Mun miehellä on ehkä joku satatuhatta lempinimeä. Kaikilla sen kavereilla on. On Karvaa, Gigiä, Rupelia, Jömppeä, Vileä ja Veleä. Kaikenmaailman sekopäisiä nimityksiä kaikilla, ja useampi jokaisella. Varsinkin aina miehen ja sen kavereiden synttäreinä heidän Facebook-seinillensä kertyy kaikki takavuosien lempinimet. Niitä on aina hauska lueskella ja naureskella.
Mulla taas ei ollut. Lempinimiä. Ei meillä ala- ja yläasteella ollut mitään sellaisia. Väkisin yritettiin joskus vääntää jotain väsyneitä nimimuunnoksia ihan vaan lempinimien ilosta, mutta ei siitä mitään tullut. Olin vaan Laura. Joskus ehkä joku saattoi huutaa yläasteella villisti sukunimellä. Vähän sillee amiksesti: Leinone!
Jotenkin sitä koko nuoruuden silti kaipasi lempinimeä. Jotain hauskaa, khuulia ja raflaavaa. Jotain mitä sitten just näin aikuisena, keski-iän kynnyksellä aina naureskeltaisiin.
No parikymppisenä sain sitten viimein sen lempinimen. Kaikki alkoi siitä, kun Laura-nimestäni väännettiin Larssi. No joo, hehheh, Larssi – ihan hauska. Kohta kuitenkin Larssista vääntyi Lerssi. Helvetti. Ja niin olin sitten Lerssi. Lerssi-Leinonen, saatana. Great success.
No, sain mitä tilasin. Vieläkin naureskellaan mun lempinimelle. Tai naureskelevat.
Ja niin alkoi Mamman tarina. Muutamaa vuotta myöhemmin saatiin lapsia ja tästä Mammasta tuli ihan oikea mamma. Sitten alkoi tämä rimpuilu. Täällä näin, blogissa.
Mies muuten sai Kala-Ahon Pappa -nimensä, kun joku kuuli erään Cypress Hillin biisin espanjankielisissä alkulöpinöissä selkeesti lausuttavan "pappa kala-aho". Mullakin on lukenut tapaamisestamme asti miehen nimen kohdalla puhelimessa Pappa Kala-Aho ja lukee edelleen. Linkkaan sen biisin tähän myöhemmin, kunhan joku noista Papan pappakavereista vaan muistaisi sen ensin. Muoks: Löytyi! Kuuntele vaikka (kohta 0:15), ihan selkee!
Mutta että sillai. On lempinimiä ja sitten on "lempinimiä". Lerssi-Leinone täsä sit vaa, kato.
Mites siellä? Onko mitään kovia lempinimiä? Vaadin nimien ilmiantoja ja vertaistukea.
Pöh, Lerssi-Leinone... Tosi khuuli...
24 comments
On ehkä historian kulunein läppä, mutta jos nimi on Anu niin teini-vuosia ei voi ohittaa kuulematta anu saukko -huutoja harva se päivä. Ja jokainen kuvitteli aina olevansa niiiin nokkela. Huoh...
VastaaPoistaMut hei, kuulutaan vähän niin kuin samaan ruumiinosaperheeseen :)
Hahaha, voi ei toi on niiin nähty. Ja silti mä kuulun just noihin, jotka vaan ei voi olla sanomatta tota (huonoa) läppää... sori. Haha! Mulla on tosin paljon muitakin tollasia "sanapareja", jotka mun on vaan pakko aina pulpauttaa suusta. Niinku vaikka jos joku sanoo eipä vissiin, niin mun on aina jatkettava "vasempaan tissiin"... huoh. Anteeksi. :D
PoistaMä soluttauduin parikymppisenä kittaamaan kaljaa isoon kundiporukkaan ja siellä kutsumanimeksi vääntyi luontevasti Pete. Nimi istui niin tiukkaan, että ne tuskin ilman FB:tä olisivat edes muistaneet mun kastenimeä. Jollekin tuoreelle tyttöystävälle siinä oli selittämistä, kun se joka paikassa remmin jatkona roikkunut ja puhelimeen hävyttömyyksiä huudellut Pete olikin sitten livenä vähän muutakin kuin kimeä-ääninen. :)
VastaaPoistaHahaha, Pete! Ihanaa! Ja tyttöystävä ihan et "mit vit, Pete onkin tyttö?!" :D
PoistaMä oon pitkään ollu Sontsa. Sitten tuli Rihanna ja Umbrella. Ja tietenkin myös pilaversio Sontsan alla. Ei varmaan tarvii sanoo enempää. -.-
VastaaPoistaJa en olis ikinä kuvitellut myöskään, että mun nimi on se, joka kuullaan ja kirjoitetaan väärin. Yhdessä laivalipussa luki Sonni ja viimeks Gigantin kuitissa Simo.
Sillai kai.
