Aika vaikeita päätöskiä! Se varmaan riippuu, mitä siltä vakuutukselta (tai hoidolta ylipäätään) haluaa. Itse uskon vahvasti että pienten flunssiaten lasten kanssa pääsee myös julkisella puolella aika ripeästi hoitoon. Mies taas haluaa pitää vakuutusta kaikkien erikoisjuttujen takia. Tällä hetkellä hyvää hoitoa ollaan saatu molemmista. Jos pitäisi uudestaan valita niin ... En kyllä tiedä.

Me muuten kilpailutettiin vakuutus 1-vuotiaalle. Otettiin vakuutus op:ltä jo ennen syntymää (400e) ja sitten myöhemmin vähän ihmeteltiin että miten lapsivakuutus maksaa vain sen 250e (tms). Kävi ilmi että oli sama vakuutus, vain eri nimi! Meidän vauvalla eo tietty ekn vuoden aikana ollu mitään flunssaa kummempaa.

Meillä esikoisen vakuutus on vähän siinä ja siinä onko ollut kannattava, kuopus on sitten käyttänyt senkin edestä ja periaatteessa tehnyt molempien vakuutuksen kannattavaksi. Toivoisin ettei olisi tehnyt ja että tulee jatkossa helpottamaan, ikää on jo reilu 3,5 vuotta ja lääkäreillä ramppaamiset on jo vähentyneet kuukausitasolle viikottaisten sijaan. Ne muutamat kerrat kun omalla tilillä on ollut vähän vähemmän katetta ja on tullut soitettua neuvolasta lääkäriaikaa niin sieltä on suoraan kehoitettu silti kääntymään yksityisen puoleen, kun ei niitä lääkäriaikoja ole. Ja päivystyksessäkin olen joutunut tunteja istumaan hengitysvaikeuksisen lapsen kanssa ennen lääkärille pääsyä, eihän sillä vielä hengen hätää ollut mutta kolme päivää oltiin sitten osastolla ennenkuin helpotti... Seuraavalla kerralla päästiin hiukan nopeammin ja viimeksi sanottiin ettei enää jatkossa saa itse viedä vaan on soitettava ambulanssi kotiin.

Meillä ei ole lapsille vakuutuksia, paitsi nyt isommalle on tapaturmavakuutus. Me ollaan niin onnellisessa asemassa että meidän pojat ei ole sairastaneet( nuhakuumeita lukuunottamatta). Keksi kertaa ollaan käyty päivystyksessä pian viiden vuoden aikana, ekalla kerralla 1veen ensimmäinen hyttysenpistos aiheutti niin suuren paukaman että äiti vähän säikähti ja tokalla kerralla lelu oli tehnyt silmään naarmun jota hoidettiin silmätipoilla. Eli todella vähällä ollaan päästy, pitää aivan koputtaa puuta...

En tiedä kehtaanko edes sanoa, mutta meillä ei ole vakuutusta lapsella. Syy tähän on, että haluan käyttää julkisia palveluita,niitä joista maksan veroja ja joiden pitää toimia mielestäni moitteettomasti. Homma on kuitenkin selvä, jos tarvitaan yksityislääkärä, sinne tottakai mennään. Toki jos jotain pahaa tapahtuisi, olisihan se vakuutus ihan hemmetinmoinen helpotus, mutta oon päättänyt nyt luottaa elämän kantamiseen ainakin vielä nyt, kun jätkä ei harrasta mitään extremelajeja. Jos se vakuutus maksaisi 400e vuodessa, oon nyt siis viisi vuotta "säästänyt rahat" eli 2000 kuluerä.

Yksi syy on myös se, et asumme tk:n lähellä ja autottomana perheenä yksityiselle menemiseen menisi enemmän aikaa, kuin painella terveyskeskukseen. Tähän mennessä sieltä on aina apua saanut heti tai viimeistään parin tunnin sisällä.

