Mä diggaan susta. Sun juttuille on tullut kyllä naurettua. Oon varma, että jos tunnettaisiin livenä, niin meillä hyymörinkykkä kykkisi. Lisäksi monta vuotta Turus asuneena annan aina lisäpisteitä sulle turkulaisuudesta. Niin ja mulla on neljä lasta. T. Neljän äiti ;)

Löysin sun blogiin kun kaveri oli tykännyt facesivustasi. ja siitä eteenpäin olen ollut fani. Olen 35-vee,valtion virkamies ja kolme alle kouluikäistä lasta. Yritän neuroottisesti tehdä lapsille aina itse ruuat ja sehän se meinaa olla stressi nro 1. Joo ja tein hernerouhe-leipäjuustopihvejä. Resepti oli älyttömän hyvä,varsinkin kastike jota voi soveltaa muihinkin ruokiin. Eihän meidän piltit sitä syöneet ja mieskin kaivoi kaapista sisäfilettä kun kuuli että meillä on kasvisruokapäivä. No,mulle ne maistuivat! Haaveena lottovoitto. Kiitos blogista!

29v oululainen oon. Kengänkoko 37... ;) Mies on, lapsia ei, eikä lemmikeitäkään. Tämmönen oman elämänsä kans rimpuileva nainen mää. Sun juttuja luen ja hihittelen niille. Välillä pakko miehelleki äänen lukia! Kiitos monista nauruista! Niitä edelleen täältä metästän. :D Ai niin, oon sun kaima myös.

Täällä on vakkarilukijaks varmaan reilu vuosi sitten ryhtynyt esikoisen odottaja. Lastenhoidon ammattilainen olen ollut silti jo 4,5 vuotta! Luettuani koirien omistamisen plussat ja miinukset -postauksen päädyimme hankkimaan mäyriksen pennun (siskon koirille kävi vahinko, hups!). Harjotteluvauva raskaanaollessa...olisinpa lukenut tarkemmin ne miinukset!

Täällä kans yks vanittaja, sun kirjoitukset on niin aitoudellaan ihastuttavia ja moniin kirjoittamiisi juttuihin on helppo samaistua. Blogiin löysin kun yhteinen tuttu (meidän hääkuvaajamme) oli käynyt jotakin jakoa Facebookissa kommentoimassa. Keep up the good work, minä jatkan seurailua! :-) terv turkulaane 4kk ikäisen vauvelin opiskelijaäiti

Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

Satsu, ikä ei muistu mieleen (syntyny -82 laske ite), kahden lapsen kieroon kasvattaja. On mulla mieskin ja kaksi järjettömän hölmöä ja isoa koiraa, joille lähinnä tiuskin (kaikille kolmelle siis). Välillä meinaa mennä blogien seuraaminen stalkkaamiseks, luultavasti tännekin olen alun alkaen löytänyt seuraamalla jotain puolituttua vähän liian intensiivisesti. Joskus hairahdun luulemaan olevani yksi teistä (bloggari bloggareitten seurassa). Oikeessa elämässä en kyllä kestä turkulaisten puhetapaa. P.s. Unikoulu menossa, siksi sekavuuteni.

Täällä 38-vuotias turkulainen yhden lapsen äiti. Sun jutut on vaan niin parhaita! Blogia oon seurannut pari vuotta ja tunnut niin tutulle, että oon meinannut moikata sua kaupungilla mut sit muistin, ettei me tunnetakaan ��

Vähänkö oot ihana! Jos on ihan shaibbispäivä takana ja puoltoistavee TAAS jossain kirotussa lenssussa, on kyllä muikeeta lueskella uusia (ja vanhoja) postauksia. Oon blogi-noviisi ja jotenkin onnistuin het' löytämään helmen. Kiitos! Nimim. Koko 36 Turusta

Hei.
Täällä 28 -vuotias Lappeenrannassa vaikuttava yhden, miltei kaksi vuotiaan taaperoneidin äiti.
Yhtä, ellei enemmänkin rimpuileva äiti, joka päivä kasvatusvirheitä tekevä ja aina siitä syyllisyyttä tunteva äiti.
Blogisi on ihanaa luettavaa, antaa luvan höllentää omaakin otetta siitä mukaperfectosta :)
Lukenut blogiasi varmaan puolet sen olemassa olosta.
Toinen kakkaa hokeva perheenjäsen tulossa elokuussa.

