielialahäiriö sanon minä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tullu, sen kirjotin jo sillon aiemmin! :D Nopean syklin bipolaarista just!

      Poista
  4. Kiitos tästä, mä niin samaistuin! Vielä, kun pääsis kotoa poistumaan... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä mittää! Koita päästä poistuu – saattaa helpottaa! <3

      Poista
  5. Osui ja upposi!! :D mahtavaa! Hihittelen täällä yksinäni.

    VastaaPoista

Hae

 

 

Ruokablogien kärki