Me ollaan meidän 2-vuotiaan kanssa käyty tasan kerran päivystyksessä ja kerran terveyskeskuksessa. Muuten ei ole ollut lääkäriin asiaa. Arvaapa monesti olen miettinyt, et onneksi ei tullut tapaturmavakuutusta kummempaa lapselle otettua! Mutta näitähän ei voi koskaan ennalta tietää, ja onhan se onni, että vakuutus on "turha". Meillä on molemmat käynnit julkisella sujunut pienen lapsen kanssa ihan todella hyvin ja aion kyllä jatkossakin suosia terveyskeskusta lapsen kanssa! -Elli

Mulla on niin kovat antipatiat tk:ssa istumista ja tuntien jonottamista yskivien, verta vuotavien, oksentelevien ym potilaiden keskellä, että jo ihan siitä syystä säästän omaa mielenterveyttäni vakuutuksella. Meillä on ravattu lääkärissä 2 vuoden aikana niin monesti etten pysy laskuissa, joten uskon vakuutuksen olevan meillä kannattava. Lisäksi meidän paikallisen tk:n puolella en luota lääkärien ammattitaitoon mitä tulee lapsiin. Surullista, mutta niin se vaan on. Haluun heti erikoislääkärin tai sit sen lastenlääkärin, vaivasta riippuen. Mut kukin tyylillään. :)

Meillä kolme lasta, nyt 16-vuotiaat ja 13-vuotias. Ei ole otettu vapaaehtoisia sairausvakuutuksia. Ollaan käytetty terveysasemaa ja Lastenklinikkaa iltapäivystyksissä. Tapaturmavakuutukset on, ja niitä ollaan toki käytetty. Meitä on varmaan siunattu terveillä lapsilla, koska meillä on kaikki terveysjutut hoituneet tosi hienosti ja nopsaan. Ollaan jouduttu turvautumaan yksityisen tuottamaan palveluun ja sen maksoi Kela kolmen vuoden ajalta. Meidän terveysasema on kyllä ihan parasta!

Haastava aihe! Mutta samoilla linjoilla, kuin eka kommentoinut "riippuu, mitä vakuutukselta haluaa". Meillä kahdella (9kk tyttö, 5v.poika) on molemmilla ennen syntymää otetut vakuutukset. Vanhempi on "korvakroonikko" eli toistuvia tulehduksia, tuubeja. Vakuutus on tässä helpottanut niin, että olemme pystyneet keskittämään pojan korvien hoidon pääasiassa yhdelle korvalääkärille. Pääsy nopeasti erikoislääkärille ja toimenpiteisiin, on maksanut takaisin pojan nopeassa ja hyvässä/laadukkaassa hoidossa. Säästöjä on tullut myös siinä, että poissaoloja töistä on tullut vähemmän, kun hoito on saatu nopeasti ja esimerkiksi siinä, että on pystynyt valitsemaan ajankohdan toimenpiteille ilman jonoon asettamista(kuten tuubituksille). Tai kun lapsen värttinäluu on luksoitunut (mennyt sijoiltaan, aiheuttaa todella voimakasta kipua), useamman kerran, ollaan varattu aika erikoislääkärille, ja kipu on poissa 10 sek. sisällä siitä kun ollaan vastaanottohuoneessa. Tk:ssa ei ole aina lääkäriä, joka kyseisen toimenpiteen osaa tehdä, valitettavasti. Siinä kohtaa vakuutus on maksanut itsensä todellakin takaisin!
MUTTA tosiaan olisihan sitä voinut säästää ne kaikki vakuutusmaksurahat ja käyttää ne siihen hoitoon, jonka lapsi tarvitsee. Mikäli lapsella on vakava sairaus hoito tapahtuu julkisessa terveydenhuollossa joka tapauksessa ja maksukatto turvaa kulujen kerääntymisen kanssa. Tai kuten tilanne teillä, käynti yksityisellä oli turha.
Usein (erityisesti niinä päivinä, kun vakuutusmaksulaput tipahtelevat postiluukusta) tulee mietittyä, että kuinka tarpeellinen vakuutus on nyt vanhemmalle lapselle, jonka pahimmat infektiokierteet jo iän puolesta ovat takanapäin. Toistaiseksi ei kuitenkaan olla vakuutusta irtisanottu.

Lapsi on kohta 5v eikä vakuutuksista ole ollut mitään hyötyä. Olemme miinuksella kaikkina vuosina. Olen usein miettinyt irtisanonko vakuutuksen vai hyväksynkö sen faktan että maksamalla vakuutusta ostan itselleni mielenrauhaa, en niinkään hoitoa. Viimeisimpinä flunssakäynteinä ja korvatulehdusepäilyinä olen soittanut suoraan terveyskeskukseen ja saanut tässä suuressa kaupungissakin lapselle ajan noin tunnin päähän, ihan ilmaiseksi. Hanna