Kengännumero kengästä riippuen 39 jatai 40. Lempiruokana maksakastike, jota nyt ei sattuneista syistä voi nauttia.
Jatka kiitos samaan kakkamalliin. Oot helmi ♡♡

Hei.
Täällä 28 -vuotias Lappeenrannassa vaikuttava yhden, miltei kaksi vuotiaan taaperoneidin äiti.
Yhtä, ellei enemmänkin rimpuileva äiti, joka päivä kasvatusvirheitä tekevä ja aina siitä syyllisyyttä tunteva äiti.
Blogisi on ihanaa luettavaa, antaa luvan höllentää omaakin otetta siitä mukaperfectosta :)
Lukenut blogiasi varmaan puolet sen olemassa olosta.
Toinen kakkaa hokeva perheenjäsen tulossa elokuussa.

Kengännumero kengästä riippuen 39 jatai 40. Lempiruokana maksakastike, jota nyt ei sattuneista syistä voi nauttia.
Jatka kiitos samaan kakkamalliin. Oot helmi ♡♡

Moi! Täällä terveisiä Lapista asti! Sun blogin löysin sattumalta googletettuani jotaki n.vuosi sitten. Siitä saakka lueskellut ja naureskellut sun jutuille :) oon 26vee, pian 2vee pojan äiti. Toinen lapsukainen on syntymässä 2kk päästä vauhdittamaan meijän arkea lisää :)

Ihana olet, onnea 3 veelle! Multa kans plussaa turkulaisuudesta ja aitoudesta, mä en jaksa oikein semmoisia elziinallakuvassabodymerkkiäblugbögjamunkynnetlaittoimadamepffts-blogeja lukea. Sun jutuissa on jotain ideaakin. Kahden lapsen 30+ äiti olen, lapset iältään 1-3 v. Haaveilen päivästä, jolloin voisin maata nurmikolla puun alla ja lukea kirjaa, ottaa nokoset ja syödä mitä sattuu mieli tekemään. Yksin!! Kengän koko on 36-37 riippuen kengästä. Yleensä noi 36 kengät puristaa. Jostain syystä niitä silti ostan. Pari kertaa olen jopa kommentoinut aiemminkin, mitä en ikinä tee muissa blogeissa. Nimettömänä toki, en mä nyt ihan villiksi heittäydy. - Hipsuliini

Onnea blogille! Täällä yks arjen sankari 2,5v pojan äiti, asun Itävallassa ja olen seurannut rimpuilua ehkä vajaan vuoden. En oo tainnut koskaan kommentoida, mutta oon sitäkin uskollisempi lukija ja instastalkkaaja, nyt on siis hyvä hetki sanoa moi! oon aika kyllästynyt monien blogien kiiltokuvapintaan ja kukka/kynttiläasetelmiin, sä olet virkistävä poikkeus (pissa/kakkajutut nyt vaan toimii aina, välillä joku kiva resepti kehiin jne) jatka samaan malliin, mä huutelen sit taas ens synttärinä täältä taas viimestään! t. Maiahii

Täällä yksi innokas lukija ja snäppien seuraaja Helsingistä. Rimpuilen itse arjessa yhden 2,5v äitinä, koiraneidin emäntänä ja valokuvaajan puolisona. Rimpuiluun on syksyllä liittymässä mukaan toinenkin tenava näillä näkymin. Löysin blogiin reilu vuosi sitten sinun muihin seuraamiini blogeihin jättämien kommenttien perusteella. Usein ällistelin kommenttien fiksuutta ja hauskuutta ja sitten tajusin, että hei tällä tyypillähän on omakin tontti. Siitä asti oon naureskellu sun jutuille ja ihastellut sun tapaa kuvata arjen epätoivosia hetkiä huumorin kautta. Keventää myös oma suhtautumista lapsiperhekaaokseen. Olen myöskin varma, että ollaan jotain sielun siskoja, niin usein huomaan nyökytteleväni sun jutuille "juuri näin, juuri näin". Ja se tärkein tieto: kenhän koko 38-39.

