Tietoa mainostajalle ›

Me sydän leikkipuistotoiminta

30.9.2014

Törmäsin pari viikkoa sitten vanhaan tuttuuni, joka huomautti, etten ole kertonut, miten meidän puistotoiminta on jatkunut sitten aloituksen...

Törmäsin pari viikkoa sitten vanhaan tuttuuni, joka huomautti, etten ole kertonut, miten meidän puistotoiminta on jatkunut sitten aloituksen. Elokuussa hehkutin sen alkamista, mutta en ole raportoinut sen kulusta sittemmin. Tuttu kysyi, että loppuiko se alkuunsa, vai mitä häh?

– No ei todellakaan loppunut! Me rakastamme sitä! Leikkipuistotoiminta pelasti elämämme! No nyt meni liioitteluksi... mutta se todella paransi arkeamme! 

Meillä on päivässä nyt selkeä rytmi. Ei sillä, että ennenkään päivämme olisivat olleet rytmittömiä, mutta nyt päivät ovat todella selkeitä. Ne menevät nopeaan, ja minä saan aikaiseksi asioita.


Aamulla heräilemme, syömme aamupalan ja alamme valmistautua puistoon. Puemme vaatteet ja lähdemme. Puistomatkoista onkin tullut minulle ihan lempihetkiä lapsen kanssa. Niillä naureskellaan ja kikkaillaan, hassutellaan ja pöljäillään. Sitten sanotaan iloisesti heipat ja lapsi jää hoitoon.

Lapsen ollessa puistohoidossa, minä saan tehtyä joko blogihommia, otettua ja käsiteltyä kuvia, kirjoitettua sisustusjuttuja, tehtyä ruokaa, käytyä kaupungilla tai siivottua. Yleensä varsinkin kirjoitustyöt jäävät kesken, kun on aika lähteä hakemaan lasta, mutta se ei haittaa, sillä haettuani lapsen puistosta, hän syö ja menee päiväunilleen. Päikkäreiden ajan minulle jää vielä aikaa jatkaa omia hommiani.

Kun lapsi herää, isi-ihminen pääsee yleensä jo parin tunnin päästä töistä. Sitten alkaakin iltajutut, ja kohta päivä onkin jo pulkassa. Siis lapsen päivä on pulkassa – minulla ja miehelläni alkaa usein lapsen nukkumaanmenon jälkeen vielä omat hommamme. Mies tekee kuvia, ja minä tietysti bloggaan, kuten nyt.


Ennen puistohoitoa yritin saada kaikki kirjoitusjutut tehtyä aina vain päiväunien aikana, iltaisin tai pahimmassa tapauksessa lapsen hilluessa tuossa vieressä. Jälkimmäisin ei onnistunut juuri koskaan. Hommat keskeytyi ja... no ei siitä tullut mitään. Nyt kun puistohoito antaa minulle omaa aikaa, ja varsinkin kun siitä omasta ajasta on tullut rutiini, saan niin paljon tehokkaammin asioita hoidettua ja aikaiseksi. Ihan parasta! 

Niin! Ja siis sen lisäksi, että minä rakastan puistotoimintaa, niin kyyyllä se lapsikin tykkää! Siellä se muina taaperoina leikkii menemään. Jää tyytyväisenä hoitoon, eikä aina edes malttaisi lähteä pois.


Hyvä kaupunki, hyvä leikkipuistotoiminta! Me digataan sua.


You Might Also Like

0 kommenttia

Hae

 

 

Ruokablogien kärki