Meillä on kolme lasta ja nolla vakuutusta. Esikoisen kohdalla oli vieläpä niin, että synnynnäistä rakenteellista poikkeamaa jouduttiin (vaiko kuitenkin saatiin..) fiksata Helsingissä lastenklinikalla aika intensiivisesti siinä ihan vastasyntyneenä eli kerran viikossa parin kuukauden ajan. Selvittiin moisesta KAHDELLA poliklinikkamaksulla, joka silloin oli parikymppiä. Myöhemmin seurantakäyntejä oli vaihtelevasti puolen vuoden - vuoden välein ja aina meni samainen poliklinikkamaksu. Eli ihan uskomattoman halvalla ja siltikin ammattitaidolla tuli lapsi korjatuks ihan julkisella puolella. Ehkä juuri tästä rohkaistuneena jätettiin vakuutukset ottamatta näille seuraavillekin, ja kyllä on säästetty selvää fyffeä tässä. Nuorin täyttää kohta vuoden, eikä oo käyny neuvolalekuria lukuunottamatta kertaakaan lääkärillä. Isommatkin (6v ja melkein 9v) on olleet tosi terveitä, ja satunnaisia silmä- ja korvatulehduksia sekä yks mahakipu on hoidatettu milloin yksityisellä, milloin menty julkiselle päivystykseen. Koska lääkärireissuja on ollu niin vähän ja harvoin, ihan mielelläni käytän yksityistä ilman vakuutustakin jos ei hotsita just sillä hetkellä jonotella päivystyksessä.

Meillä on molemmilla lapsilla vakuutus, poika 4 v ja tyttö 1v5kk. Pojan vakuutus on varmaan maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin. Korvatulehduskierre johon on mennyt yksityisellä noin 5000 euroa parin vuoden sisällä, kahdet putket (a 1500 e) ja lukuisia käyntejä putkien auki pitämiseksi. Nuoremman vakuutusta maksetaan vielä "huvikseen" (eli vakuutusyhtiö on vielä voitolla), mutta esikoisen korvakierteen ja vakuutusyhtiön nopean rahojen "palautuksen" takia en halua vakuutusta irtisanoa. Ihan tuuripeliä, kenen vakuutus kannattaa, mut mieluummin maksan turhaan kun mietin et mitäs nyt. Julkisellakin saa hoitoa, mut ainakin meillä tosi nihkeästi ja hitaasti. Yksityisellä putkitus seuraavana päivänä, julkisella voisin veikata 2-3 kk päästa.

Ihmeen terveitä lapsia tuntuu kaikilla olevan. Meillä on vakuutus ja en ole ajatellut siitä luopua. Kerran ollaan terkkarissa käyty ja kokemus ei ollut kovin hyvä. Kaikki muut tuntuu sanovan, että lapsille saa hyvää ja nopeaa hoitoa julkiseltakin puolelta. En tiedä ollaanko päästy omille saati voitolle, mutta meillä vakuutus maksaa mm. atooppisen ihon hoitoon liittyvät voiteet, jotka on varsin kalliita (siis toki omavastuu on joskus aikoja sitten mennyt).

3-v sekä 0-v ja kolme kertaa korvien putkitus yksityisellä. Pelkästään jo niistä olemme "voiton" puolella. Päälle vielä ties kuknka monta vastaanottoa, lääkkeitä ja viikko Jorvissa RS:ssä toisen kanssa ja muutama päivä Lastenklinikalla toisen kanssa. Minulle vakuutus tuo vapauden mennä lääkäriin heti kun siltä tuntuu, jonottamatta tai odottamatta että vaiva olisi tarpeeksi paha jotta ajan tai hoitoa saisi julkisella puolella.

Vakuutukset on olleet syntymästä; poika 15, tyttö 8. Lähinnä otettu sen vuoksi, että vuosituhannen alussa oli jo ilmiö, että erään suurehkon eteläsuomalaisen kaupungin tk:ssa ei tavannut suomalaisia lääkäreitä tai pelkästään kandeja. Melko vähän on vakuutuksia tarvittu, mutta on ollut sen arvoista, kun saa valita lääkärin ja mennä suoraan erikoislääkärille. Tapaturmavakuutuksia on tarvittu x3 - anestesian vaatinut murtuman reponointi 6-vuotiaalla kesti odotteluineen julkisessa sairaalassa 12,5 tuntia! Kun taas ilman anestesiaa reponoitu rannemurtuma 12-v hoidettiin alle 2 tunnissa yksityisellä... Eli maksan mukisematta ;)