Onnea mamma 3v!
Löysin blogisi kun joku kaverinkumminkaimankoiranulkoiluttajanserkunvelipuoli oli jakanut jonkun postauksen facessa. Koukkuun jäin :D Tykkään ihan kamalasti sun tavasta kirjoittaa, ja meillä on ilmeisesti aika samanlainen huumorintaju( tai mun tapauksessa huumirintajuttomuus). Toivottavasti rimpuilet vielä pitkään <3
Mulla itselläni on neljä lasta ja viides toiveissa <3 Sinun ansiosta linssikeitosta tuli mun ykköslemppariruoka, joudun syömään koko kattilallisen itse (lapsiin ja mieheen ei jostain syystä uponnut, kummaa porukkaa...), mutta sehän ei mua haittaa :D

Kolkytjotain yksivuotiaan typsyn äiti, tammikuinen meilläkin. Lisäksi täältä löytyy yksi kappale italian vinttikoiria, joka vallan ihastuttavasti aina säännöllisen epäsäännöllisesti muistaa meitä yllätyspökäleellä. Joulukakkablogausta lukiessa tuli suorastaan kotoinen olo :D. Vasta vähän aikaa sitten tänne löysin tieni mutta heti jäin vakkarilukijaksi :).

Heippa rimpuilija, Rovaniemellä ollaan kuulolla. Mie 33 vee, 2 läppiä ja hellu. Lempiruoka: karkki, lempiravintola: Makuuni. Löysin blogiin etsiessäni tietoa halkiovauvasta ja tänne jäin. Puolitoistavuotta melko aktiivisesti lukenut ja erinomaisesti viihtynyt. Kiitos hauskasta ja rehellisestä blogista! -E-

Tota noin, oon 56v. joten mun lapset on lähempänä sun - ja ilmeisesti myös sun kaikkien muiden lukijoiden?! - kuin sun lasten ikää. Sun juttujen lukeminen toimii kuin mielialalääke: ne on nimittäin hauskoja, toisin kuin mun elämä :) Ja ps. jos tuo mun ikä on hiukan isoissa lukemissa, niin avaudunpa nyt sitten vielä siitä kengän koostakin:se on 43.

Moronnääs! Täällä huutelee 25-vuotias, kohta seitsemän viikkoa sitten (hui) esikoisensa synnyttänyt tamperelainen, tosin nykyisin asumme tässä Mansen kupeessa Nokialla. Löysin blogiisi parisen vuotta sitten, huumorisi kolahti heti. Vedet silmissä olen jutuillesi nauranut moneen kertaan. (Erityisesti Joulukakka-postaukset ovat lämmittäneet mieltä... Itselläni oli lapsuusaikana koira joka väänsi joka jouluaatto "Samu-sirkan joulutervehdyksen" jääkaapin eteen.) En muista tarkkaan mitä kautta tänne päädyin, mutta silloin tuota esikoista yritimme saada alulle ja varmaan vauvakuumepäissäni tännekin sitten surffailin. Ja kyllä kannatti :) Usein tulee kyllä samaistuttua juttuihisi.

Isot onnittelut kolmevuotiaalle blogille, ja tytölle kevelemäänoppimisen johdosta!

