Mitä tapahtui, kun aikuiset päästettiin irti sisäaktiviteettipuistossa?

12.10.2017

Kaupallisessa yhteistyössä Superpark & Suomen Blogimedia . Kohta alkaa syyslomat. Koko perheen pitäisi keksiä jotain tekemistä, ...

Kaupallisessa yhteistyössä Superpark & Suomen Blogimedia.

Kohta alkaa syyslomat. Koko perheen pitäisi keksiä jotain tekemistä, parhaassa tapauksessa ihan yhteistä, kun ei nuo keliltään varsinaisesti houkuttele ulkorientoihin.

Me lähetimme kaksi testiryhmää testaamaan, onko Superparkista todella koko perheen aktiviteettipaikaksi, kuten perustaja sen on aikanaan tarkoittanut huomatessaan, että lapsille ja aikuisille löytyy kyllä omia hurvittelupaikkoja, mutta koko perheelle ole yhteistä.

SAANEN ESITELLÄ:

Lahjomaton testiryhmä nro. 1




Ja vain vähän lahjottavissa oleva testiryhmä nro. 2:


Heti alussa oli hieman vaikeuksia saada pidettyä porukka kasassa. Innoikkaimmat sinkoilivat jo aulassa pitkin seiniä ja viimeistään pukukaapeilla porukka oli hajonnut ympäri tiloja.

Meidän oli tarkoitus tavata Superparkin edustaja, joka olisi kertonut meille yleisesti Superparkista ja sen säännöistä, mutta yli-innokas porukka oli pölähtänyt tavoittamattomiin jo ennen sisäänkäyntiä.

Seurueemme lapset sen sijaan olivat kiltisti Superparkin portilla odottamassa vuoroaan.

Testijoukko numero yksi koostui 7- ja 6-vuotiaista, parista viisivuotiaasta ja yhdestä melkein kolmeveestä. Testijoukko numero kaksi taas koostui aina 27-vuotiaasta kolmeysiin.

Nuorekkaaseen kolmeysiin, pyydettiin korostamaan.



Heti ensimmäisenä testijoukot suuntasivat pikkutrampoliineille. Pian pikkutrampoliineiltä osa porukasta oli hakeutunut polkuautojen pariin ja osa kaupunkihenkisen rakennelmaan kiipeilyhommiin.

Koska osa lapsista ei vielä aivan osannut itse polkea autoja, aina alati valmiina auttamaan olevat aikuiset hyvää hyvyyttään suostuivat ottamaan lapset syliin ja kilpailemaan verisesti polkemaan muutaman kierroksen radalla.


Oli mahtavaa huomata, miten tammikuussa kolme täyttävä taapero sinnikkäästi meni kaikki reitit isompien lasten perässä, vaikka ihan jokaisessa kohdassa ei yksin pärjännytkään. Häntä isommat lapset jo painelivatkin siihen malliin, ettei aikuisia sillä lailla jeesimässä tarvittukaan. Tai siis ei pysynyt perässä, edes.

Mutta ei se jeesin tarve ainoastaan lasten oikeudeksi jäänyt!

Katsokaas kun saattoi käydä niin, että eräskin mamma hyppäsi autuaan hurmioituneena siihen täysin vastustamattomaan vaahtomuovialtaaseen, eikä päässyt sieltä enää takaisin ylös.

Kas näin:


Tiedättekö sen, kun yrittää jumankauta ihan kaikkensa, mutta ei vain pääse. Sukkani tarttuivat vaahtomuoviin ja tuo ihanan kamala materiaali yritti riisua sukkani siinä ja nyt, jos ymmärrätte mitä tarkotan. Rautaiset reisilihakseni tekivät töitä, ettei ketterä, suorastaan sulava ruumiini vajoaisi yhtään alemmas – nöyryytyksestä, mutta myös ihan fyysisesti – sinne mereen.

Tilannetta ei auttanut, että nauratti. Minua, mutta myös koko seuruettamme. Trampoliinilla omaa hyppyvuoroaan odottaneita nuoria miehiä tilanne ei niinkään huvittanut, joten pahoitteluni vielä, pojat.

Pysyin loppuajan kaukana syntisen ihanasta vaahtomuovimerestä, mutta kyllä se unelmissani silti siintää. Minä ja ihanan pehmeä vaahtomuovimeri. Rohkea hyppy tuntemattomaan. Höyhenenkeveä laskeutuminen, syleilevä vaahtomuovi. Vain me kaksi ja auringonlasku...

No, se siitä.

Pian eräs innokas pesäpalloilijaäiti huomasi verkotetut pelipisteet ja suuntasi sinne. Samalla, kun lapset potkivat futista viereisessä loosissa, aikuiset iskivät tiukkoja pesislyöntejä, ihan vain leikkimielellä, eikä siis yhtään tosissaan.


"Ei" "yhtään".

Huomaan nyt, että tästä puuttuu ehkä jonkin verran käsittelyä lasten viihtymisestä siellä, mutta toisaalta kaikkihan sen tietävät, että lapset nyt viihtyvät vaikka hylätyssä siilossa, jos siellä on jotain missä kiivetä, piiloutua, hyppiä, lämiä, skeitata ja juosta.

Kaiken kaikkiaan siis varsin onnistunut reissu meille jokaiselle, olipa sitten kolme tai 39! (Huom. nuorekas kolmeysi!)

Testitiimi kuittaa ja kehottaa koko perheen voimin menemään vaikka heti syyslomaviikolla kokeilemaan! Lokakuun ajan muuten isovanhemmat pääsevät joka päivä Superparkiin ilmaiseksi, jos kiinnostaa esimerkiksi testata pääseekö se mummokin ylös sieltä vaahtomuovimerestä!

Paikallisten syyslomien ajan muissa paitsi Turun ja Vuokatin pisteissä vanhemmille on järjestetty rauhallinen etätyöpiste, jossa vanhemmat voivat työskennellä sillä aikaa, kun lapset telmivät. JOS SIIS MALTTAVAT!

Psst... Instagramissa meneillään lippuarvonta!

You Might Also Like

1 comments

  1. Hei mitä, liukumäki! Meidän poppoo testasi Jyväskylää, taapero olisi kaivannut mäkeä tai autoja, onpa erilaisia puistoja!

    Katja
    http://optimismiajaenergiaa.bellablogit.fi

    VastaaPoista

Hae