Aina ei lähe. Ihan istuin nyt tunnin tässä ja tuijottelin tyhjää ruutua (eli surffailin Facebookissa) ja ei vaan lähe. Ei niin ei. "Sano jotain hauskaa, niin kirjoitan sen blogiin", sanoin miehelle, mutta ei siitäkään lähtenyt mitään. Ku ei lähe.

Aloin sitten kirjoittaa jotain meidän uudesta matosta ja siitä, kun meidän joulukuusi lähti ihan tuosta nuin vaan just äskön pois. Ei sopinut mun uuden maton kanssa, joten sai mennä. Sitten olinkin huomaamattani taas tulossa kakka-punchlineen ja ajattelin, että ehkä tässä on viime aikoina taas ollut ihan tarpeeksi kakkajuttuja täällä blogissa, että antaapa olla.

Nooh. Kun nyt palat kuitenkin halusta kuulla, mikä kakkajuttu se olisi ollut, niin sellainen vaan, että meidän koirilla alkaa yleensä aina just sillon ripuli, kun tuon tänne uuden maton tai minkä tahansa uuden asian. Niin vaan alkaa heti mahassa kiertää ja pakko paskoa sen päälle. Tai välittömään läheisyyteen ainakin. Paitsi tekokuusen. Siihen ei kakka tullut lähellekään. Saattaa muuten olla, että sen tekokuusen olemassaoloaika oli ehkä sisäsiistein kausi meillä ikinä. Taidanpa hakea takaisin.

Mies muuten kysyi, kun ilmoitin, että nyt lähtee kuusi vaihtoon, että olenko nyt ihan varma? Kysyin, että miten niin olenko ihan varma – totta kai olen, vai luuleeko se, että muutan heti kuusen purettuani mieleni ja ripustan valot ja pallot poikineen siihen takaisin. Urpo. Vastasi, että no ei musta kuulemma tiiä(?!).

Pöh, vai ei ti... No ei kyllä tiedäkään.

Aikamala. Ei meinannut sormet perässä pysyä, ku yhtäkkiä tuli niin paljon juttua, että itsekin vähän hätäännyin. Lähti sittenkin. Ihan paskaa, mutta lähti. Postaus se on huonokin postaus.

Eikä tämäkään postaus selvinnyt kakkajututta. Anteeksi. En voi sille mitään. Onko tähän jotain lääkettä? Terapiaa? Homeopatiaa? Antibiootteja? Ihan mitä vaan. Otan kaikki.