Varoitus: Teksti sisältää paljon kirosanoja ja epätoivoa. Emme suosittele herkimmille lukijoille.
Se, kun olet juuri tullut lasten kanssa pihalta, yliväsynyt esikoinen on juuri saatu syömään ja sitten nukkumaan ja pienempikin on jäänyt nukkumaan vaunuihin – kerrankin esikoisen kanssa samaan aikaan. Tähtien asennot näyttävät olevan kohdillaan, sillä vaikuttaisi siltä, että saat istahtaa alas ja syödä rauhassa. Sitten tapahtuu tämä:
Kulhollinen juuri mikrossa kuumennettua linssikeittoa tipahtaa käsistäsi. Kulho osuu altaaseen pohja edellä ja keitto leviää puolentoista metrin säteellä lattioille, seinille, pöydille, käsille ja naamaan.
Jokainen tahmainen, vittumaisen pieni linssi liimaantuu jok'ikisen puunsyyn ja lautalattian raon väliin, ja räikeän oranssia keittoa on härskiä huuto-oksennusta muistuttavasti joka jumalan kohdassa: tiskikoneen saumoissa, hyllyjen pohjassa, kaappien vetimisssä ja ovien alapaneeleissa.
Ja se keitossa ollut kurkuma – se vitun kurkuma – värjää valkoiset pinnat keltaiseksi. Pyyhkimisestä ja kaikista pesuaineista huolimatta. Paremminkin vain leviää pyyhittäessä. – Vinkkinä muuten vaan, jos haluat luonnosta keltaista väriä, niin uitappa kurkumassa jotain. Värjääntyy satavarmasti.
No voin ihan myöntää, että itkin. Paljon ja ääneen. Ja kirosin. Sitten taas itkin. (Ja otin kuvia.)
Olisin halunnut heittäytyä vatsalleni ja alkaa itkupotkuraivareihin, mutta koska olin yksin, se mitään olisi auttanut. Itse se saatanan sotku oli korjattava joka tapauksessa.
Ja arvatkaapa löytyykö sitä kusista soppaa seuraavat vitun viisi vuotta aina jostain mutkasta, jota en muistanut hinkata?
No löytyyhän sitä.
Nii ainiin, jos jäi mietityttämään, niin juu ei, en ehtinyt istahtaa alas ja syödä rauhassa. Vauva heräsi.
Oikein aurinkoista loppulauantaita itse kullekin!
Ps. Täällä sataa.
30 comments
Kannattaa kokeilla noihin keltaisiin tahroihin taikasientä, mutta jos se ei auta niin sit koittaa varovasti pyyhkiä laimennetulla kloritilla. Tsemppiä loppu päivään! :)
VastaaPoistaJoo, taikasieni löytyy! :) Mutta arvaappa! Nyt vuorokauden jälkeen se keltaisuus on lähes kokonaan hävinnyt! Sama kävi jalanpohjaan jääneen (kröhöm) ja siitä hierautuneen paprikajauheen kanssa aiemmin. Pyyhittäessä ei lähtenyt, mutta ajan kanssa katosi! Jee!
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaPakko oli tuo piistaa, kun taas kerran kirjoitusvirheitä täynnä!
VastaaPoistaSiis uusi yritys:
Anteeksi...mutta väkisin naama vääntyy hymyyn...anteeksi..:D
Hahhaa, se on oikein! Nyt jo naurattaa itseäkin!
PoistaOnneksi on kotivakuutus!? :) uusiksihan noi pinnat väkisin menee!
VastaaPoistaHahaha, no oiskin hyvä, oonkin kaivannut uutta keittiötä! ;) Mut ei sentään. Nyt on jo hävinnyt suurin keltaisuus! :)
PoistaOnneksi on kotivakuutus!? :) uusiksihan noi pinnat väkisin menee!
VastaaPoistaEikä!! Voin kuvitella kuinka kovin ketuttaa ja harmittaa kun eihän se keltasuus lähde vai?!
VastaaPoistaTsemppiä!
Kyllä se näemmä lähti! Pyyhin sitä eilen ja silloin vielä näkyi, mutta nyt ei enää (pahemmin), näin vuorokauden jälkeen! Hurraa!!
PoistaAargh! Mä oon saanut kohtuu ok meidän valkoisesta lautalattiasta ton tyyppistä värisaastetta pois ruokasoodalla ja märällä rätillä. Toinen aargh!
VastaaPoistaJoo, ruokasooda on mahtista!
PoistaVoi ei! :D Mun on pakko sanoa, että täällä loppuraskauden hormonihuuruissa olen illan pillittänyt vaan mutta kun luin tän niin purskahdin nauruun - kamalaa! Mut seuraavissa kyynelhetkissä lupaan ajatella myös teidän kurkumaisia pintoja, on toi nyt aivan p*****stä!!!!!
VastaaPoistaVoi ei pillityksiä, mutta ihanaa, että piristi! Haha! <3
PoistaOnneksi minulla mummolla oli paskalauantai, muuten olisin tuntenut suurta syyllisyyttä hyväosaisuudestani, kun sinä mammariepu katalasti menetit rauhallisen ruokailutuokiosi ja jouduit painajaismaiseen siivousurakkaan. Älä sitä kurkumaa enää päästä huusholliisi, minun nuoruudessani siitä ei Suomessa tiedetty mitään ja linssitkin olivat vain silmälaseissa.