Tajuttiin irtisanoa lasten sairauskuluvakuutukset niiden ollessa 3- ja 5-vuotiaat. Ei koskaan päästy aiemminkaan omillemme, vaikka kiikutin esikoisvauvaa yksityisellä kaikista aivan naurettavista syistä, kuten liian tiheän hengityksen ja ripuloinnin (no löysäähän se vauvan kakka on) takia. Molemmat on olleet perusterveitä ja suht allergiattomia, esikoisen lievää, jo ohi mennyttä maitoallergiaa alettiin tutkia yksityisellä vähän turhankin isolla höökällä heti, tehtiin tosi kallis keliakiatutkimus (johon vakuutus ei yltänyt) ja muutenkin olivat liikkeellä vähän sellaisella toimenpidehenkisellä otteella. Muutenkin yksityisen puolen toimenpidekeskeisyys (lisää rahaa!) alkoi ärsyttää, kuopukselle alettiin tyrkyttää putkia yhden korvatulehduksen jälkeen, ei kyllä otettu ja siihen ne korvatulehdukset loppuikin.

Meillä on myös aina käynyt loistava munkki julkisten palveluiden kanssa. Kuopus sai ison haavan otsaansa kaksivuotiaana ja pääsi heti ommeltavaksi terveyskeskukseen, viime syksynä esikoinen pääsi illalla Lastenklinikalla korvatulehduksen kanssa lääkärille puolen tunnin odotuksen jälkeen ja sitä rataa.

Ja tietysti itselle tämä sairauskuluvakuuttamattomuus on myös arvovalinta. Vaikka helppohan se tosiaan mun on huudella, kun en edes muista, milloin lapset olisivat viimeksi olleet kuumeessa!

Nyt täytyy ihan kommentoida :)

Näin aikuisena on hyvä olla viisas jäljestäpäin: Matilla on käynyt niin hyvä tuuri, että vanhemmat on ottanut lapsena vakuutuksen, joka kattaa vasta teini-iällä ilmenneen, melko yleisenkin, autoimmuunisairauden erityisen kallit lääkkeet. Toki tuolle lapsitornadolle on vakuutus ollut epäilemättä hyödyllinen jo tuota ennen, mutta silti. Jos nyt ajattelis et sitä ei ois. Huhhuh. Oon ymmärtänyt, et tollasia (puoli-ilmaisia) vakuutuksia, joita 80-luvulla sai, ei enää nykyyään saa. Ehkä nykyvakuutukset on kalliita, mutta mikä hintattilanne on sitten esim 10 vuoden päästä, kun vakuutusta oikeasti tarvisi? Ja varsinkin, jos jokin sairaus ilmenee, taitaa sekin vaikuttaa saatavuuteen.

Oma kokemukseni on se, ettei yksinhuoltajaperheessä vakuutuksiin ollut varaa. Lapsena yläasteelle asti oli oikein terveyden perikuva, sen jälkeen en niinkään. Myöskin mulla teini-iällä alkoi kilpirauhanen oireileen (sekin tosi yleistä!) ja sitä seurailtiin, seurailtiin, ja seurailtiin. Tehtiin irrelevantteja testejä, hoidettiin oireita koskapa oireilin tosi voimakkaasti. Kävin usealla eri lääkärillä. Suositeltiin opettelemaan elämään asian kanssa. Kolme vuotta meni ihan päin helvettiä kun kroppa oli aivan romuna. Lopulta otin opintolainaa ja menin yksityiselle, lääkitys saman tien päälle ja elämä alkoi palautua uomiinsa. Noi kolme vuotta on kuitenkin jättäny jälkiä, jotka vaikuttaa edelleen moneen asiaan. Onneksi sentään sain käytyä koulun tuona aikana, mutta hilkulla sekin oli!

No, en tahdo pelotella tällä liikaa :) Mutta ehkä yksi vuosi (tai jopa viisi) on vähän lyhyt aika verrata hyödyllisyyttä? Enempi siis nyt funtsin varsinkin sen hinnan kannalta, että mitä sit tulevaisuudessa tulis maksaa ottaa uusi vakuutus. Kannattaa myös tehdä vähän kartoitusta sukurasitteista periytyvien sairauksien/alttiuden kannalta. Jo aknenkin hoito voi tulla hintavaksi, jos sellaista tarvii! Niin ja nyt on varmaan hyvä sanoo, että en tiedä lasten vakuutuksista kyllä mitään, ja saako nykyään sellaisia myös, jotka jatkuvat myös täysi-ikäistymisen jälkeen, haha :D Että voi siis tämäkin kommentti olla suht irrelevantti, mutta ajatuksenjakoa silti.

