hävikkiruoka
ilmiöt
kampanja
kasvisruoka
lihaton lokakuu
Pohdintaa
ruoka
sisältöyhteistyö
vastuullisuus
vegaaninen
vinkit
Ei ole turhempaa kuin pois heitetty ruoka
17.10.2018 20.28
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Knorr ja Suomen Blogimedia
Kerroin aikaisemmassa kasvisruokailua käsittelevässä postauksessani, että tulossa on myös juttuni keittiökäyttäytymisestämme sekä vastuullisuudessa ruoka-asioissa.
Knorr, joka tekee omaa vastuullisuustyötään ruoantuottajana, haastoi minut miettimään meidän perheemme keittiövastuullisuutta.
Syömäkelpoisen ruoan haaskaaminen on yksi suurimmista ruoantuotannon ja kulutuksen vastuullisuuskysymyksistä elintarvikeketjussa.
Kotitalouksista roskiin päätyvä ruokajäte Suomessa vastaa 100 000 keskivertohenkilöauton hiilidioksidipäästöjä. Suomessa heitetään ruokaa roskiin 24 kiloa henkilöä kohden vuodessa. Se vastaa kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta. Maailmanlaajuisella tasollla jopa 30 prosenttia valmistetusta ruoasta menee roskiin. (Saa syödä -sivusto)
Ja kun puhutaan ruokahävikistä, tunnen piston sydämessäni. Meillä on parannettavan varaa ja kohta kerron, mitkä meidän keittiössämme on kompastuskiviä – ja missä taas olemme hyviä.
Lueskellessani tietoa ruokahävikistä ja sen vaikutuksista, silmiini osui myös artikkeli ruokapakkausten ympäristövaikutuksista. Yllätyksekseni, ja toisin kuin yleisesti ehkä ajatellaan, isossa kuvassa elintarvikepakkausten ympäristövaikutukset ovat merkittävästi pienemmät kuin itse elintarvikkeen tuotannon ja kulutuksen aiheuttamat päästöt.Vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan roskiin päätyvän ruoan tuottaminen kuormittaa ympäristöä enemmän kuin pakkauksen valmistus. Kokonaiskuvassa siis ekologisimpia pakkauksia ovat sellaiset, joilla ruokahävikkiä syntyy vähiten.
Eli pienet pakkaukset eivät ole niin paha asia kuin ollaan ajateltu, jos ne huolehtivat siitä, että ruokaa ostetaan vain todelliseen tarpeeseen, eikä sitä heitetä pois. Pakkausmateriaalin minimointi on tietysti hyvästä, mutta se ei saisi aiheuttaa liian suurta kulutusta tai sitä, että osa ruoasta joutuu roskiin.
Vinkki: Parille aikuiselle tai vaikka yhdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle meneviä Vego-aterioita kannattaa testata, kun ei ehdi tai jaksa laittaa itse ruokaa ja haluaa nopeasti jotain!
Otsikossa raflaavasti sanoin, ettei mikään muu ole turhempaa kuin poisheitetty ruoka. Ajattele, kuinka paljon ruoan tuottamiseen, kuljettamiseen ja valmistamiseen käytetään aikaa ja energiavaroja ja kuinka paljon siitä syntyy päästöjä. Kun se ruoka heitetään roskiin, kaikki päästöt ovat syntyneet turhaan.
Yksi hyvä tapa huomata oma elintarvikejätteen määrä on kierrätys. Kun elintarvikejätteelle on oma astiansa, bioastia, poisheitetyn ruoan havaitsee paremmin kuin sekajätteeseen hukkuneen ruoan.
