Esikoisemme ei monesta lastenohjemasta tai piirretystä välitä, mutta yksi on tällä hetkellä ylitse muiden. Se on sellainen jääkarhupiirretty, jossa päähahmo Bernardille sattuu ja tapahtuu. Yleensä se ohjelman kulku on, että Bernard keksii jotain, päättää tehdä ja epäonnistuu. Menee mukkelis makkelis, loukkaa itsensä tai muuten vain kämmää. Sellainen eläinmaailman Mr. Bean vähän.

No taaperohan rakastaa sitä. Ra-kas-taa. Heti ensisilmäyksellä ihastui ja nyt jääkarhuohjelma, kuten me sitä tupataan sanoa, on se ainoa oikea piirretty. Minähän en edes tajunnut ensinäkemästä, että se valkoinen otus on jääkarhu, mutta kun taapero haki innoissaan jääkarhupehmolelunsa ja osoitti yhdennäköisyyden, minäkin tajusin mitä lajia Bernard esittää. Nyt se sama jääkarhupehmolelu muuten haetaan joka kerta kainaloon, kun Bernard laitetaan pyörimään. Se kuuluu asiaan.

Taaperolla on jo hyvän tovin ollut taipumus matkia näkemäänsä. Varsinkin kaikkea vähän urpoa, kuten nyt juuri tuota Bernardia. 

Kun Bernard luistelee ja kaatuilee, taaperokin leikkii luistelevansa ja kaatuilee, kun Bernard miekkailee, taapero hakee kepin ja matkii miekkailua, eli sohii mihin sattuu ja tiputtaa kaikki pöydiltä. Ja kun Bernard liukuu työtuolilla mäkeä alas, koska näki juuri jonkun skeittaavan, taapero hakee työtuolin ja yrittää kotona samaa. Kaikki mitä Bernard tekee, apinoidaan.

Eli kaikkea semmosta fiksua ja turvallista.

Niin tulikin sitten mieleeni, että Bernard the jääkarhuohjelman tekijät, voisitteko tehdä seuraavaksi sellaisia jaksoja, joissa vaikka tehtäisiin tarpeet pottaan, siivottaisiin lelut koriin, pyyhittäisiin suu hihan sijasta paperiin, pestäisiin hampaita ja oltaisiin heittelemättä leluja. Sillai hauskaan jääkarhumaiseen tapaan, kyl te tiedätte.

Kiitos jo etukäteen!