Ääh, olisi tässä parikin juttua kirjoitettavana, mutta nyt on pari iltaa mennyt vauvan rokotuksista nousseesta kuumeesta ja yleisestä flunssailusta selviämiseen. Vauvaraukka. Nuhainen, yskäinen ja nyt vielä kuumeinenkin. Tänään itki pari tuntia illalla kehnoa oloaan. 

Mutta se, mitä tulin tänne kertomaan, oli tämäniltainen juttu isoveljestä. 

***

Isi oli illalla viemässä isoveikkaa nukkumaan ja minä yritin rauhoitella kipeää, itkuista vauvaa eri huoneessa. 

Yleensä iltasatujen jälkeen taapero antaa hyvänyönsuukon, laittaa pään tyynyyn ja nukahtaa kohta itsekseen. Tänään hän ei pystynyt. Taapero istui pitkään sängyllä ja kuunteli vauvan lohdutonta itkua. Oli vähän vakavana ja huolissaan. Halusi käydä isin kanssa läpi asiaa. Isi selitti, että vauva itkee, koska se on kipeä ja että äiti kyllä hoitaa vauvaa. Taapero ymmärsi asian laidan ja pisti pään tyynyyn. 

Kului hetki ja toinen. Vauva itki ja taapero kuunteli. Kuunteli aikansa, huokaisi.

Kun vauva alkoi rauhoittua, taapero sulki silmänsä ja nukahti. 

Toinen pieni. Huolissaan. Itsekin ihan vauva vielä. En kestä. ♥