Meidän keittiössämme olen huomannut esimerkiksi leivän aiheuttaneen turhaa ruokahävikkiä. Olen saanut huomata, että tuo suhteellisen vähän aikaa säilyvä, mutta jotenkin aina kaupasta ns. varmuuden vuoksi mukaan tarttuva ruokatarvike ehtii välillä homehtumaan, ennen kuin olemme ehtineet syödä sitä.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ruokahävikkitutkimukseen (2013) vastanneista peräti 40 prosenttia kertoi heittävänsä pois leipää kuukausittain tai useammin, eli aivan yksin emme ole tämän asian kanssa.
Syön itse useimmiten näkkileipää, joka on siinä mielessä hyvää, ettei sitä tarvitse koskaan heittää pois. Se säilyy hyvin ja pakkauskoko on sopivassa suhteessa omaan kulutukseeni.
Aina jos huomaan tuoreleivän olevan menossa vanhaksi, nakkaan sen kyllä pakkaseen, mutta koska en itse syö tavallisesti perusleipää, en muista tarkkailla tilannetta tarpeeksi hyvin.
Yksi tekijä leipähävikkiimme on meidän iso kannellinen, syvä leipälaatikko, johon liian helposti unohtuu pohjille vanhemmat leivät. Sille pitäisi keksiä jokin muu ratlkaisu - tai ainakin muistaa katsoa sinne pohjille tarpeeksi usein.
Näkkileivän lisäksi olen huomannut leipomisen olevan aika hyvä tapa välttyä leipähävikiltä. Kun leipasee reilussa vartissa muutaman sämpylän ja syö ne kaikki päivässä, maksimissaan kahdessa päivässä, ei leipää tule turhaan varastoiduttua. Myöskään pakkausjätettä ei tällöin synny.
Vinkki: Puuronjämistä voi tehdä hyviä rieskasia!
Ilmeisesti uskon olevani myös valtavan italialaisen suvun mamma, sillä aina kun teen ruokaa, teen sitä liikaa. Toki ruokaa syödään vielä seuraavinakin päivinä, mutta valitettavasti se myös unohtuu jääkaapin perukoille joskus.
Lapset ovat mestareita ruokahävikin aiheuttamisessa. Jollei itse ole halukas syömään lapsilta jääneitä jämiä, yksi tapa on annostella valmiiksi tarpeeksi pienet annokset lapsille. Antaa sitten lisää, jos sikseen tulee.
Meillähän on myös kaksi elävää biojäteroskista, joille pystymme ainakin osan ylijäämäruoasta syöttämään, mikä samalla vähentää erillisen ruoan ostamisen tarvetta koirille.
Vaikka haju- ja makuaistilla pystyy arvioimaan ruoan kunnossa olon aika pitkälle, itseäni on helpottanut myös päivämäärien kirjoitaminen joihinkin suhteellisen pitkään jääkaapissa säilyviin elintarvikkeisiin. Unohdan esimerkiksi aina, koska olen avannut tomaattipyreen, jolloin päivämäärä paketin kyljessä taklaa ainakin turhan varmuuden vuoksi poisheittämisen.
Asioita, joista taas voin olla ylpeä omassa keittiössäni, on taitoni valmistaa oikeastaan mistä tahansa raaka-aineista aina jotain (tarpeeksi) hyvää ruokaa.
Osaan myös käyttää edeltävän päivän ruoan siten uudelleen, että muokkaan siitä pienellä tuunauksella kokonaan uuden annoksen. Esimerkiksi edellisenä päivänä perunoiden kanssa tarjoillun sienikastikeen jämät muuntuu helposti seuraavana päivänä pastakastikkeeksi.
Olemme surkeita suunnittelemaan useiden seuraavien päivien ruokia ennen kauppareissuja, mutta toisaalta kompensoimme sitä sillä, ettemme myöskään tee jättireissuja kauppaan. Käymme siis toisin sanoen usein lähikaupassa ja lähiajan tarpeisiin, jolloin ruokaa ei osteta varastoon, eli se ei pääse vanhenemaan, kun se käytetään heti.
