Keramiikkahääpäivä, kukkahääpäivä, kaarnahääpäivä... Neljännelle hääpäivälle on monta nimitystä, ja sellainen meillä on huomenna! Hurraa!

Mietittiin tuossa miehen kanssa, että vois vaikka yrittää saada lastenvahdin ja mennä oikein TREFFEILLE! O-hoo, millon lie oltu. Ajateltiin vallan, että leffaan ja sitten syömään. Niinku ennen vanhaan. Uusi Bond sopisi ehkä kuvaan. Just sellainen treffileffa, eikö? Grrrmau ja vaarallisia tilanteita.

No mietittiin sitten, että ketähän voisi tulla hoitamaan näitä meidän lapsosia. Esikoinen on tokkiinsa ollut jo hoidossa, mutta kukaan ulkopuolinen ei ole vielä hoitanut vauvaa. Joten sillä lailla vähän arpapeliä, kenen kanssa vauva viihtyisi – jos viihtyisi. 

Tämän valossa kutistettiin jo treffitkin minimiin ja sovittiin, että leffa tai syöminen. Koska molemmat samalla kertaa, ja vielä iltasella kun vauvalle kuitenkin iskee se iltaväsykin, voi olla liikaa ekaa kertaa vauvaamme hoitavalle. Ehkä sitten vaan se syöminen, koska leffasta voi olla ikävä poistua kesken kaiken.

Aikamme mietittiin ketä lähdettäisi edes kysymään, mutta ei sitten kysytty. Ketään. Varattiin risteilymatka. Juuh, ihan koko perheelle. Mennään pallomereen ja päiväbingoon. 

Mutta mites sitten toi lahja? Kai jengi ostaa jotain lahjojakin hääpäivinä? Timantteja? Koruja? Suklaata? Kukkia nyt sentään?

No me ei. Mutta pyykkikone tilattiin. AEG Ökokombi. Kuulostaa seksikkäältä, tiedän.

Mut tää on aivan hyvä näin. Me kyl pärjätään. Koska me ollaan tiimi. Ihan hiton hyvä tiimi. Romantiikka, shomantiikka. Sitä ehtii sit syssymmällä.

Hyvää keramiikkahääpäivää rakas ukkokultani! Huomenna bingotaan! 

Sori, mun on pakko laittaa tää kuva taas. Silkkaa rakkautta: