ilmiöt
kampanja
kasvisruoka
lihaton lokakuu
Pohdintaa
ruoka
sisältöyhteistyö
vegaaninen
Lapsi ei suostu syömään kasvisruokaa, mistä niitä proteiineja oikein saa ja entäs se ruoan lennättäminen tänne?
7.10.2018 19.56
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Knorr ja Suomen Blogimedia.
Se on taas se aika vuodesta: Lihaton lokakuu on täällä. Kaikkialla herätellään keskustelua kasvissyönnistä ja haastetaan kokeilemaan lihattomuutta.
Haastetta on heitelty jo vuodesta 2013 ja itsekin aikanaan silloin ryhdyin siihen, mikä omalta osin vaikutti pysyvämpään kasvissyöntiin. Tammikuussa 2017 osallistuin vegaanihaasteeseen oppien syömään entistä vegaanisemmin.
Knorr, tämän postauksen innoittaja ja maksaja, halusi herättää keskustelua vastuullisuudesta keittiökäyttäytymisessä ja ruuassa. Tulossa on myös postaus, jossa pohdin omaa ruokahävikkikulttuuriani.
Yksi suurimpia vastuullisuustekoja eri tutkimuksien mukaan on kasvisruokavalio. Se on tuoreen suurtutkimuksen mukaan paras tapa vähentää kuluttajan ympäristöjalanjälkeä ja sillä on suurempia vaikutuksia, kuin vaikkapa lentojen vähentämisellä tai sähköauton hankkimisella.
Knorr, tämän postauksen innoittaja ja maksaja, halusi herättää keskustelua vastuullisuudesta keittiökäyttäytymisessä ja ruuassa. Tulossa on myös postaus, jossa pohdin omaa ruokahävikkikulttuuriani.
Yksi suurimpia vastuullisuustekoja eri tutkimuksien mukaan on kasvisruokavalio. Se on tuoreen suurtutkimuksen mukaan paras tapa vähentää kuluttajan ympäristöjalanjälkeä ja sillä on suurempia vaikutuksia, kuin vaikkapa lentojen vähentämisellä tai sähköauton hankkimisella.
Vegaani en ole, enkä edes kasvissyöjä kokonaan, mutta jos verrataan muutaman vuoden takaiseen, on muutos valtava. Ruoka on kotona kasvisruokaa, vaikka muualla syömme mitä tarjolla on. Vegaanikokeilu opetti käyttämään kasvipohjaisia tuotteita paremmin ja siinä missä ennen vaikkapa maitotuotteita käytettiin niin maidon, juuston, ruokakerman ja jugurtin muodossa lähes joka aterialla, nyt niiden käyttö on vähentynyt kotioloissa korkeintaan juustoon.
Maito on vaihtunut kasviperäiseen ja sitäkin käytetään vain kahvin joukkoon. Jugurtteja syömme (lapset syö) erittäin harvoin ja nekin ostetaan kasvipohjaisina, joitain satunnaisia vanukkaita lukuunottamatta. Päivähoidossa lapset syövät ihan mitä tarjolla on.
Kerman on korvannut kasvipohjainen ruokakerma, perinteisen levitevoin margariini.
Ainoastaan juustojen kohdalla vielä rimpuillaan. Juustohan ei ole mikään välttämättömyystuote, että voisihan siitä myös luopua, ja varsinkin leivän päälle on helppoa löytää muitakin vaihtoehtoja.
Mutta sitten taas pitsa... ai että, pitsa ja oikea juusto sen päällä. Puhumattakaan erilaisilla juustoilla hulluttelusta punaviinilasillisen kanssa. Ne eivät onneksi ole kuitenkaan jokapäiväisiä ruokia, joten siinä mielessä pienempiä hullutteluja.
Mutta sitten taas pitsa... ai että, pitsa ja oikea juusto sen päällä. Puhumattakaan erilaisilla juustoilla hulluttelusta punaviinilasillisen kanssa. Ne eivät onneksi ole kuitenkaan jokapäiväisiä ruokia, joten siinä mielessä pienempiä hullutteluja.
