Minun yöni, osa 2

24.1.2017

Laitan tähän tällaisen viikon takaisen ihanan aamupalakuvan, vaikka oikeasti se ei liity mihinkään ja vain haaveilen nytkin tällaisesta....

Laitan tähän tällaisen viikon takaisen ihanan aamupalakuvan, vaikka oikeasti se ei liity mihinkään ja vain haaveilen nytkin tällaisesta. Söin oikeasti aamupalaksi näkkäriä seisaaltani kuudelta.


Oikein mukavaa huomenta vaan täältä. Itsehän heräsin tuossa viideltä ja lähdin päälle kuuden junaan. Sanoinko, että heräsin viideltä? HAHAHAHA.

23:00 päätän sulkea Skamin (kandee katsoa, on kova sarja) ja alkaa nukkumaan. Samaan aikaan pari tuntia sitten nukahtanut kuopus herää.

23:10 en jaksa enää yrittää saada häntä nukahtamaan takaisin omaan sänkyynsä, vaan otan syliin ja vien viereeni.

Noin neljänkymmenen minuutin pyörimisen (hänen ja minun) jälkeen ilmeisesti nukahdan.

01:30 herään perinteisesti koirien sekoiluun. Se saatanan koiransänky on liian pieni tänä yönä kahdelle, joten se toinen on aivan pannareissa, kun ei mahdu sen toisen viereen. Tai jotain. Kuuntelen tovin ja nukahdan.

02:jotakin en muuten enää jaksa kuunnella sitä koirien peittorimpuilua, vaan käyn peittelemässä koiran. Ihan. Oikeesti. 

03:21 esikoinen kipittää makkariimme. Tökin miehen hereille ja hän lähtee esikoisen kanssa toiseen huoneeseen jatkamaan unia.

04:00 ne saatanan koirat. Taas se toinen ei mahdu sinne sen toisen peiton alle. Peittelen.

Tunnin päästä soi herätyskello ja voin sanoa, että vähän vituttaa.

Ja nyt, nyt tullaan koko homman ytimeen: Nukahdan. 

Kohta esikoinen tuleekin nukkumaan meidän sänkyyn. Mies saattaa esikoisen viereeni ja lähtee käyttämään koirat pissalla. Neljän ja viiden välillä aamuyöllä, mikä tuntuu kyllä vähän aikaiselta, mutta ehkä se aisti, että niillä on pissahätä, tai jotain. Jopas on reipas, ajattelen ja jatkan uniani.

Sitten tulee minun äitini. Hän tulee hoitamaan kuopustamme, kun kerta minä sinne Helsinkiin menen.

Olemme lapsuudenkodissamme ja äitini siskokin on siellä. Lisäksi ovikello soi ja vanhoja työkavereitani tulee käymään. Serkkunikin soittelee ja kertoo jostain sekopäästä, joka hätisteli häntä kotipolullaan.

Jaaaaa kohta se sekopää onkin meidän oven takana. Kävelee määrätietoisesti niska jäykkänä katse suorassa suoraa kohti. Tulee ovelle ja tuijottaa hullu katse silmissään ulko-oven ikkunasta sisään. Minä en saa ovea lukkoon kunnolla, joten pidän kahvaa ylhäällä, ettei se hullu avaa sitä. 

Mutta ei se edes yritä. Tuijottaa vain hullu hymy kasvoillaan ikkunasta sisälle, otsa kiinni lasissa.

04:56 herään. Aha, katsos, nukahdin!

Yritän äkkiä tehdä painajaiselle loppuratkaisun, ennen kuin kello herättää 05:00. Siis jonkin sellaisen lopun, mikä saisi sen hullun hymyn pois mielestäni. Öh, tulisiko poliisit nyt tähän, vai olisiko se vain vitsi, yritän keksiä. Olisihan se kamala, jos loppuratkaisu jäisi saamatta.

05:00 Kello herättää. Nousen ylös ja alan aamutoimiin. Vieläkin vähän puistattaa se painajainen. Aika sekava olo yön jäljiltä. Samalla tajuan, että se koirien pissitysosuus ja se esikoisen kömpiminen meidän sänkyyn oli unta. 

07:00 Nyt istun junassa ja koitan pysyä hereillä päivän. Ihan hyvä päivä tästä tulee! TULEE TULEE!

Lue myös:

You Might Also Like

4 comments

  1. Voi raukkaa <3. Ei voi muuta sanoa, kuin että I feel you ja tuo yöelämä on meidänkin sakissa välillä sellaista, että voihan hemmetti.

    Toivottavasti olet junassa matkalla kohti täydellistä hotellihuonetta ja aamupalaa.

    <3 Hannele
    http://www.rakkaudellahannele.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, olisikin ollut! Illaksi kotiin! Sitä tämä kevät tulee olemaan muutaman kerran viikossa. Aamuvarhain lähtö ja illaksi takaisin. Toivottavasti opin nukkumaan vaan kunnolla lähtöjä edeltävät aamut! Kiitos tsempeistä! <3

      Poista
  2. Täältä kanssa sympatiat, I feel you. Just tällaisten öiden takia mä meen edelleen pääsääntöisesti yhtäaikaa lasten kanssa kasilta nukkumaan, vaikka kuopus jo täyttikin kaksi. Vaakakupissa uni vaan edelleen painaa enemmän kuin oma aika (jota otan sitten kerran tai kaksi viikossa iltaisin netflixin edessä kyllä :D ).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, niin määki meen heti sänkyyn kun lapset nukahtaa, mutta jotenkin aina jään hillumaan just vaikka Netflixin pariin. En osaa nukahtaa sillä lailla kuin normaalit (?) ihmiset, että valot pois ja nukkumaan. Mun pitää nukahtaa jonkun asian parissa. Kirjan tai tv:n tms. Haha!

      Poista

Hae