Hei Ihanainen! Täällä koht 30v kahden pienokaisen äiti hihittelee sun jutuille :) Löysin sun blogin esikoisen syntymän jälkeen vajaat pari vuotta sitten, liekkö samaistuin tuohon rimpuilevaan mammaan jo nimenä niin että koukkuun jäin! Sun juttujasi olen miehellekin ääneen lueskellut välillä ja palaan tänne aina lueskelemaan mitä sulle ja teille kuuluu, vertaistukea (ja etenkin naurua) arkeen! Kiitos sinulle!

Täällä 19-vuotias lukija, ei lapsia,ei koiria. Löysin sut alunperin instagramista pari (?) vuotta sitten ja rakastuin sun aitoon tyyliin kirjottaa. Oot niin mahtavan rehellinen ja saat arkisistakin asioista esiin humoristiset puolet. Oon ite niin kyllästyny niihe miljoonaan perinteiseen äitiblogiin, missä kaikki on aina ihanaa eikä kukaan siivoa kakkaa lattialankkujen välistä. Sulla on persoonallinen tyyli kirjottaa ja oot ihan mahtava ja aion ehdottomasti seurata jatkossakin. Niin ja ollaan poikaystävän kanssa jo valittu Jere meidän hääkuvaajaks, sitten joskus. Upeita kuvia, enkä ois koskaan törmänny ilmam sun blogia. Oot paras.

Mä aloin lukemaan sun blogia, koska sulla on saman ikäinen poika kun mulla ja meidän poika on myös pelannut kotona siivilä päässä lätkää, ennenkuin sai joulupukilta oikean jääkiekkokypärän. Hienoa oli myös seurata sun raskaus aikaa, kun oma maha kasvoi samaa tahtia. Tammikuussa tuli meille myös tyttö. Olen samaistunut niin moneen tilanteeseen lasten kanssa, etten muista kaikkia! On kiva nähdä, että joku muukin kokee näitä asioita ja vaivautuu ne vielä jakamaan. Huumoria unohtamatta.
Nykyään kaikki mitä kerron itsestäni liittyy lapsiin. Jalan koko on 40, ennen raskautta 39.
Tähän myös lisään, että melkein aloin itkemään, kerroit millaista on olla yrittäjän vaimo. Niin totta!
Koska aiot itse palata töihin? Mä palaan elokuussa.
Eemeli

Kahden pikkupojan äiti -82, ex-Kaarina, ex-Espoo, nyk. Raisio. Paluumuuttaja hoitovapaalla/"äiti ei käy töissä, koska Helsinkiin on niin pitkä matka". :)

Löysin Snapchatin joskus alkutalvesta ja olit ekoja, joita seurasin. Sun snäpit on edelleen niitä ihan parhaimpia, kiitos kun jaksat niitä niin huolella (s)näpsiä! Sieltä sitten valuin seuraamaan instaan ja facebookiin ja blogiin. Nykyään saatan miehellenikin kertoa casuaalisti kaikkea, että "pitäis olla @mammarimpuileen koirat siivoomassa toi lattia". Varsinkin riisit. Nauran vieläkin sille "pitääx sun aina" snäpille. :D Oon kerran nähny sut livenä, mut en silloin kehdannu tulla ylistämään sun snäppejä. Mut ylistän nyt sit täällä! Niinku partiossa sanotaan: hyvä, kiva, bra - antaa tulla lisää vaa!

Hurraa ja onnea kolmen vuoden rimpuilu-urasta sekä ensiaskelista! <3 Tää on mun lempiblogeja, osaat kirjoittaa ja vieläpä hauskasti, samaistuttavasti ja koukuttavasti! Olen lukenut juttujasi ainakin varmaan pari vuotta.

Mä olen siis Elina, 27-vuotta, kahden lapsen äiti. Viime marraskuussa pakattiin ekstempore meidän perhe lentokoneeseen ja muutettiin Amerikkaan ja täällä mä nyt Etelä-Carolinassa parhaani yritän kotirouvailla ja harrastuksena bloggailen tällä hetkellä.