Minua kiinnosti tietää, minkälaiset asiat mietityttävät vielä seuraajiani kasvisruokailussa. Kysyin asiaa Instagram-stoorieni puolella ja saamieni viestien perusteella monelle tuntui vaikealta saada lapsille menemään muut kuin perinteiset ruoat.
Johonkin pisteeseen saakka esimerkiksi lapsille tuttuja ruokia voi apinoida, mutta itseäni helpotti myös se, että pääsi yli ajatuksesta, että ruoalla pitää olla joku tuttu nimi ja että sen on aina oltava jokin uusi versio esi-isästään.
Että vaikka nakkikastikkeen saa tehtyä vegaanisestikin ja suikalelihakastikkeen ja bolognesen poikineen soijasta ja muista, tarviiko edes ruoalla olla aina esikuva – ja siitä kasvisversio?
Mutta kun ei edes yritä saada karjalanpaistista menemään lapsille kasvisversiota, vaan tekisi kasvisruoan kasvisruokana, ilman pakonomaista jäljittelyä, häviäisikö hommasta "huijauksen" maku ja kasvisannos olisi vain annos muiden joukossa?
Nyt kun katson aikaa taaksepäin, näyttäisi siltä, että meidän kasviskokeilut ovat ajoittuneet lasten kannalta otolliseen aikaan, jolloin he ovat olleet niin pieniä, etteivät ole edes osanneet kyseenalaistaa kasvisruokiamme. He ovat eläneet koko elämänsä kasvisruokiemme ikeessä, eivätkä osaa erotella liharuokia ja kasvisruokia, saati arvottaa niitä mitenkään paremmuusjärjestykseen. On vain ruokaa.
Mutta miten sitten toimia, kun lapset ovat jo isompia, eikä kasvisruoka meinaa maistua?
Muina humoristeina mieleeni tulee tietysti nälkä, sillä mikäpä muu olisi sen parempi motivaattori syömiseen, kuin nälkä? Että kun tarjoaa vaan sinnikkäästi sitä tarjolla olevaa ruokaa, niin kai se joskus maistuu, kun ei muutakaan ole? Helpommin ehkä sanottu kuin tehty.
Lue myös: Taistelu nirsoilua vastaan.
Klassinen lasten mukaan ottaminen ruoanlaittoon -kokeilu voi myös toimia, kun lapsi tietää, miten ruoka on tehty ja mitä siinä on. Lapsen ylpeys omasta kädenjäljestä ruoassa saattaa toimia innostamaan kokeilemaan uutta.
Tietyn ikäisen lapsen kanssa voi toki myös herätellä eettistä ja ekologista keskustelua, jos sellainen tuntuu yhtään omalta.
Kannattaa myös aloittaa tekemällä tutumpia ruokia, jotka eivät sinänsä perustu lihalle. Lasagne, kuten muutkin pastaruoat, risotot ja sosekeitot ovat helppoja aloitettavia.
Täällä muuten seitsemän vegaanista arkiruokaa, jos tarvitset inspiraatiota arkiruokiin!
Myös Knorrin ideakeittiöstä löytää kasvisruokaideoita!
Mikäli kaukaa lennätetty papu mietityttää – asia, mikä nousee keskusteluissa aina esille – on vaihtoehtoina myös paljon suomalaisia, suomessa tuotettuja vaihtoehtoja. Yksi lempparini on 40 kilometrin päässä meidän kotoa tuotettu luomu-hernerouhe, jossa proteiineja on 18 grammaa sadassa grammassa.
Vaikkei tietystikään koko ruokahommaa perustaisi valmisruoille tai puolivalmisteille, nykyään arjessa ja siinä rimpuilussa puolivalmisteet kyllä pelastaa monia iltoja, ainakin meidän perheessämme. Ei siksi etten osaisi tehdä ruokaa alusta, vaan siksi että joskus vaan en jaksa miettiä. On helpompi ottaa jokin valmiiksi mietitty, tarpeelliset proteiinit sisältävä valmiste ja tehdä se koko perheelle.
Kasvisyöntitrendin myötä kaupat ovat huomanneet kulutuksen kasvaneen ja nyt hyllyt notkuvat kasvisvaihtoehtoja – ja vieläpä ihan hyviä sellaisia. Myös Knorr on huomannut kuluttajien kysynnän ja vastannut niihin uudella Vego-ateriasarjallaan.