Kauppojen hävikkiruokaongelmaa voi muuten kuluttajana auttaa ostamalla punalaputettuja tuotteita ja valitsemalla vaikka sen mukaan päivän ruoan.
Minun vinkkini siis lyhyesti ovat:
Leipä
1. Syö näkkileipää, se ei pilaannu nopeasti
2. Tee itse leipää
3. Älä hamstraa leipää kaupasta varmuuden vuoksi
4. Pakasta ylimääräiset leivät
5. Muista käyttää pakkasesta ne
Päivämäärät
1. Älä luota vain päivämääriin, vaan käytä aistejasi ruoan tuoreuden havinnointiin
2. Kirjoita pitkään säilyvien tuotteiden avaamispäivämäärä antamaan osviittaa
Kierrätä
Havaitset poisheitetyn ruoan määrän paremmin ja osaat kiinnitää siihen huomiota
Ruoanlaitto
1. Älä tee jättimääriä ruokaa, tai jos teet, käytä se kaikki, esim. seuraavana päivänä lounaalla
2. Sovella edellisen päivän ruoasta uusi annos seuraavana päivänä (esim. kastikkeesta seuraavana päivänä pasta-annos, keitetyistä perunoista pyttipannu, kuivista leivistä köyhät ritarit, maito- tai kasvimaitovalmisteista pannukakkua)
3. Esimerkiksi juhlien jälkeiset ylijäämäruoat on hyvä syy kutsua vaikka naapuri rääppiäisiin!
Kauppa
1. Mikäli teet valtavia kauppareissuja, älä osta isoja määriä pilaantuvia tuotteita varastoon
2. Jos lähelläsi on lähikauppa, osta aina vain tarpeeseen ruokaa, ei varastoon
3. Punalaputetut tuotteet auttavat vähentävät kauppiaan hävikkiruokamäärää
Martat
Marttojen sivuilta löytyy kaikkeen vastaus! Sieltä olen muun muassa löytänyt, mistä saa selville, onko kananmunat vielä hyviä! (Vastaus: Laittaa ne veteen ja jos ne kelluu, ne saattaa olla jo huonoja.)
Otan ilolla myös vastaan teidän ruokahävikkiä vähentävät vinkit!
Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 4 kpl Vego-kasvisvalmisteiden tuotepaketteja! Kilpailuaikaa on 31.10.2018. asti. (Tsekkaa tarkemmat säännöt täältä.) Vastaa täällä blogissa tai Fb-jaossa!
Jos vastaat tänne blogiin, sähköpostiosoite jo osallistumisvaiheessa helpottaa yhteydenottoa voittajaan! Sähköposteja ei käytetä muuhun tarkoitukseen.
Lue myös kasviruokailua koskevat vinkit ja pohdinnat:
Lapsi ei suostu syömään kasviruokaa, mistä niitä proteiineja saa ja entäs se ruoan lennättäminen tänne?
Vastauksia vegaanisiin kysymyksiin
12 vinkkiä kasvisten lisäämiseen ruokavaliossa
20 comments
Säilytän yleensä kaiken leivän pakastimessa ja otan vain viipaleen kerrallaan ja nakkaan paahtimeen/mikroon. Minusta maistuu paremmalta näin kuin muutaman päivän huoneenlämmössä seissyt leipä. Hyödynnän pakastinta muutenkin, esim jos huomaan että pinaatti, banaani, sipuli, juusto tai mikä tahansa muu on menossa pian vanhaksi enkä kerkee/pysty syödä koko määrää sitä ennen, niin laitan elintarvikkeen pakasteeseen "jatkoajalle". Sama juttu pätee jos oon tehnyt ison annoksen ruokaa, eikä sana ruoka maistu muutaman peräkkäisen aterian jälkeen - rasiaan sopiviksi lounasannoksiksi tulevaa varten ja pakasteeseen!:) Ja jos lapsilla jää esim maitoa juomatta aterialla, laitan mukit jääkaappiin seuraavaa ateriaa odottamaan sen sijaan että kaataisin maidon lavuaariin.