Terkkuja siis täältä ja ihanaa kevättä!! <3

Hellou! Oon 21v tyttö pääkaupunkiseudulta. Löysin sun blogin ehkä kolme päivää sitte ja oon ihan koukussa!! Kiitos ihanasta blogista <3

Eiii mä kirjoitin ja viilasin niin hienon ja blogiasi ylistävän kommentin mutta se ei näy täällä :( onnistuin ilmeisesti tässä muka niin tehokkaana äitinä multitaskingin ohessa lähettämään sen joko bittiavaruuteen tai ehkä sähköpostiisi (??)... long story short, jatka samaan malliin :)

Mä en suostu puhumaan iästä koska olen aallon pohjalla ja syvässä ikäkriisissä sen suhteen, että musta on tullut äitini, ja teini esikoistyttäreni on se kuuluisa omaan nilkkaan.

Mutta ostin just kengät joiden koko oli 40 ja 2/3. Ei niinkuin puol, vaan kakskolmasosaa.

Lapsia on neljä, töitä kolmessa vuorossa, ruuhkavuoden ilmentymä, voisin olla Pandana vaikka Korkeasaaressa. Mutta sitten taas sellaisessa ihanassa vaiheessa lasten kasvun suhteen, jossa voi uppoutua sohvaan, patistaa lapsen koiran kanssa lenkille ja katsoa Frendejä ja todeta että kyllä Rachelin tukka on edelleen to die for.

Tätä blogia olen lukenut jo tovin, rakastan hyvää tekstiä, kielellisiä koukkuja, lyhyttä ja ytimekästä huumorinpläjäystä. Vähän nihkeä kommentoija olen, mutta täällä roikutaan.

Ja joo, oon Turussakin joskus käynyt (pisteitä?).
Sus-anna.

Jee, onnea kolmevuotiaalle! Ja ennen kaikkea onnea kuopukselle hienosta virstanpylväästä <3
Täällä yksi, joka on seurannut blogia säännöllisen epäsäännöllisesti vissiin parisen vuotta, tai kun tämä aika livahtaa niin nopeasti, niin voi olla, että jopa suht alusta asti :)

Mulla 3- ja 2-vuotiaat monsteri-kullannuput kotona ;) Ja kirjoitan meidän kuulumisia myös blogiin ( http://ainalahellani.blogspot.fi ), tervetuloa visiitille!!! En osaa päättää, kirjoittaisinko perhe-elämäsekoilusta, reissutyöstä, vaiko rakkaimmasta harrastuksesta, eli valokuvauksesta, joten oon yrittänyt yhdistää niitä :D

Tykkään sun tyylistä ja luonnollisesti uberhauskoista jutuista (plus tietty ruokavinkeistä), keep up the good work! :)
Tsemppistä arkeen <3

PS. Kengänkoko 37 :D

Täällä 36v. kahden alakoululaispojan äiti Kaarinasta. Kuulin sun blogista toiselta futisäidiltä kentän laidalla, kun höpöttelin eräistä Jeren kuvauksista ehkä joskus 1,5 vuotta sitten. :)
Seuraan facessa, blogissa, instassa ja snäpissä, ja rimpuilen tahollani. Teidän monet vaiheet on meiliä jo taaksejäänyttä elämää, mutta sen verran tuoreessa muistissa, että niihin on helppo samaistua ja nauraa itsensä kipeäksi.
Sun tekstit on parhaita, nokkelia, sujuvia ja osuu mun nauruhermoon täydellisesti. Ja tunnustaudun myös miehelle lukijaksi, kun jaettu ilo on paras ilo. :D

Pakko ilmoittautua faniksi, jotta saat tietää, ettei faniheimosi ole täysin homogeeninen. Olen seitsemänkymppinen,muksut keski-ikäisiä, en erityisemmin välitä koiristakaan, kengännumero kasvaa koko ajan, eli jos elää saa "ni täl menol mää vissin jouru käymä kääntymäs Turu toril".(Valmistaudu siis henkisesti kanootteihin jaloissasi, kun lähtölaskenta alkaa.) No mikä meitä sitten yhdistää? Minä haluaisin olla sinunlaisesi nuori, jos olisin sitä tässä ajassa - sopivasti kreisi ja cool kutsumusäiti!

