Bussailua ja junailua

6.8.2015

Huomenna se päivä koittaa: Taapero pääsee matkustamaan junalla!  Busseja rakastava taapero  tahtoo aina bussin kyytiin sellaisen nähdessää...

Huomenna se päivä koittaa: Taapero pääsee matkustamaan junalla! 

Busseja rakastava taapero tahtoo aina bussin kyytiin sellaisen nähdessään ja kotonakin ollessamme ehdottelee vain bussimatkustelua. 

Pönttöpissaustreenien yhteydessä tuli käyttöön tarrojen keräily -systeemi, jossa jokainen pönttöön tehty pissa kerryttää tarrataulukkoa, jonka lopussa odottaa palkinto. Ei liene yllätys, että herkkujen tai lelupalkinnon sijaan talukon palkintoruudussa komeili bussimatkustuslupaus.



Tässä eräänä päivänä, kun taulukko sitten tuli täyteen, lähdimme bussiajelulle. Eikä siis millekään pikkumatkalle meiltä keskustaan, vaan ihan varta vasten bussiajelulle – ilman määränpäätä. Lapsi on nimittäin joka ikinen kerta bussista noustessamme pettynyt lyhyeen matkaan ja vaatinut päästä takaisin bussiin. Tällä kertaa nuorenmiehen toive toteutettiin ja tämä sai istua niin kauan bussissa kuin jaksoi.

No aika pian hommasta loppui glamööri ja taapero ilmoitti, että valmista tuli. Ajeltiin me nyt kuitenkin parisenkymmentä kilsaa, ja lentokentälläkin käytiin ihmettelemässä lähteviä... saapuvia... öö no siis lentokenttää. Koska Turku ja lentoja... not so much.


Kohta kolmevee tyyppi on matkustellut lentämällä, raitiovaunulla, metrolla, laivalla ja tietysti sillä bussilla, mutta junalla emme ole koskaan menneet. Mikä pyhänhäväistys, sentään! Nyt, aviomiehen ollessa semisti lomalla, päätimme ottaa junan Tampereelle ja käydä tervehtimässä ystäviä ja niiden pientä tulokasta. 

Olisihan tuo autokin tuossa pihassa, johon ehkä saisi helpommin nelihenkisen perheen pakattua ja liikuteltua Tampesteriin, mutta eihän se sama ole kuin juna. Ei alkuunkaan. Meidän autossa ei ole leikkivaunua, vessaa tai kahvitarjoilua, ja toisaalta, eipähän tarvitse jännittää pysähtyminen mielessä, jaksaako vauva nukkua pari tuntia putkeen per matka. Junassa kaikki imetykset ja muut ruokailut hoituvat helpommin.

Ja yllätyksenä minulle tuli, että junasta saa perhehyttejä! Oh, mikä nerokas asia! 

Lippuja ostaessamme selvisi, että alle 16-vuotias saa oman paikan ilmaiseksi yhden aikuisen lipun rinnalle. Me nelihenkisenä perheenä saimme varattua kokonaisen perhehuoneen kahden aikuisen lipun hinnalla – ja vielä aivan leikkihuoneen läheltä! 

Olen yllättynyt, onnellinen, innoissani, onnellinen ja... innoissani Ehkä vähän taaperoa enemmän tohkeissani tästä junamatkustamisesta, hei.


Nyt vaan toivotaan, että taaperokin lämpenee junailulle. Junapiirretyt, junalelut, junahuvipuistolaitteet, ohi kulkevat junat ja junasadut on ainakin ihan parhaita, joten jännä nähdä kuinka mielissään tuo meidän suloinen kikkurapää oikeasta junasta onkaan. 

Sen äiti on joka tapauksessa aika fiilareissa. 

You Might Also Like

4 comments

  1. Meillä N rakastaa myös junia. Ja autoja. Ambulansseja, paloautoja, betoniautoja. Ratikoita. Mutta ennenkaikkea JUNIA :) Hyvää junamatkaa sinne teille siis!

    ps. kuitenkin se junamatkan viehätys viime Helsinki-Joensuu -reissulla karisi noin viiden minuutin jälkeen, mikä tietysti oli ihan jännittävää siinä mielessä, että kun kokonaismatka-aika on jotain viiden tunnin hujakoilla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kaikki kulkuneuvot on ihan parasta! Vähän kyllä jännitti, että hoksaako tuo lapsi, ettei se himputin juna sanokaan (enää) "piip piip" ja "tsuku tsuku", kuten aina on lapsiparalle väitetty, hahha! Mutta ei se huomannut huijausta. Sen mielestä se kuulutus oli hiano!

      Haha, ja voi ei! Mäki tos jo leijuin, et voi mennä vaikka Ouluun asti, ku oli niin kivaa junassa. Voi olla, et se ei sit puolivälissä enää oliskaan! :D

      Poista
    2. Mun ehkä pakko vielä jakaa tähän lisäksi kokemus lennolta 1v9kk:n kanssa. Neljä tuntia Barcelonaan. Ei yhtään lepohetkeä. Täyttä sirkusta, juunou. No, sitten kun laskeudutaan ja poika näkee ikkunasta kentällä rullaavan lentokoneen, niin ääni muuttuu silmänräpäyksessä iloiseksi ja innostuneeksi; "Entokone!!! Joo!! Tonne!! Mennään tonne!! Kyytiin".. En tiedä miten olisin kertonut lapselle, että juuri olemme olleen neljä tuskaista tuntia len-to-ko-neen kyydissä :D

      Poista
    3. Hahhaa, ihana toinen! Hän ei sit oikein ollut saanut kiinni siitä neljästä tunnista vielä! :D

      Poista

Hae