Kaikkihan tietävät, mikä ilmiömäinen naamiaisasuvirtuoosi olen. (Todiste 1, todiste 2) 

Kuten sanotaan, pojasta polvi paranee, eli niinku äidistä tytär. Mentiin ns. nextille levelille ja tyttäreni keksi itse mitä mainioimman halloween-asun!

Jos viimeksi meni esikoiselle pukua tehdessä vartti, nyt meni tyttärelle sekunti! Enkä edes tehnyt mitään, joten sillä lailla melko edistyksellistä. Näin ne hommat katsokaas toisen myötä helpottuu. Tuosta nuin vain, ja hurja naamiaisasu oli valmis. Tällä yksinkertaisella ranneliikkeellä sinäkin onnistut!

Saanko esitellä: PÄÄTÖN TAAPERO!

Noin! Karrrrrmiwaa, eikö?

Ei muuta kuin keppostelemaan. Muistakaa vaan varoa pöydänkulmia ja muita esteitä.

Ai että. On se nero.