En muista enää, mitä kautta tänne löysin, mutta jostain viime syksyn paikkeilta olet päiviäni piristänyt. Oon kolmekymppinen, töihin ikävöivä kotiäiti-ihminen Vantaalta. Poikaset syntyneet tammikuissa 2014 ja 2016. Oon laiska kommentoimaan, mutta ahmatti lukemaan. Yleisen härväyksen lisäksi oon nauttinut ruokajutuista, haluisin opetella tekee enemmän kasvisruokia, ni vinkit on olleet arvokkaita. Paneroidusta leipäjuustosta tuli mun suosikki, vaikka ekalla kokkauskerralla tihrustinkin itkua hormonipäissäni, kun olin (vain omasta mielestäni toim. huom.) paistanut juustot ihan kumisiksi. Myös koira(nkakka)jutut on mun suosikkeja, samaistumispintaa löytyy, vaikka me luovutettiinkin oma koiruutemme vanhempien eläkepäiviä piristämään. Viime syksyisellä Turun reissulla bongasin sut luullakseni ravintolassa ja miehelle ihan tohkeissani selitin, et toi on yks bloggaaja. Hän ei ihan tajunnut asian tärkeyttä. Ehkä seuraavalla kerralla uskallan tulla juttelemaankin. ;)

Heip! Täällä hihittelee 30 ja vähän plus marraskuisen 2014 typyn äiti Satakunnasta (ja hei, mäkin oon parin vuoden ajan ollut turkulainen: Turku on muuten edellisistä asuinpaikoistani se, jonne silloin tällöin kaipaan takaisin!). Miehen vaimo ja kahden husky -koiran...ööö.. emo? Löysin tänne joskus raskausaikana etsiessäni mammahenkistä luettavaa ja oumaigaad että olen tyrskinyt näitä sun juttuja, useimmiten mahdollisimman epäsopivissa paikoissa.

Sä oot todellinen arjen sankari, kiitos kun ilostutat meitä jutuillasi :) Onnea sekä kolmivuotiaalle että hevisaurukselle <3 meillä mennään tällä hetkellä aerodynaamisesti kädet selän takana (sillai vähän kuin viitta liehuisi perässä, juu nou) ja juostaan ääntä nopeammin kohti sitä mitä just kiellettiin...

Harvoin kommentoin blogeja vaikka ahkerasti luenkin. Sun blogi oma suosikki. Kiitos siitä! Sulla on positiivinen asenne äitiyteen, toisin kuin usein itsellä. Mun lapset (8kk & 2,5v) on ihania mut välillä tää kotona kökkiminen pännii. Yritän aina ottaa sun asenteesta mallia. Itse siis 30v ja Kuopiosta. Ihana kun jaksat kirjoittaa ja piristää näin monien päivää. :)

Heippa! Mä oon Reetta ja löysin blogiisi niihin aikoihin kun kuopuksenne oli syntynyt. Päädyin tänne Facebookin kautta kun yhteinen kaverimme oli tykännyt sun jutuista! Ja sit määkin tykkäsin.

Meillä on 1v9kk ikäinen poika ja asutaan Kaarinassa. Me mennään kesällä naimisiin ja sun blogin kautta löysin valokuvaajankin meidän häihin ;) Miehes oli varattu mut sen kaveri pääsee! Jes!

Ihanaa kevättä! ;) t. Reetta

Onnea kyselyikäiselle rimpuilijalle! (Meinasin ekaks kirjoittaa ripuli...) Oot ihanan ilmeikäs tekstin tuottaja ja näitä on ollut iloa lukea. Eikä edes pysty laskemaan miten monet naurut on tullut naurettua; sun lukijat on taatusti pitkäikäisiä, jos kerran nauru pidentää ikää!