Me teimme arvovalinnan, ettemme ota vakuutusta vaan käytämme julkisia palveluja. Terveysasema on myös kävelymatkan päässä, yksityiselle pitäisi mennä julkisella/taksilla. Lapsemme on ollut tosi terve ainakin nyt kolmevuotiaaksi asti, ne muutamat kerrat kun olemme apua kaivanneet, on lääkäriaika järjestynyt tunnin, parin sisään. Synnynnäinen pieni epämuodostumajuttu (?!) hoitui julkisella hienosti, en tiedä olisiko sellaista yksityisellä tehtykään? Eli siis tyytyväisiä olemme valintaamme.

Joskus oli Hesarissa juttu siitä, miten julkisessa keskustelussa puhutaan, että "kaikilla on vakuutus", mistä tulee sellaista ryhmäpainetta ("Ollaanko hulluja kommunistihippihaihattelijoita ja huonoja vanhempia jos ei oteta?"), vaikka oikeasti suurimmalla osalla ei vakuutusta ole. Ystäväpiirissäni taitaa olla tilanne fifty-fifty. Tupuna

Ei ole ollut vakuutuksia, korvakierteet putkituksineen, atopiat, infektioastmat ja monet muut on hoidettu milloin yksityisellä, milloin julkisella. Kertaakaan ei ole vakuutuksettomuus harmittanut, eikä kertaakaan olisi yhdeltäkään lapselta jääty jonain vuonna plussalle. Yksityiselle on menty, jos julkiselle on ollut vaikea päästä ja julkiselle suoraan, kun on ollut selkeämpää ongelmaa.

Tapaturmavakuutukset meillä lapsille kuitenkin on :)

Meillä on lapsille vakuutukset. Esikoinen tuli vakuutusyhtiölle pikkukeskosena sen verran kalliiksi että seuraavalle ei myönnetty enää syntymättömän vakuutusta mutta onneksi kaikki meni ok ja otettiin sitten syntymän jälkeen. Minä koen että se vakuutus laskee huomattavasti kynnystä hakeutua hoitoon kun voi mennä jonottamatta yksityiselle. Toisaalta kun vakuutus kuitenkin on kallis ja on se omavastuukin niin samalla rahalla kävisi kyllä yksityisellä muutenkin. Kai se sit vaan on pahan päivän varalle. Vaiks ne tosi pahat hoidetaan sit anyway julkisella puolella. Mutta vituttaa se puhelimessa jonottaminenkin jos yrittää terveyskeskuksesta saada aikaa, aaargh. Saatika sit ite se päivystysjono. Pikkuvauvan kanssa ainakin menee mieluummin yksityiselle kun kerään kaikenmaailman tartuntoja päivystyksen odotustilasta. No, me nyt sit maksetaan noita vakuutuksia.

Aihe jota olen kovastikkin pyöritellyt pienessä päässäni. Lähinnä koska pitäisi jostain säästää. Nyt olen siinä mielentilassa että maksetaan, ikinä kun ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, varsinkin kun koululaiset ovat homekoulussa. Ja noin heidän tulevaisuuden kannalta jos joku sairaus tms puhkeaa ja ei ole vakuutusta niin sehän suljetaan pois jos siinä vaiheessa vakuutusta haluaa. Mutta sitten..niin..kun lähin yksityinen on 50 kilometrin päässä, tk taas melkein nurkan takana (12km).
Että kai mäkin maksan mielenrauhasta. En tiiä. Niinkai.

