Hyvin kasvatetut lapsetkin voivat jäädä auton alle

3.8.2015

Minä ja kaksi lasta astumassa suojatielle. Ei näy autoja, voidaan mennä yli.  Toinen lapsi vaunuissa, toinen kävellen. Kävellen liikkuva l...

Minä ja kaksi lasta astumassa suojatielle. Ei näy autoja, voidaan mennä yli. 

Toinen lapsi vaunuissa, toinen kävellen. Kävellen liikkuva lapsi päättää juuri suojatielle astuttuamme haluta minulta halia, jonka toki missä tahansa muussa tilanteessa olisi heti saanutkin, mutta nyt suojatiellä ollessamme pyydän häntä ylittämään reippaasti tien kanssani. 

Lapsi roikkuu jalassa, minä yritän pitää häntä kädestä ja samalla päästä turvallisesti tien yli vaunuineen päivineen.

Paikalle ajaa auto, jonka kuski ei millään jaksaisi pysähtyä liian hitaiden suojatien ylittäjien vuoksi. Ajaa keulan suojatien päälle kohdallamme. 

Käännyn kuskiin päin ja ilmoitan, ettei varmaan päälle tarvitsisi ajaa. Kuski ei tietystikään kuule autoon sisälle huutelujani, mutta avaa oven ja vastaa, että koita nyt mennä siitä – samalla jo ylittäen suojatien. Auton ovi auki ja aivan hanureitamme hipoen, tietysti. 

Huudan perään, että sitä menemistähän tässä koko ajan yritetään, mutta kun tämä lapsi roikkuu jalassa. Toistan, ettei silti päälle tarvitsisi tulla. Kuski vastaa, että ei hän nyt päälle tuu, mutta kasvata sää se lapses nii, että pääsette tarpeeks nopeesti yli.

Jaahas.

Eli:

a) Kaksivuotias on kasvatettu väärin, jos se haluaa halin, eikä tajua kävellä autokuskia miellyttävällä vauhdilla suojatiellä ja
b) jos joku on liian hidas suojatien ylittäjä, sen päälle saa ajaa tai vähäsen ainakin härkkiä keulalla.

Ai hitto. Onkohan siltä sedältä tulossa joku kasvatusopus pian kauppoihin? Voisin lukaista, että osaan jatkossa kasvattaa lapseni paremmin.

Eräänkinlaista suojatiekulttuuria meillä täällä. Ja tähän joku kirosana.


Kohta kuitenkin teitä ylittelevät koulujen ja päiväkotien alettua lapset oikein urakalla – jopa kaikenlaiset hitaasti liikkuvat –, joten pliis jätetään autoilijat vähän tilaa siihen suojatien eteen, annetaan aikaa mennä yli ja hidastetaan ajoissa. 

Koskaan ei tiedä, mitä suojatiellä voi sattua, kun lapsesta on kyse. Kääntyykö se yhtäkkiä uukkarin, kompastuuko se siihen tielle tai osaako se aina, joka ikinen kerta katsoa, ettei autoja tule. 

Vaikka kuinka olisi kasvatettu. 

Ja vaikka jokin ylitystilanteessa olisikin joskus lapsen syy, oikeassa olo lämmittää aika vähän, kun toinen jää auton alle.

Hiljennä, pysäytä, anna tilaa. Odota rauhassa. 

Sinä olet aikuinen – ole sitä myös liikenteessä.

You Might Also Like

16 comments

  1. Pistää vihaksi. Teidän kokema oli jo aika kamalaa, mutta tuntuu, että joka päivä tulee näitä kantapäitä hipovia ajajia suojatiellä. Kun ei malteta odottaa. Monta kertaa mietin, että mitäs kun se lapsi (tai kuka tahansa muu) tekee äkkipysähdyksen. Tai vaikka kaatuu. Siinä sitten ollaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitäpä just! Ja useinhan sitä saattaisi itse mennä eellä ja lapsi metrin perässä, jolloin autoilija ei välttämättä kiinnitä huomiota kuin siihen aikuiseen, eikä huomaa lasta siinä takana. Siksi me ylitetään aina tiet niin, että käsken lapsen minun viereen ja olen siinä paremmin näkyvänä henkilönä vieressä. Ja sama muuten pätee koiriin! Jollainhan jäi koira alle, kun oli tullut metrin perässä. Autoilijalla oli niin hemmetin kiire mennä nilkkoja hipoen. Huoh.