Kanssaturkulainen täällä joo, melkein naapuri vissiinkin - tai ainakin olet Instan perusteella pyörinyt viime aikoina täällä meidän nurkilla. Miehesi kuvasi meidän häät reipas pari vuotta sitten, mutta rimpuiluun tutustuin tarkemmin vasta joskus -14 kesällä, kun oltiin samaan aikaan raskaana. Lapsia siis yksi, meidän likoillehan tuli sit lopulta se about viikko ikäeroa. :) Mitäs muuta, hmm. Oon aika hurahtanut vaunujuttuihin tällä hetkellä, hulluudeksikin sitä voisi kai kutsua. Syytän insinööriyttäni, hifistellä pitää aina jossain ja just nyt se on rattaat. No, ainakin tulee lenkkeiltyä nyt kun vihdoin löytyi sellaiset joita työntelee ihan ilokseen - jopa sateella. Toivottavasti vaan ipana suostuu istumaan pitkään kyydissä... Lenkkeily on varsin tervetullutta vaihtelua herkkujen mättämiseen, jälkimmäisestä kun tuppaa tulemaan huonompi olo kuin ensin mainitusta. Oli vähän väsyttävä vauvavuosi, joten suklaata on mennyt..! Monta kertaa on ollut mielessä joku sun postaus, jossa muistutit että "tämä on vain vaihe", ja kas niinhän se oli. Nykyään lapsi nukkuu useimmiten läpi yön, harmi vain etten ole vielä oppinut itse menemään ajoissa nukkumaan. :P Kengän koosta en avaudu muuta kuin sen verran, että hippasen ketuttaa uusia kenkäarsenaalia kun jalka meni kasvamaan puoli numeroa raskauden myötä.

Ihania kommentteja oot saanut. Ihan ansaitusti toki. :)

Täällä lueskelee ja usein nauruhermojaan kutkuttelee Sylvia. 3: n lapsen äiti (hirrween kätewä tehdä ne muuten viiden vuoden välein niin säilyy tatsi ja saa vaihtaa kuriksia pidempään..)Koirakin on, jonka väitän aina olevan belggarin ja suomenpystärin sekoitus, vaikka oikeesti ei mitään hajua. Mies on kans jonkin sortin sekarotuinen. Varsinaissuomen vöyhöttäjää ja pääkaupunkiseudun puliveivaria siin on ainakin.Mä diggailen sun rempseästä otteesta, huumorista ja raikkaista "tulokulmista". Ootte nakkimutsin kanssa mun suosikkeja, oonhan rempseä ja hauska itekin ;)

Kohta ollaan takas stadissa. Lähiössä on henkinen kotini. Niin ja siis se ihan fyysinenkin taas kohta. Tuli tsekattua pikkukaupunki, oma tupa ja omenapuut. Yksin huhuilin ja muuttoauton siispä tilasin.

Kivoja oloja.

Sylvia

Kolomen kossin äitee Etelä-Pohojammaalta täälä hei! En eres muista mitä kautta tänne eksyyn, mutta tulin jääräkseni! Hihitellen luen sun juttujas, ihanaa ku keksit hauskaa sanottavaa aiheesta ku aiheesta :D Onnia kauhiasti kolmeveelle!

Terveisiä Espoosta! 19-vuotiaan abin ja tulevan ylioppilaan äiti täällä. Lapsi muutti syksyllä omaan kämppään, joten täällä on viime kuukaudet kaksi "vanhusta" opetellut elämään ihan keskenään. Pikkulapsivaihe on onnellisesti painunut unholaan mutt näitä sun juttuja on niiiin hauska lukea. Muita pienten lasten äitien blogeja en todellakaan seuraa - ei tarvii kun seuraa yhtä ja parasta :-) Kengänkoko 39.

Helou!

