Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Oikeassa oleminen lämmittää aika vähän, jos on juuri ajanut lapsen yli

15.8.2018

Kolme vuotta sitten, kuopuksen ollessa vielä vauva, olimme ylittämässä suojatietä. Esikoinen oli silloin alle kolme, mutta jaksoi suhteellis...

Kolme vuotta sitten, kuopuksen ollessa vielä vauva, olimme ylittämässä suojatietä. Esikoinen oli silloin alle kolme, mutta jaksoi suhteellisen hyvin kävellä jo itse.

Suojatien kohdalla esikoinen keksi haluta minulta halia. Olimme juuri astuneet suojatielle, joten pyysin häntä ylittämään kanssani tien, minkä jälkeen voisimme sitten halia.

Kaksivuotias hermostui tavallisen kaksivuotiaan tapaan kieltäytymisestäni ja kapsahtai jalkojeni juureen. Roikkui jalassa, mikä teki tien ylittämisestä, sanoisinko haastavaa, varsinkin, kun oli yhdet vaunutkin siinä työnnettävänä.

Paikalle ajoi auto, jonka kuskilla oli silminnähden kiire. Tai näin päättelin, sillä hän ei olisi millään malttanut pitää auton keulaa pois suojatien päältä. Hiljalleen lipui painostavasti meitä kohti. Olimme katsos niin hitaita.

"Koita nyt mennä siitä!" kuului vastaus kuskin hipoessa autolla jo takamuksiamme, kun turhautuneena yritin huudella autoon, ettei hänen tarvitsisi ajaa päällemme.

Menemistähän me siinä kovasti yritimme, mutta kun on siinä pari muuttujaa mukana, joista toinen roikkuu jalassa, voisi olla ihan ookoo antaa meille pikkuisen aikaa tien ylitykseen. Siinä kun kuitenkin olimme niinkin erikoisella keksinnöllä, kuin suojatie – jonka konseptiin lienee kuuluvan ns. turvallinen tienylitys.

Kuskille ei kuitenkaan selittelyni mennyt läpi, vaan hän neuvoi minua kasvattamaan lapseni paremmin. Niin, siis siten, että pääsemme tarpeeksi nopeasti suojatien yli.

Juu, kyllä. Toistan: Kasvattamaan paremmin. Siten, että pääsemme tarpeeksi nopeasti suojatien yli.

Eli:

a) Kaksivuotias on kasvatettu huonosti, jos se ei tajua kävellä autokuskia miellyttävällä vauhdilla suojatiellä ja

b) jos joku on liian hidas suojatien ylittäjä, sen päälle saa ihan vähän vain ajaa, tai ainakin hoputella pikkuisen auton keulalla.


Olkoot kuka tahansa mitä tahansa mieltä kasvatuskyvyistäni, nyt tilanne on kuitenkin sellainen, että teitä ylittelevät näin koulujen ja päiväkotien alettua taas lapset oikein urakalla. Jopa kaikenlaiset hitaasti liikkuvat. Joten olisiko mitenkään mahdollista, rakkaat kanssa-autoilijat, että jättäisimme hiukan tilaa siihen suojatien eteen? Annettaisiin aikaa mennä yli ja hidastettaisiin ajoissa?

Vilkuillaan sinne kävelyteiden nurkille ihan omaehtoisesti, eikä havahduta vasta siinä suojatien kohdalla sitä ylittäviin kävelijöihin. Ennakoidaan, kuten me aikuiset osaamme.

Koska koskaan ei tiedä, mitä suojatiellä voi sattua, kun kyse on lapsista. Kääntyykö ne yhtäkkiä kannoillaan, kompastuuko ne siihen tielle tai osaako ne aina, ihan joka ikinen kerta katsoa, ettei autoja tule.

Ei, vaikka kuinka olisi kasvatettu.

Ja vaikka jokin ylitystilanteessa olisikin joskus lapsen syy, oikeassa oleminen lämmittää aika vähän, kun on juuri ajanut lapsen päälle.

Ennakoi, hiljennä, pysäytä, anna tilaa. Egosi ehtii odottamaan ihan hetken.

Me olemme niitä aikuisia, ollaan sitä myös liikenteessä. Ok?


Sitä paitsi, oletteko koskaan kuulleet kenenkään myöhästyneen jostain, koska odotti jonkun ylittävän suojatietä? Niinpä. Ei se siitä ole kiinni.

You Might Also Like

4 kommenttia

  1. Juuri ehkä kuukausi sitten tapahtunutta. Olimme kolmeveen kanssa ekaa kertaa kauppareissulla niin, että tämä polki itse ja vielä ilman appareita. Lapsi oli juuri suojatien kohdalla kääntymässä, kun tietä pitkin tuli auto, ehkä kuutakymppiä siinä neljänkympin alueella. Onneksi lapsi säikähti itsekin ja pysähtyi ennen kuin kääntyi, vaikka kaatuikin samalla sentään pyörätien puolelle. Jotenkin ihme juttu, että tuollainen alle metrin mittainen pyörän selässä ei soita hälytyskelloja sen vertaa, että vauhti hidastuisi edes sen suojatien kohdalla. Kyllähän sen jälkeen äiti mietti, että tuliko vähän liian aikaisin lähdettyä liikenteen joukkoon, vaikka pikkukylällä asutaankin, mutta hei: SUOJATIE.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No just tämä! Mutta kun sen täytyy olla se itsekeskeisyys. Että ei vaan kertakaikkiaan NÄE muuta elämää tai maailmaa, kuin omansa, omasta navastaan käsin. Tai ehkä omaan napaan päin? Niinku et get over yourself, täällä on muitakin.

      Onneksi ei kuitenkaan käynyt mitään vakavempaa. Varmasti säikäytti!

      Poista
  2. Oi ihana, voisiko tämän tekstin julkaista esimerkiksi kaikissa sanomalehdissä ja somekanavissa. Meillä on koettu liian monta läheltä piti -tilannetta. Viimeisimmässä neljävuotiaani oli 10 cm:n päässä törmäyksestä ison pakettiauton kanssa. Siinä kuuluisalla suojatiellä . Olen ajatellut lähteä liikenteeseen tyhjien vaunujen kera ja työntää ne ronskisti edellä suojatiellä. Pitäisköhän laittaa vielä nukke kyytiin? Saattaisi ainakin joku oppia väistämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaa mitä! Olen kiukuspäissäni miettinyt samaa! Toisaalta pelännyt, että se aiheuttaa jonkin muun onnettomuuden ja jättänyt tekemättä. Mutta joo, ihan kamalaa tämä suojatiekulttuuri joskus.

      Poista

Hae

 

 

Ruokablogien kärki