Lihaton lokakuu on herättänyt myös kritiikkiä. Sanotaan, että lokakuu on huonoin kuukausi viettää lihatonta kuukautta. Ilmeisesti tällöin juuri kesällä laiduntaneet eläimet laitetaan lihoiksi ja lihaa on paljon. Myös riistaa on paljon syksyllä.
Ottamatta itse kantaa näihin asioihin, koska en tunne tilannetta tarpeeksi hyvin (kerro, jos tunnet!) paras tapa lienee joka tapauksessa vähentää ihan ympärivuotisesti lihan syöntiä. Lihaa syödään muutenkin enemmän kuin ehkä koskaan, joten aina on varaa pikkuisen tiputtaa sen käyttöä.
Vaikkei kannattaisikaan juuri lihatonta lokakuuta, silti jokin yhden kuukauden sukellus kokonaan lihattomuuteen tai vegaaniuteen voi toimia. Silloin joutuu ottamaan ikään kuin pakkoperehtymisen lihattomuuteen tai kasvipohjaiseen ruokavalioon, josta muutoin on tosi helppoa lipsua, koska uuden oppimisen vaivannäkö.
Eli ehkä sen syväpaneutumisen voisi siis ottaa, vaikkei se sitten lokakuu olisikaan? Kenties vain vaikka parin viikon hyppy syvään päähän toimisi?
Mikäli sulla on hyviä apuja kasvisruokailuun liittyen, monia kiinnostaa lukea kokemuksia esimerkiksi lasten kasvisruokailuun totuttamisesta! Kerro vinkit, reseptit ja fiilikset!
Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 4 kpl maukkaiden Vego-kasvisvalmisteiden tuotepaketteja! Kilpailuaikaa on 31.10.2018. asti. (Tsekkaa tarkemmat säännöt täältä.)
Lue myös:
Vastauksia vegaanisiin kysymyksiin
12 vinkkiä kasvisten lisäämiseen ruokavaliossa
Kuinka muuttaa ruokavaliota vegaaniseen suuntaan
Herkullinen punajuuripestopitsa
Vastauksia vegaanisiin kysymyksiin
12 vinkkiä kasvisten lisäämiseen ruokavaliossa
Kuinka muuttaa ruokavaliota vegaaniseen suuntaan
Herkullinen punajuuripestopitsa
Selaile myös erilaisia arkiruokia täällä!
21 comments
Tästä intoa kokeilla itsekin taas kasvisruokia ja niiden variaatioita. Hassua sinänsä 7vuotta kasvissyöjänä menneinä aikoina ei jättänyt nykypäivään suurempaa mallia kasvispainoisesta ruokavaliosta vaan lihaa on kyllä kulutettu.. Tähän tehtävä nyt parannus.
VastaaPoistaJes, kiva jos innostuit! Ajattele kuinka paljon on muuttunut ajat kasvisruokailun suhteen, jo ihan kauppojen valikoimissakin, verrattuna vaikka kymmen vuoden takaiseen!
PoistaHei oikein mielenkiintoinen info! Ehkä nyt munkin lapsi suostuu syömään kasviksejä :D
VastaaPoistaHaha, toivotaan! <3
PoistaJoo! Muistan miten mua aikanaan kasvissyöjänä ärsytti just tuo lihansyöjälähtöisyys. Se että kasvisversion on tärkeintä muistuttaa ulkoisesti sitä lihaversiota, joka siis määrittää mistä ruuasta on kyse, esim tulee mieleen ne möhkäleet joita kasvisversioksi ehdotettiin joulukinkun paikalle. Tai paras oli ehkä armeijassa makkaran tilalla kasvissyöjälle tarjottu banaani.. (kuulemani mukaan, en ollut paikalla. 20 vuotta tuosta toki aikaa XD).
VastaaPoistaSekasyöntiin (kasvispainotteiseen) palasin lasten myötä. Aina kuitenkin olen suunnattoman iloinen kun saan ajettua sisään nirsoille kakaroilleni uuden (kasvis/minkävaan) ruokalajin!