Oon melko varma, että päädyin tänne alunperin guuglaamalla lapsi ja koira -juttuja alkuraskaudessa, että mitähän tästä kuviosta oikein kehkeytyy. Ja tälle tielle jäin, koska tää sun blogi on niin aito ja koska naurattaa melkein joka kerta, kun näitä sun tarinoita lukee :)
Bonusta siitä, että vaikka teillä on kaunis koti, niin kuvaat myös caccaa ja kusista keittoa, ei pelkkää kiiltokuvamatskua!

Lapsi täyttää kesällä kaksi, koira neljä ja hyvin menee! Äitiä välillä väsyttää, lapsi syö koirannappuloita ja koira juoksee halailevaa taaperoa karkuun, mutta silti menee ihan jees.

39:n kengillä tallailen kodin, duunin ja päiväkodin Bermudan kolmiota Helsingissä.

Onnea kolmivuotiaalle! :) täällä 24-vuotias kolmen lapsen; 2,5v tytön, 1,5v pojan ja reilu 3kk pojan äiti Kuusamosta rimpuilee mukana. :) hulinaa löytyy arjesta niin iltaisin kun muksut nukkuu on paras tapa viettää aikaa lukemalla blogeja ja tämä sun on kyllä huippu. :D en oikeastaan muista millon ja mistä löysin tänne, mutta oletan että se oli tuossa toisen lapsen odotusaikana joskus, parisen vuotta on siis tullu rimpuiluja seurattua. :) jatkahan samaan malliin!

Blogirinkiin liittyessäni löysin myös sut ja onneksi niin! Täällä kolmen lapsen (aina 23v, vaikka oikeasti melkeen +10 tuohon) Pohjois-Pohjanmaalta. Kengänkoko on suksi eli siro 41 tai 42. Sulla on vaan niin mahtava huumorintaju, toivoisin itsekin osaavani kirjoittaa yhtä hulvattomasti :D Täällä ruudun toisella puolella naurun kanssa välillä luen sun juttuja ja samaistun osittain, kun lähes saman ikäisiä lapsia on täälläkin ja lisäksi tuommoinen uhmaileva viis vee, jonka kanssa meinaa lähteä järki. Toivottavasti saadaan jatkossakin lukea näitä vielä vaikka vähintään seuraavat kolme vuotta!

Onnea 3-vuotiaalle! Kiitos blogistasi, se todellakin osuu ja uppoaa minuun!
Olen yhdeksänkuisen pojan 28-vuotias ruotsinsuomalainen mamma. :)

Pari kuukautta sitten tänne löysin jotenkin ihmeen kaupalla (ei muistikuvaa tähän onnelliseen sattumaan johtaneista käänteistä) ja nyt olen ahminut vanhoja ja uusia postauksia ja nauranut,nauranut,nauranut... Ja tunnustan on sitä taidettu yksi postaus lukea ääneen miehellekin (nauratti häntäkin). Täältä löytyy myös kaksi alle kouluikäistä, joille maistui hernerouheella paneroidut leipäjuustot yhtä mainiosti kuin meille isommillekin. Reseptejä saa olla lisääkin, kokkausintoilija olen ja myös nirsoilua vastaan taisteleva (ja sen taas ainakin väliaikaisesti voittanut) äiti. 30 ja rapiat on ikää ja Suomen Ateenassa (a.k.a Jyväskylä) asustellaan. Turku kuuluu muuten ihan suosikkeihin erit. kesäisin. -Malla

Kati täälä hei!:D 22v ja kahden lapsen äiti. Yhtä höhlä kuin päärimpuilija, ja vannoutunut rimpuilija! Blogin löysin lempi postaukseni kautta, kun joku oli naamakirjaan linkannu lapsiperheen aforismit. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä!:D ps. Kengänkoko on 36 ;)

Moimoimoi täällä 21vee reilu yksvuotiaan pojan äiti Pohjanmaalta :) oon lukenut blogiasi noin pari vuotta ja aivan totaalisen koukussa, jatka samaan malliin! Mustaki tuntuu välillä että tunnetaan vaikkei ois ikää nähtykkää!