      Poista
  2. Vaikka mä rakastan Turkua, niin siellä on tämän maan urpoimmat kuskit. Muistan ikuisesti miten erään kerran Turun keskustassa lähti ambulanssi hälytysajoon ja se kurvasi yhden auton eteen, täysiä tietenkin kun hälyssä oli. Niin tää henkilöautoilija avasi ikkunansa ja heilutti nyrkkiä lanssin perään. En tiedä oisko itkeny vai nauranut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä, mitä käyttäytymistä!

      Joo, niin mä olen kuullut, että turkulaisilla ois jotain erityisen pahoja asennevammoja suojatiekäyttäytymisen suhteen. Hitto. Mun isi on opettanut meitä lapsia jo ihan pienenä, että autoilijan pitää antaa tietä kevyelle liikenteelle. Ja etenkin aina sateella muistan kun katsoin vaikuttuneena lapsena vierestä, kun isi antoi tietä, ettei kävelijän/pyöräilijän tarvii kökkiä sateessa. Opetti meillekin sellaista kulttuuria samalla. Että on meitä ainakin muutama turkulainen, jotka ei oo asennevammasia, haha!

      Poista
  3. Jo pienenä minun ikäpolveani opetettiin laulaen "muista aina liikenteessä monta vaaraa ompi eessä" ja omat lapseni kuulivat pienen tyllerön laulavan ylinopeuden vaaroista "aja hiljaa isi nyt vain, niin sitten illalla leikitään". Mutta eivät taida minun elonpäiväni riittää, jotta näkisin liikennekasvatuksen tuottavan pysyvää tulosta. Taas kerran valistetaan tiedotusvälineissä pitkin päivää siitä, että kohta ovat pienet ykköset keltaisine lippiksineen liikenteessä, monet ihan yksin. Voisi melkein - siis melkein - toivoa, että Mamman kohtaama Setä on ns. tuhkamuna, jotta hänen geeninsä ja itsekkäät asenteensa eivät siirry eteenpäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikähän siinäkin on, ettei ne asiat mee perille? Joku oma ego, ehkä? Kun jos ihminen katsoisi aina vierestä omaa käyttäytymistään, ihan siis ilman sitä omaa ärsyyntymistään ja minähän sille näytän -asennetta, niin se varmaan näkisi, että ihan sairaan urpoa ja vaarallista on ko. toiminta.

      Näin just vastikään yhellä muutaman kilsan matkalla kaksi täysin toisilleen vastakkaista autoilijaa. Ensimmäinen hermostui jostain ihan typerästä (eli joku _kehtasi_ ajaa hänen eteensä, vaikka Hänen Korkeudellaan oli kiire), joten tämä päätti vaarantaa kaahailemalla ja vaihtamalla holtittomasti vilkutta kaistoja kaikkien meidän tielläliikkujien turvallisuuden. Myöhemmin tuli vastaan toinen autoilija, joka näki oravan aikovan ylittää tietä. Se hiljensi ajoissa ja antoi tietä oravalle, ja palautti näin taas uskoni hyvään. Arvaappa oisko se eka kuski a) edes nähnyt sitä oravaa b)välittänyt vaikka olisi nähnytkin c)ikimaailmassa pysähtynyt tai edes hiljentänyt?

      Poista
  4. Voi jumankauta, kun pistää vihaks!! Turun seudulla on kyllä niin ihme ajokulttuuri ainakin mitä tulee autoihin ja jalankulkijoihin. Tukholmassa asuessani oli oikeesti tottumista siihen, kun autot jo hyvissä ajoin ennen suojatietä pysähtyivät ja antoivat rauhassa ylittää tien. Jotenkin tätä turkulais tyttöä nolotti ja hävetti, et kui nyt mua varten tollee pysähtyvät. Heh... T. Tiinahema

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii-i! Mä olen aina ihan helisemässä autoilijoille, jotka eivät anna tietä kävelijöille. Ei sillä, että mä en ehtisi odottaa, mutta lapset. Ku ne ei vaan aina tajua kaikkea ja se monen autoilija minäpä niille näytän -asenne voi olla hiton kohtalokas, jos joku vaikka yksin liikkuva lapsi päättääkin hypätä alle. Ku aika moni liikenneonnettomuuksista on just asennevamman ja huolimattomuuden syytä.