VastaaPoistaMeillä leipä myös säilytetään pakastimessa ja sitä otetaan sieltä tarpeen mukaan. Mä en kertakaikkiaan tajua miten ihmisillä päätyy leipää roskikseen, kun pakastin on keksitty! Ja useimmilta ihmisiltä myös löytyy sellainen.
PoistaYhdyn yllä oleviin kaikkiin ehdotuksiin. Ne ovat meilläkin ihan arkea. Pakastin on mainio ruokahävikin vähentäjä. Meillä ei käytännössä ole ruokahävikkiä ollenkaan. Yksi syy on ihan raha. Teen ruokaa isomman satsin kerralla ja laitan osan heti pakkaseen. Meillä on yleensä vain yksi leipä kaapissa ja pakkasessa lisää tarpeen varalta. Sinne vai ostaa -30% laputettuja leipiä varastoon. Paahtimen kautta maistuu todella hyvältä! Meillä on aina tuoretta inkivääriä pakkasessa. Silloin sitä on aina tarpeeseen ja on helppo raastaa raastimella. Eikä yhtään mene hukkaan, kuten voisi käydä jääkaapissa. Minä luulin, että olen ainoa lasten maitolasien jääkaapissa säilyttäjä :)
VastaaPoistaLisäyksenä vielä edelliseen, että meillä ruokaa syödään niin kauan kuin sitä on. Vaikka kolme päivää peräkkäin. Joskus on yhdellä aterialla kahden eri ruoan loput, jos on jäänyt ylimääräistä molemmista. Kaikki vain syödään, eikä heitetä pois.
PoistaSamoja juttuja kun edellisillä on meilläkin käytössä. Ostan punalaputettuja (toki ne on aika usein lihaa) ja yritän parhaani mukaan hyödyntää kaikki jämät kaapista. Omasta pihasta löytyy komposti, vaikka pahimmilla pakkasilla se pääsee jäätymään ja silloin meidän biojäte menee tavalliseen roskikseen. Oma kompastuskivi on salaatti, joka ihan liian usein unohtuu nahistumaan jääkaappiin. Muistan sen monesti siinä vaiheessa, kun jäävesikään ei sitä enää pelasta :(
VastaaPoistaMä allekirjoitan samat kohdat siitä, mistä meillä hävikkiä syntyy. Erityisesti aivan liian isot määrät tehtyä ruokaa ovat minulle ongelma. Mieheni taas syytää roskiin leipää, sillä hän ei kuulemma pysty syömään kolmea päivää vanhaa leipää. 🙄 Ja tässä hän on todella itsepäinen.
VastaaPoistaMutta kiitos tästä. Meillä on muutenkin tässä elämäntavay syynissä, joten tämä on hyvää jatkoa projektille. 🙏
Täällä myös yksi joka aina leikkaa leivät valmiiksi, ja laittaa pakkaseen. Tai irroittelee ruisleivänpuolikkaat toisistaan ennen pakastimeen laittoa, että ne saa helposti pakastimesta paahtimeen. Minun epäkohtani on salaatit, ne usein ehtivät vaihtaa väriä ennenkuin ehdin syömään kaiken. Olen kokeillut kaikenlaista keittiössä kasvattamista, mutta en ole vielä löytänyt itselläni toimivaa salaatin ja yrttien säilytystapaa. ahonena@gmail.com
VastaaPoistaLasten maito jämät joutuu minun kahviin. Pakkaseen menee hedelmät joita ei ehdi syödä, sieltä taas smoothiehin. Väsyneet kasvikset paahdan ja teen sosekeittoja. Jos jää ruokaa yli otan ne mukaan lounaaksi töihin. Yritän että en heitä ruokaa mutta joskus jää lapsilta leipää jota en huomaa pakastaa.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaTummuneet banaanit pakastan sellaisenaan tai pilkon pakasterasiaan/pussiin. Hyödynnän mauste/kuivakakkuihin, nice creamiin ja smoothieen.