Meillä on vakuutukset lapsilla, onneksi! Esikoinen on 6v, ja tähän mennessä joka vuosi jääty plussalle. Juuri hain korvauksia, ja se summa oli nelinumeroinen eikä alkanut ykkösellä. Hoitoon pääsee suoraan ja nopeasti erikoislääkärille, arvostan myös tätä paljon. Toisekseen en tiedä miten olisin onnistunut pitämään minkäänlaista työpaikkaa pahimpaan infektiokierreaikaan jos olisin pari kertaa viikossa soitellut aamusta töihin että metsästän lapselle akuuttiaikaa julkiselle, sen sijaan että oltiin jo edellisenä iltana käyty tunnin varoitusajalla varatulla lääkärikäynnillä yksityisellä. Sitten vielä huoli julkisen terveydenhuollon tulevaisuudesta, pahimmassa tapauksessa edessä on isot leikkaukset.. Ei, kyllä lasten sairaskuluvakuutukset on viimeinen asia josta tingin, tuollainen vakuutus jonka ulkopuolelle ei ole rajattu mitään on ihan kullanarvoinen vielä aikuisenakin! Arvovalinta tämä saattaa olla kuten joku kommentoi, eikä välttämättä just mun arvojen mukainen, mutta omat lapset, ne nyt vaan on omat lapset. :)

Aina ajatellut että julkiselta saa kyllä tarvitsemansa ja näin se on ollutkin. Joskin joskus joutunut hieman odottamaan. Ilman vakuutusta mentiin 4vuotiaaseen asti, kunnes jossain yhteydessä saivat kaupattua tapaturmavakuutuksen ja sen kerran kun sitten jalka murtui mentiin vieressä olevaan terveyskeskukseen, jossa paketoivat jalan kylmään ja kehoittivat ajamaan taksilla päivystykseen. Näin tehtiin, tämä tapahtui iltapäivällä n.15 aikaan.. päivystyksessä odoteltiin 2-3h ennenkuin päästiin röntgeniin.. jonka jälkeen odoteltiin lisää, että mitä kuvissa näkyy, murtumahan sielä josta ei oltu varmoja leikataanko... päästiin kuitenki vuodepaikalle ja kivuliasta lasta lääkittiin vihdoin, nälkä kurni vatsassa mutta lupaa syödä ei saatu kun ei tiedetty leikataanko... onneksi ei tarvinnut leikata. Mutta kello oli jo 00 kun vihdoin päästiin kipsiin ja lopulta lastenosastolle välipalakeksin ja tripin kanssa nukkumaan. Onneksi hyvästä lääkityksestä johtuen pieni nukkui odotteluaikaa.. jatkoseurannat ja kipsinvaihdot polikäynneillä. Vasta koko homman jälkeen tajusin VAKUUTUS! Olisi yksityisellä varmaan selvitty vähän nopeammin.. no jalka kuntoutui hyvin ja traumoja ei jäänyt. Vakuutustakaan ei ole enään, kun tuskin sitä muistaisi tarpeen tullen edes käyttää hyödyksi. ��

Meillä on vakuutukset 1- ja 3-vuotiailla, enkä vielä luopuisi vaikka mies kiroaa hintoja ja pohtii kannattaako jatkaa. Mulle tuo suunnatonta helpotusta työmatkaleskenä, että ajan voi varata lasten rytmeihin ja bussiaikatailuihin sopivaksi vaikka keskellä yötä netissä, eikä tarvitse aamukasilta jonotella tk-puhelimeen tuntikausia ja saada aika keskelle kuopuksen päikkärihetkeä. Yksityiselle on meiltä myös kätevämpi matka, ja omat kokemukset julkisesta terveydenhuollosta Turussa viime vuosina on olleet aika lannistavia (odotin mm. 3,5 kk kuullakseni lausunnon magneettikuvasta). Mukavuudenhaluista toki, mutta vähäunisessa pikkulapsiarjessa se mukavuus suotakoon niin kauan kuin meillä on siihen varaa...

Ajankohtainen aihe, kun juuri eilen kävin syntymättömälle neljännelle ottamassa vakuutuksen. Meillä vakuutus on kaikilla ollut eikä kenelläkään kannattanut. Esikoinen kävi ensimmäisen kerran lääkärillä 5-vuotiaana. Vakuutus oli vaihdettu 2-vuotiaana tapaturmavakuutukseksi, kun mitään ei ollut ilmennyt. Kakkosella vakuutusta pidettiin myös 2-vuotta. Sinä aikana todettiin korvatulehdus ja RS-virus julkisella puolella (en viitsinyt lähteä yksityiselle kun tk on 1km päässä ja sinne sai nopeasti ja jonottamatta ajan). Kolmosen kanssa ollaan käyty nyt 2v lähestyessä 3 kertaa yksityisellä muistaakseni ja pari kertaa tk:ssa. Nuo kolme kertaa (2 korvatulehdusta ja 1 jälkitarkastus) meni sentään samalle vuodelle ja yhteen omavastuuseen kaikki. Toinen vuosi maksettu taas "turhasta" ja nyt vaihdoin tapaturmavakuutukseen. Neloselle silti otin vakuutuksen ennen syntymää.