      Määki oon hei huomannut, että Ruotsissa saatettais olla vähän kohteliaampia. Italiassa sit taas ei. Ei siellä ihan suoraan päälle ajeta, mutta ei tietäkään anneta, jos ei kävelijä sitä vaadi. Mutta emmä kyllä lähe koittaa ihmiskeho vs. pelti, et huomaakohan se pysähtyy! :D

      Poista
  5. No niin. Että semmoinen teiden ritari siellä sitten liikenteessä. Ei jumalauta! *#%&%¤

    Oli varmaan samaa lajia kun eilen Lidlissä yks ihmismuodon ottanut peparööri alkoi huuteleen mulle kassalla, että "pääsisinkö minäkin pakkaamaan tavarani??" Olin siis kärryjen kanssa hänen edessään siinä kassalla ja odotin, että pääsen niiden kanssa siihen käytävälle, mutku Lidlissä oli joku ruuhkapiikki ja jengiä tuli oikeelta sitä tahtia etten päässyt mihinkään. Ilman siis, että olisin ajanut jonkun päälle niiden kärryjeni kanssa.

    Kun lopulta pääsin siitä kiireisen ihmisen alta pois, sanoin silleen yliystävällisesti, että "pääset toki, anteeksi vain" ja hymy päälle. Siinä kohtaa tämä vajukki alkaa huutamaan (!) mulle, että "ei tartte jäädä ihmettelemään siihen, täällä kaupassa on muitakin". Onneksi mukana oli myös ihana aviomieheni, joka ei jää sanattomaksi missään tilanteessa. Hän tokaisi tyhjentävästi sille tyypille, että "ole apina hiljaa" :D Ja niin se apina hiljeni. Ei vissiin odottanut ihan tuollaista.

    Mutta näitä suuhengittäjiä valitettavasti on. Koitamme kestää ♥ Voimia meille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä, hahahahah! Uskomatonta! "Ole apina hiljaa" - pitää ehkä ottaa käyttöön tiukassa paikassa. Paitsi että mun tuurilla se on joku sekopääapina ja käy päälle! :D

      Poista
  6. Olispa ikävää, jos tuota setää vähän kolhaisisi sen auton kulmaan joku rekka. Tai sedän kulmaan joku bussi. TOSI IKÄVÄÄ OLISI JOS JOTAIN TUOMMOISTA TAPAHTUISI.

    :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, nooh, mä langetin sedän päälle jo mun.. öö.. kirouksen, joten siitäs sai. :D

      Poista
  7. Uskomattomia törppöjä sitä onkin!!! Jotenkin valitettavasti tuntuu, että tämä on mahdollista vain Suomessa :( Ulkomailla kuskit suhtautuvat huomattavasti sivistyneemmin jalankulkijoihin,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se voi olla! Vaikka kaippa niitä törppöjä kaikkialle mahtuu... Turkuun ehkä vaan vähän enemmän? :D

      Poista
  8. Siis mitä ihmettä, Turussako törppöjä kuskeja? Uskallan olla eri mieltä, nimittäin lomareissulla sinne suuntaan erityisesti harvinaisen kohtelias suojatieväistökulttuuri ihastutti meitä itäsuomalaisia :) Aina antoivat autoilijat tietä, jos oli astumassa suojatien yli, etenekin lastenrattaiden tai kantamusten kanssa. Ja sitä tietä annettiin hyvissä ajoin suojatien eteen hidastaen.

    Tällainen suurkaupungeissa ajopelkoa kokeva maalainenkin uskaltautui rattiin ihan Turun keskustassa, sillä siellä annetaan kaistanvaihtajalle aina tietä, ei ajeta ylinopeutta vaan leppoisasti edeten puksutettiin eteenpäin. Ja kokeilin ajaa niin aamu- kuin iltapäiväruuhkassa, aina sama! Turun leppoisa liikennekäyttäytyminen on puhututtanut vielä pitkään reissumme jälkeen ja olemme kehuneet sitä myös kaikille tuttaville.

    Terveisin,
    joensuulainen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oii, hienoa! Kiva kuulla! Luultavasti just kaikki fiksut autoilijat (kuten mä) on ollut liikenteessä, hahhaha! Eikä täällä tietystikään kaikki oo tolloja, kaikenlaisia mahtuu mukaan. :)

      Poista

Hae