VastaaPoistaHahaha, no niihä se tais olla! Mutta himputti kö se kurkuma on nii hyvää ja älyttömän terveellistäki! Voi toivottavasti sullaki lauantai muuttu paremmaksi tai ainaki sitte sunnuntai!
Poistataikasieni, sillä mä oon kuurannut lattiasta ja kaapin ovista kuivunutta ketsuppia-värjää yhtä hyvin, mutta punaoranssisemmaksi. toinen on mustikkakiisseli, valkoisella kaapinovella, jota et ehdi pyyhkiä kun vauva itkee ja toinen lapsi pitäisi nukuttaa samalla ja sitten se vaan unohtuu.
VastaaPoistaTaikasieni on kova! Boom, ja lika on poissa! ;)
PoistaMä niiiiiin tiiän tuon fiiliksen! Mahtikirjotus taas, tämä on sitä arkipäistä helvetillisyyttä kaikessa pienuudessaan ja suuruudessaan. Kiva kuulla että myöhemmin keltaisuus hälveni! T. Minni
VastaaPoistaKiitos, haha! Joo, hälveni onneks!
PoistaMulla oli sama fiilis, kun loppuraskaudessa päätin leipoa korvapuusteja. Niinku pakkaseen vierasvaraksi silleen. Näpsänä tyttönä lämmitin maitoa ja samalla sulatin sinne sitä voita mikrossa. Semmonen iso kulho, jossa vaan litra sitä maitoa ja sit sitä voi sulaa. Otin sen pois ja jotain kävi ja ne olli ympäri keittiötä. En meinannu päästä yli siitä veetutuksesta, et niin kävi ja se jumalaton sotku. Aivan karmea. Oisin just halunnu ne itkupotkuraivarit vetää mutta ku olin yksin kotona ni ei siinä auttanu ku alkaa hommiin ja huutaa samalla. Hetken mietin, et lähden vaan menee ja jätän sen kaaoksen odottamaan miestä.
VastaaPoistaHahahah! Voi ei! Toi on niin hanurista. Kun tekis vaan mieli itkupotkuraivaroida, mutku ei auta ja on pakko vaan itse hoitaa sotku pois.
PoistaEikä mä niiiin tiiän ton tunteen (vaikka silti vähän nauratti tämä kirjoitus, sori!!) Mä tuossa syksyllä (juuri synnyttäneenä hormoonihuuruissa) tiputin yön aikana jääkaapissa sulaneen ison kulhollisen mustikoita lattialle, kun jotenkin ote vaan lipes. Noh, sitä mustikkaa oli sitten ihan JOKA paikassa ja minä siellä keskellä parkumassa :D Sieltä mies mut löysi kun luuli itkusta päätellen että jotain vakavaa oli käynyt. Ei, vitutti vaan. Nyt kyllä jo naurattaa (vähän).
VastaaPoistaHaha, voi ei sullekin! Mä latoin vahingossa kerran pakastemustikkapussin kuumalle liedelle ja kun tajusin sen ja nappasin sen äkkiä siitä pois, niin arvaappa oliko se muovi sulanut siihen ja kaikki mustikat lensi ympäri kämppää. Huoh. Nii ja se muovi sulaneena hellaan oli kans kiva. Great success!
PoistaSiis oikeesti, kurkuman värikö lähti? Mulla on kahukuva siitä, että ei lähde ikinä. Oon saanu sitä pahasti yhteen muoviseen leikkuulautaan, se on mennyt sinne sisään kaikista veitsen viilloista, ja ei muuten lähde. Yksi toinen paha on Vihreä karamelliväri, muut tuntuvat lähtevän kohtuudella, mutta se on ja pysyy, erityisesti puisissa pinnoissa.
VastaaPoistaMulta lipsahti viime vuonna kädestä kulho, kun vatkasin siinä kananmunaa. Arvatkaapa oliko sellasia kananmunarenkuloita ihan koko keittiössä, ja koirakaan ei tajunnut puhdistaa lattiaa. Eikä minulla ole edes pieniä lapsia, että voisin syyttää hormonihuuruja.
Joo! Lähti se jotenkin kummasti sitten itsekseen. Onneksi! Tai sit vaan mun silmä tottui, haha!
PoistaJa apua kananmunaonnettomuutta! Miten sitä onnistuukin! :D
OMG, hauskin blogipostaus blogiuniversumissa evö! :D :D Tai siis.. öö.. I'm sorry :/ Elämä on ja silleen.. :P
VastaaPoistaHahahahah, toisen draama on toisen komedia? Hah, ei kai, hauskaks se oli tarkoitettukin! :D
PoistaOon lukenu tän postauksen varmaan kolme kertaa putkeen ja nauran joka kerta vedet silmissä :D Tää kirjotus on ihan suoraan mun elämästä :D Tuntuu että aina kun on saanu vauvan nukkumaa ja kaikki kuut ja tähdet olis just kohillaa rauhallisee hetkee ni sit on just jotku helvetin sopat ympäri kämppää :DD
VastaaPoista