Tietoa mainostajalle ›

Tein huomion itsestäni

15.5.2015

Tein huomion itsestäni. Tuppaan olemaan vähän sellainen äiti-ihminen, näemmä, että hamstraan tekemistä ja vieläpä suhteellisen toissijaista ...

Tein huomion itsestäni. Tuppaan olemaan vähän sellainen äiti-ihminen, näemmä, että hamstraan tekemistä ja vieläpä suhteellisen toissijaista paikoittain. Sellaisilla hetkillä, kun ei olisi välttämättä ihan pakko. Kun tietää, että kohta kaikilla on kuitenkin koo ottassa, koska mutsin piti nyt kehittää joku elämääkin tärkeämpi pikku askare tähän väliin.

No kerrottakoon vaikka tämänpäiväinen setti, koska ette varmastikaan pysy enää housuissanne tämän jännän äärellä tässänäin:

Päikkärit nukuttu, kaikilla vähän nälkä, isi tulossa kaupan kautta kotiin. Isin kanssa sovitaan, että se tuo Cittarista valmiit salaatit, eli äidin ei tarvitse tehdä ruokaa. 

Jaahas, no mitäs sitten tekisi tällä kaikella ylimääräisellä ajalla? Istahtaisi sohvalle, leikkisi taaperon kanssa, keittäisi kahvit? No ei. Vaan tekisi lemon curdia. Oi kyllä. Lemon curdia, sitrustahnaa.

Sellaista inasen keskittymistä vaativaa tuhtailua kaikkine sitruunankuorien raastimisasioineen, munankeltuaisten erottelemisineen, alati vispilöimisineen ja varovaisine lämmityksineen, ettei seos palaisi pohjaan. Iiihan vaan tässä ohimennen kivasti. 


Voitte kuvitella, että huomiota vaativa taapero ja just nyt maitoa haluava vauva – joka ei muuten tuttia hyväksy – saattavat hankaloittaa tuhertelua. Kaikilla orastava nälkä ja muita tarpeita. Kuten arvata saattaa, kohta jokaisella olikin jo pelihousut repiänä. Vauva porasi ja taapero turhautui, koska "odota kulta, äiti tulee ihan kohta katsomaan sitä laatikkoon jumiutunutta autoa, äiti ei nyt ehdi koska... Eiiih, apua, tää palaa pohjaan!"

No siinäpä oli sitten itkua ja harmia jos jonkinmoista. Vain, koska äiti keksi tehdä lemon curdia. Lemon vitun curdia. Mihin tarkoitukseen? Kenelle? Miksi? Sitä me ihmettelemme vielä tänäkin päivänä. (No okei, tänään sitä vasta tehtiin, että ei me kauhean kauan olla vielä sitä ihmetelty.) 

Mutta nyt on jumankauta curdia. Tuplamäärä, koska ilmeisesti sitä tarvitaan meillä hyvin paljon. Panen purkkiin ja pakotan kaikki syömään. Tässä turhan takia olla lapsia itketetty. Saatana.

Että sellaista lisäjännitettä elämään on minulla tapana kehittää. Fiksua.

You Might Also Like

16 kommenttia

  1. Ei hitto sun kanssas. Lemon curdia o.O
    Räkätin täällä niin paljon ettei käyräanturat pysyneet paikallaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohho, anteeksi! ;) Toivottavasti muikut ja äiti voivat hyvin! <3

      Poista
  2. :D
    Tekeminen jää veriin. Terveisin kahden pienen lapsen äiti

    VastaaPoista
  3. :D Voi sua! Mut joo, kuulostaa niin tutulta - "mä teen tässä iltapesujen välissä iiiihan nopeasti meillä huomisaamuksi vispipuuroa, smoothieta ja leivon sämpylätkin. Ei tässä mene kuin kolme minuuttia ja hoituu puolella kädellä. " Noot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä syyllistyn yhtenään samaan kolmen lapsen jälkeen edelleen. Ehkä surettavinta tässä on se, että oma äitini on ollut ihan samanlainen eli tämä periytyneet tyttärillekin.

      Poista
    2. Niijjust! Ihan äkkiä tässä vaan ohimennen. Yeah right!

      Poista
  4. Kiitos jälleen illan nauruista!

    VastaaPoista
  5. Haha :D Sähän olet hullumpi kuin luulinkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellaki! Hulluuteni on ehtymätön lähde. Tai jotain... :)

      Poista
  6. Olen lukenut blogiasi vuoden. Nyt yllätän itseni ja kommentoin ensi kerran (kolmeviikkoinen esikoinen pehmittänyt kenties?), mutta olet sinä paras!!! Interwebin ainoita proosailijoita, joiden sanan säilä ja aiheet toimii kerrasta toiseen! t.Osku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hemmetti! Olipa hyvä kun yllätit itsesi ja kommentoit, koska oli justiisa kivimpiä palautteita! Kiitos Osku, tuli hyvä miäli! (Ja onnea esikoisesta <3)

      Poista
  7. Ihan paras! :,D kiitos tästä.

    VastaaPoista

Hae

 

 

Ruokablogien kärki