MITÄÄÄH? SIMO? Hahahaha! No sillai kai! Mulla muuten luki jossain latten kyljessä kerran Maura. Joo, koska Maurahan on just tosi yleinen nimi täällä... Paljon Lauraa yleisempi. Nii ja arvaappa kuinka usein tää nykyinen naimasukunimi kuullaan väärin... -_-
PoistaMiulla on mielestäni kaunis etunimi, Iris. Mutta kutsutaanko minua sillä nimellä? Not much. Olen ainakin Iiri, Iikku, Irkku, Irde, Irma, Irmeli, Emäntä... Ja silloin nuorna oli varmaan jonkun Pulttiboisin innoittamana toooosi kuulia kutsua minua Iippo Vinetoksi :)
VastaaPoistaJa kun itse vedit tuon lerssi-kortin hihastais, niin olinhan miekin sukunimeni innoittamana myös Orkku. Jes ja daa.
Iippo Vinetto, voi jumaleissön! Hahahah! Iris on kyllä kaunis nimi, vaadin että sua kutsutaan sillä!
PoistaJa siis toi orkku... hiphei! :D
Ihan pakko oli käydä vielä lisäämässä meidän kohta 8-kuisen Eino-vauvan lempinimiasia. Hän on saanut lukuisia lempinimiä perinteisestä Eikasta Eebuun ja kaikkea mahdollista siltä väliltä. Omintakeisimmat lempinimet on kuitenkin keksinyt isoveli 3vee: Eino-paisti, Nusinusi ja Oksennus... Näitä hän käyttää sujuvasti leperrellessään pikkuveljelleen :)
PoistaMeitä oli ala-asteella kaksi Johannaa, joista ois voinut vääntää Jossua ja ties mitä - vaan ei, eräs poika kekkasi ruveta kutsumaan Pötsiksi sukunimen ekan kirjaimen mukaan.
VastaaPoistaBlogia aloin aikoinaan kirjoittaa ihan tuolla kutsumanimelläni, mutta sitten alkoi ärsyttää kun jo silloin blogimaailmassa oli monen monta Johannaa. Niinpä musta tuli Jose, vaikken miespuolinen espanjalainen olekaan. :D
Kai sua saa kutsua niinku kunnon Jose lausutaan? Hoolla! Haha! Voi Pötsiä... se kyllä ois kova ammarinimi. "Pötsi ja Rane, tuokaa röökii nii rassataa mopoja!" <3
PoistaHaha. Kaima täällä hei! Laurasta synty Lada, sitte Kärsä ja Lärsä, ja niistä sitte myös Kyrsä. Köh köh. :D Nykyään oon Laura vaan... Muutamat ihmiset kutsuu mua edelleen Kärsäksi ja jostain kumman syystä tuo lempinimi aiheuttaa hilpeyttä yleisillä paikoilla... :D
VastaaPoistaAi niin. Looraa ei passaa unneuttaa tietenkään myöskään... :D
PoistaLerssi ja Kyrsä what a duo ;) - lempinimetön
PoistaOpiskelukaveri muistutti, että kyllähän mua yritettiin naimisiinmenon jälkeen itsepintaisesti kutsua nimellä "Bulis" (pitkän tuotekehittelyn jälkeen vääntäytyi sukunimestä Rantabulevardin kautta tuohon). Pääsenkö jengiin?
PoistaHahahahahah! Laurat vaan taittuu jotenkin tosi amiksiksi! Lerssi ja Kyrsä indeed, toimii!
PoistaJa siis Bulis sopii jengiin aivan hyvin! :D
Braun. Braunin tehosekoitin. En vieläkään ymmärrä mikä siinä niin hiton hauskaa oli. Tulee sukunimestä. Sitte on nää perinteiset Santtu, Santeri, Sannukka (no se oli ukin suusta, eikä sitä saa kukaan muu käyttää).
VastaaPoistaMies taas on ollut seurustelun alku ajoista Head German Fool nimellä mun puhelimessa..muistaaks kukaan enää kun joskus..mitä..11 vuotta sitten telkussa pyöri semmonen et laitat sinne nimes tekstarilla ja sieltä tulee sun katu-uskottava nimi..siinä tulos :D
Mulla on kans Sanna-kavereita Santsii, Sandelsii jne... Mut siis toi Braun? Ihan jees! :D
PoistaHah, siis mulla on mennyt tommone tekstarinimijuttu ohi! Siis mähän oisin tarvinnut sitä! :D :D Olisin ehkä ainakin joku muu kuin Lerssi...
Vanhemmat ja sisarukset ovat kutsuneet Iitaksi, niin kauan kuin muistan. En edes älyä, jos äiti puhuu Riikasta, että se tarkoittaa minua. No, mies kutsuu sitten Naiseksi. Ja nyt vaahtosammutinkin huutelee pitkin maita ja mantuja "Naineeen! missä on mun nainen?!"
VastaaPoistaNäitä kommentteja on ehkä hauskin lukea :D
VastaaPoistaNo äläpä! Oon nauranu ääneen näitä täällä! :D
PoistaMulla ei oo aiemmin ollut lempinimiä kun nimi on niin lyhyt. Mutta nyt työkaverit on vääntäneet Tiiasta Tilun, Tipin ja Tiukkis-piukkiksen. Erityisesti tuo viimeinen aiheuttaa potilaissa pientä hilpeyttä...
VastaaPoistaAHHAHAA! Tiukkis-piukkis! Mahtavaa!
PoistaMut on nimetty Sonjaks mutta lähinnä mua kutsutaan Sipeks tai Sonjuks :DDD nuorempana mua sanottiin sontsaks tai sonjuskaks
VastaaPoista