Tietoa mainostajalle ›

Arkiruokaa: Kermainen suikalesoijakastike

22.5.2016

Tiedättekö, mistä saan vähän kiksejä? Siitä, kun joku vieras syö minun tekemääni kasvisruokaa, eikä edes hoksaa sen olleen sitä. Tein perh...

Tiedättekö, mistä saan vähän kiksejä? Siitä, kun joku vieras syö minun tekemääni kasvisruokaa, eikä edes hoksaa sen olleen sitä.

Tein perheelle kermaista suikalesoijakastiketta ja yhtäkkiä tuli kaveri lapsineen kylään. Siinä kun ruoka oli sopivasti pöydässä, kaverikin innostui lapsensa kanssa syömähommiin. Kehuivat kastiketta oikein maukkaaksi. Ruuan jälkeen selvisi, että molemmat olivat luulleet syövänsä suikalelihakastiketta. Tarkoitus ei ollut hämätä tai mitenkäään matkia lihakastiketta, mutta ei myöskään erityisesti mainostettu sen olleen soijaruokaa.


Kasvisruokaa parjataan jostain syystä usein mauttomaksi tai tylsäksi. Ehkä se johtuu siitä, että joissain paikoissa, kuten huonoissa ravintoloissa ja ruokaloissa, siitä edelleen tehdään täysin toissijaista apetta, eikä siihen viitsitä panostaa ollenkaan. Jos joskus on sellaista mennyt maistamaan, eikä itse ole perehtynyt kasvisruokien saloihin, voi olla, että kielteinen asenne kasviruokia kohtaan on tiukassa.

Olenpa myös törmännyt tilanteisiin, joissa kasvisruokaan taas on kunnolla panostettu, mutta ennakkoasenne vie hyvästäkin mausta puolet pois. Koska jos ei lihaa = ei ruokaa. Ugh.

Ja takaisin niihin kikseihin. En sano, että meidän vieraista kukaan olisi ennakkoluuloinen (kröhöm), mutta minusta on niin siistiä, ettei tarvitse etukäteen leimata mitään ruokaa. Että TÄMÄ tässä on nyt kasvisruokaa, vaan että se on ruokaa ja se on hitto soikoon hyvää, syö ja ole tyytyväinen.

Sitten, kun ennakkoasenteista huolimatta saa syötettyä jollekin jotain hyvää tekelettään ja se tykkää siitä, ei sillä ollut lopulta mitään väliä mitä se oli. Se oli ruokaa, maukasta sellaista – ja siinä se.

Mä en ehkä pääse ikinä siihen reseptiin, kun jauhan tätä täällä nyt vaan. Mutta saatteko kiinni ajatuksesta?

Noniin. Se kastike.

Tämä on tällainen oikein lapsuuteni kastike (paitsi lihan tilalla soijaa), jota pyysin äitiäni aina tekemään. Itse kutsuin sitä harmaaksi kastikkeeksi, koska... noh, se oli minusta harmaata. Jos oikein heittäytyisi 80-luvulle, niin hillospulit kruunaisivat koko soosin. Mutta pärjään ehkä ilmankin niitä...


Kermainen suikalesoijakastike (meinaan koko ajan kirjoittaa soikalesuija) aka harmaakastike:

2-3 salottisipulia tai 1 iso tavissipuli
4 valkosipulia
Suolaa, pippuria, chili- tai Cajun-jauhetta
6-7 dl vettä
2 liemikuutiota (lihaliemi sopii sekasyöjille, kasvista muille)
90g (3-4 dl) soijasuikaleita
3-4 dl kermaa
1 tl Dijon-sinappia

1. Pilko sipulit ja paista öljyssä. Lisää pippuria, suolaa ja tiraus chilijauhetta!
2. Lisää vesi ja liemikuutiot.
3. Anna soijasuikaleiden hautua sipuli-liemikuutionesteessä niin kauan, että ne ovat pehmenneet ja vettä enää vain pohjallinen jäljellä
4. Lisää kermat ja Dijon. Anna hautua hetken.

VINKKI nro.1:
Jos kastike jostain syystä vaikuttaa löysältä, lisää pari tee lusikallista Maizenaa tilkkaan kylmää vettä ja sekoita soosiin ja anna hautua hetki! Vaihtoehtoisesti ruskean kastikkeen Maizenaa olen nakannut vähän mukaan, jos kastike kaipaa paksuunnusta.

VINKKI nro.2:
Kastike toimii loistavasti sekä perunan että riisin kanssa!

Ja muistakaa suola! Suola suolinpi suolin!

Kaikki arkiruokapostaussarjan reseptit täällä. Muita pääruokareseptejä täällä.

You Might Also Like

2 kommenttia

  1. Vau! Tämä menee ehdottomasti kokeiluun! Kasvisruokaa tulee tehtyä ihan liian harvoin, koska niitä tutumpia on muka "turvallisempi" tehdä arjen tohinassa. Pitääkin kokeilla, meneekö tämä täydestä miehelle ja aina niin nirsolle neljävuotiaalle!

    VastaaPoista
  2. Kiitos, tätä kokeilen jo vaikka tänään! En nimittäin ole vielä onnistunut saamaan maukasta soijasuikaleruokaa aikaiseksi niin että muutkin kuin minä söisi :) olisi niin paljon helpompaa tehdä vain yksi hyvä ruoka eikä aina itselle vähän jotain ruuantapaista kun muilla liharuokaa...

    VastaaPoista

Hae

 

 

Ruokablogien kärki