Hyvä juttu! Ei meillä kyllä lihattomiksi ruveta. Mutta ehkä ei olla pahimpia pallon tuhoajia, kun ollaan koko vkl leikattu kokonaista peuraa pakkasen täytteeksi ja istuttu kuhaa kalastamassa. Eli sieltö ne proteiinit luonnosta tulee pöytäämme.
VastaaPoistaMeillä ongelma lihattomuuteen ei ole ollut lapset vaan ennakkoluuloinen ja nirso mies.
VastaaPoistaKevyt startti toimi meillä paremmin kuin totaalikieltäytyminen. Viikottain en kasvisruokapäivä "pakotti" mieheni tutustumaan uusiin ruokiin ja hän pääsikin yllättymään että ruoka voi olla maukasta ja täyttävää ilman lihaakin😊
Hyvä kirjoitus. Täytyy sanoa, että lokakuussa kasvisruokailukokeilu on siitä helppoa, että kotimaisten kauden kasvisten, etenkin juuresten, valikoima on runsas ja hinnat edullisia.
VastaaPoistaMulla itselläni tuottaa vaikeuksia keksiä miten kasvisprotiinit ja fodmap-ruokavalion yhdistää. Kun palkokasvit; pavut, herneet, soijarouheet yms. sovi edes pieninä annoksina.
VastaaPoistaMulla kans tämä! silläpä ex-vegaanina olen kokenut olevani pakotettu ottamaan myös kananmunat ja kanan takaisin ruokavaliooni -vaikka pahaa kyllä alkuun tekikin. Onneksi punaisesta lihasta ja lehmänmaitotuotteista on kuitenkin helppo kieltäytyä näin IBS:säläisenäkin, ne kun on ne pahimmat ilmaston tuhoajat :)
PoistaHaluan osallistua ehdottomasti, koska minua itseäni kiinnostaa kasvis vaihtoehdot ja halu syödä laadullisesti parempaa (ravintorikkaampaa) ruokaa JA SAADA MUKSUT SYÖMÄÄN KASVISRUOKIA joten tuotepaketissa olisi oiva alku meidän lapsille ja aikuisille! Lähdin lukemaan kaikkia blogin ruokaan liittyviä postauksia 🤪😄
VastaaPoistaMeidän mukulat kyllä syö ihan hyvin kasviksia, kunhan ne on raakoja! Auta armias jos ne menet kypsentämään! Nehän muuttuu myrkylliseksi! Mä en ymmärrä miten tästä pääsisi yli tai ympäri?
VastaaPoistawewwaton ät Gmail piste com
Meidän perheellä on kyllä pitkä matka kasvisruokien maailmaan. En tunne termistöä ja jos minulle iskettäisiin käteen hernerouhepaketti, niin en todellakaan tietäisi, miten voin käyttää sen ruuanlaitossa. Olen nyt kuitenkin päättänyt, että tulemme syömään yhtenä päivänä viikossa kasvisruokaa. Näin alkuun. Minunlaiselleni aloittelijalle tuollaiset puolivalmiit ateriaratkaisut ovat helppo alku ja madaltavat kynnystä siirtyä kasvisruokaan. Ja vaikka se nyt särähtääkin korvaan, että liharuuasta tehdään liharuuan näköinen kasvisruoka, niin kyllä se aloittelijaa helpottaa, että voi tehdä sen osaamansa nakkikastikkeen soijanakeista. Katselin näitä sinun ohjeita ja ilokseni huomasin, että ei tämä nyt varmaan mahdoton tehtävä ole :) Onhan noissa ohjeissa paljon aineksia, joita olen tottunut käyttämään liharuuissakin. Kiitos inspiroivasta postauksesta! :)
VastaaPoistaSosekeitto on helppo ja varma tapa!