Se missä vakuutus kannattaa, on juurikin korvakierrelapsi tuubituksineen tai allergiat. Henkeä uhkaavat tai muut vakavat jutut hoidetaan joka tapauksessa julkisella eikä maksukatto ole ihan kauheasti vakuutusmaksuja + omavastuuta kalliimpi alussa. Nyt Lähitapiolan syntymättömän vakuutus taisi olla n. 450 e, josta varausmaksua 80 e. Aiemmilla lapsilla hinta on ollut sama 0-2 v, sitten 2-5 v ja vakuutus voimassa 20-vuotiaaksi. Nyt ehtoja on muutettu niin, että hinta laskee vuosittain ja vakuutus on voimassa 80-vuotiaaksi. Jos mitään ei ilmene, tulemme tämänkin lakkauttamaan parin vuoden päästä ja ottamaan tilalle pelkän tapaturmavakuutuksen, joka maksaa alle 50 euroa vuodessa.

Meillä tk toimii sikäli hyvin, että lapselle saa ajan kun heti aamulla soittaa. Yksityiselle tulee matkaa 30 km, paikoitus lisäriesana. Ja kuitenkin omavastuu 100 e/vuosi, joten useampi kerta pitäisi käydä jotta olisi kannattavaa. Keskussairaalan päivystyksessä (illat ja viikonloput) on oma jono lapsipotilaille. Emme ole käyneet, mutta kuulemani mukaan yli tuntia ei ole kukaan joutunut odottamaan lääkärille pääsyä. Mielestäni tuo odotusaika on varsin kohtuullinen vaikka toki useaman kanssa siellä odottaessa minuutit on pitkiä.

Hesarissa oli tänään sopivasti juttu aiheesta ja vertailua eri yhtiöiden hinnoista.

Meillä on vakuutukset 1- ja 3-vuotiailla, enkä vielä luopuisi vaikka mies kiroaa hintoja ja pohtii kannattaako jatkaa. Mulle tuo suunnatonta helpotusta työmatkaleskenä, että ajan voi varata lasten rytmeihin ja bussiaikatailuihin sopivaksi vaikka keskellä yötä netissä, eikä tarvitse aamukasilta jonotella tk-puhelimeen tuntikausia ja saada aika keskelle kuopuksen päikkärihetkeä. Yksityiselle on meiltä myös kätevämpi matka, ja omat kokemukset julkisesta terveydenhuollosta Turussa viime vuosina on olleet aika lannistavia (odotin mm. 3,5 kk kuullakseni lausunnon magneettikuvasta). Mukavuudenhaluista toki, mutta vähäunisessa pikkulapsiarjessa se mukavuus suotakoon niin kauan kuin meillä on siihen varaa...

Moi, hyvä aihe!! Itse luen sun kirjoituksia viiveellä,mut luen sentään ;)!

Meillä esikoisella vakuutus ja tulevalle otetaan kans. Mies oli tästä ehdoton. Esikoisen kanssa ollaan kyl nyt tosissaan saatu vakuutuksesta enemmän takaisin kuin mitä sinne maksettu, mutta myös miettinyt et mitä jos ei olisi tarvittu....kauhee summa mennyt hukkaan. Ja sitten kun kyllä ilman vakuutusta voi myös käydä yksityisellä jos semmoinen tilanne.

Kun on vakuutus niin on ihanaa, että saa ajan juuri silloin kun sen itse haluaa.

Mutta sepäs se onkin, että jos on kerran ottanut vakuutuksen niin voiko sen irtisanoa. Voi käytännössä, mut mitäs jos sit just tuliskin joku suurempi tapaus. Itsellä on tämä että en vaan uskalla olla ottamatta vakuutusta. Vakuutusyhtiöiden myyntikikat siis osuneet minuun tai sitten taikausko,en tiedä. Mutta vakuutusmaksuja siis maksetaan se 2x vuodessa hampaat irvessä.

Sole

Hei,
Erinomainen kirjoitus!

Tarvitsetko apua lapsivakuutuksen hankintaan tai haluatko selvittää tarkemmat hinnat? https://kodinplaza.fi/ avulla tavoitat helposti yhdellä tarjouspyynnöllä alueellasi toimivat sekä tarjouspyynnöstäsi kiinnostuneet palveluntarjoajat.