VastaaPoistaMinä en pidä siitä ajatuksesta, että kasvisversion on jäljiteltävä liharuokaa. Kunnia kasviksille ihan sellaisenaan. Perheemme ei ole kasvissyöjäperhe mutta selkeästi lihan syönti on vähentynyt, erityisesti jauhelihan ja punaisen lihan osuus on jo aika pieni. Lihaa on on korvattu pavuilla ja herneillä. Lapsi, joka on myös tietenkin sekasyöjä pk:ssa ja nyt koulussa, syö mitä eteen tuodaan. Ei hän kyseenalaista kasvisruokaa, jos me emme tee siitä mitään suurta numeroa. Tällä en suinkaan tarkoita että hän söisi kaikkea, mutta rajoittuneisuus ei aina ole kiinni siitä että liha jotenkin puuttuisi. Ei se liharuokakaan aina niin herkkua ole ollut, ja pelkän helpon jauhelihan tarjoaksi en missään tapauksessa ole koskaan suostunut.
VastaaPoista-hanna
Mun vinkki kasvisruokailuun on olla stressaamatta liikaa asiasta ja kuunnella kehon tarpeita. Jos tekee lihaa mieli, niin sitten syö sitä ja on itselleen armollinen. Sitten voi taas syödä toisena päivänä kasvisruokaa.
VastaaPoistaOn kyllä kivaa, että nykyään on kasvisruokavaihtoehtoja huimasti enemmän kuin menneinä vuosikymmeninä!
Juuri lokakuu lihattomana on se ongelma monille tilallisille. Nautoja/lampaita joudutaan kesän jäljiltä laittamaan teurasautoon monista eri syistä. Yksi on tilojen riittämättömyys. Eli ei ole tarjota eläimelle sen vaatimaa ja laissa määriteltyä tilaa navetasta/lampolasta. Lokakuu ruuhkauttaa teurastamot muutenkin ja kun ihmiset vielä alkavat kasvisruokavaliolle niin lihan menekki vähäistä = ruhoja joudutaan hävittämään muutoin. Nyt vielä huonon satokesän jälkeen ei kaikilla ole riittävästi rehua talveksi, jolloin eläinten vähentäminen pakollista.
VastaaPoistaMinulle itselleni on aivan sama mitä kukin haluaa syödä, mutta syyttämällä maataloutta pahimpana ilmastontuhoajana näen punaista. Maataloushan se ne kasviksetkin tuottaa. Mutta ei siitä sen enempää. Meillä syödään mahdollisimman pitkälle kotimaista tuotantoa ja mahdollisimman monipuolisesti.
Mun alle parivuotias on vielä kokeiluasteella. Hän maistaa kyllä kaikkea, mutta ei tykkää kaikista kasviksista. Maistamalla (toivottavasti) tottuu, olenhan itsekin oppinut syömään eri ruokia jossain vaiheessa. =)
VastaaPoistasannamaria77 at gmail.com
helpommin maistuu kon soseuttaa tai kisää porkkanaa perunamuussiin. tai itsetehdyt sämpylät ja raastaa porkkanaa niihin
VastaaPoistajessicalonnberg@hotmail.com
Meillä esim. Nyhtökaura oli liian kokolihamaista lapsen suussa, joten nyhtis ja härkis kokeilut jäi siihen. Mutta nyt tämä uusi kauramuru uppoaa hyvin, kun on kooltaan niin pientä! Ja ensi kerralla tiedän, että puolikas pussillinen tai vähemmän riittää samaan kuin se perinteinen 400g jauhelihaa. Pienempi meillä syö aika ennakkoluulottomasti kasviksia, isompi taas nirsoilee lehtisalaattia, kesäkurpitsaa ja tomaattejakin välillä... joten helpot puolivalmisteet todella helpottaisivat kasvisruuan valintaa, muuten sitä enempiä ajattelematta tarttuu siihen jauhelihaan tai lihapullapakettiin.
VastaaPoistaEksyin tähän postaukseen vasta nyt, mutta tämä oli niin mukavaa luettavaa rennosta asenteesta (kasvis)ruokailuun ja perheen syömisiin, että halusin jättää kommenttini. Eli kiitos postauksesta :) itsellenikin Vegaanihaaste oli ensimmäinen askel haastaa niitä totuttuja tapoja - ja kuten teillä, myös meillä vaihtuivat sen myötä vuonna 2018 esimerkiksi maitotuotetteet vegaanisiin vaihtoehtoihin.
VastaaPoista-Noora
www.wonderworldofnoora.com