VastaaPoistaMietin jo kaupassa ja sinne löhtieslä mitä aineksia kotoa löytyy.
Sovellan paljon ja kokeilen uusia ideoita nimenomaan jämistä.
En tiedä meneekö hävikki ideaan,mutta keitettyäni kahvin, kuorin ihon silloin tällöin kahvinpuruilla.
karelia.petajaniemi@gmail.com
Meillä aina kuivahtaneista leivänpaloista rouhitaan korppujauhoja. Nahistuneet kasvikset löytää itsensä kasvissosekeitosta ja viimeiset ruoan jämät pakastetaan. Tämän talouden miesväki tosin pitää huolen, että ruoka loppuu aina ennen aikojaan eikä hävikkiä niin pal synny!
VastaaPoistaminuhno@gmail.com
Meillä ruokahävikkiä vähentää mies, joka on perheen "jätemylly" eli jämy :D Luvattoman usein kalliit hedelmät jäävät syömättä kun ei tunnu ikinä olevan aikaa syödä niitä :(
VastaaPoistahaat22214(ät)gmail.com
Mun ruokahävikkivinkki on ostaa ruokaa ainoastaan sen verran, mitä syö ja pitää ruokavarastot minimaalisina.
VastaaPoistaTähän auttaa minimaalisen ruokabudjetin asettaminen / kauppalista.
Parhaat päivänsä nähneet hedelmät heitän smoothien joukkoon ja kasviksista loihtii helposti sosekeiton. Ja kuivahtaneet leivänkannikat on koiran suurta herkkua :)
VastaaPoistaPidän kännykällä kirjaa ruokaostoksista, ettei tule ostettua vahingossa tuotteita joita on jo kotona kaapissa odottamassa. Yksinasuvana mietin myös kannattaako ostaa edullisempia isoja pakkauksia helposti pilaantuvaa ruokaa, mikäli ei ehdi kuluttaa sitä kaikkea järkevässä ajassa. Joskus pienempi ja kalliimpi pakkaus voikin tulla tietyllä tapaa edullisemmaksi, kun ei tarvitse heittää pilaantunutta ylijäämää roskiin. Ruoanlaitossa käytän myös nahistuneet kasvikset esim. sosekeittoihin, patoihin tai makaronilaatikkoon. Raastan juustonkannikat pakkaseen sopiviksi annoksiksi. Teen ruokaa isomman satsin kerralla ja pakastan ylimenevän osan annoksina. -Joliel- jolielaide00(at)gmail.com
VastaaPoistaMeillä se on suunnittelu. Yhden aikuisen ja yhden lapsen taloudessa ei pidä ostaa helposti pilaantuvia aineksia liikaa kerralla. Monesti tulee tehtyä joku soosi tai mössö mihin käytetään jämäruokia, smoothieta mihin pistetään mustat banaanit ja lämpimät voileivät tai pizza on kyllä parhaita tähderuokia!
VastaaPoistasannamaria77 at gmail.com
Meidän ruokahävikkiä vähentää ahne, mutta hurmaava koiramme :-) Mukaan kivaan arvontaan. Ja mulle tuli ikävä Turkuun, ku luin tän. En tiä, miks :D
VastaaPoistaT. Nelliina
nelliina (@)yahoo.com
En osta yleensä turhuuksia kaupasta, ja en todellakaan lähde nälkäisenä kauppaan. Silloin tulee ostettua liikaa ruokaa :)
VastaaPoistaanna_88@luukku.com
Kauppaan menen aina lapun kanssa, että tulee ostettua varmasti kaikki mitä tarvitsen. Näin välttää turhat kauppareissut unohduksien takia, ja tulee tehtyä vähemmän heräteostoksia. Nälkäisenä en suosittele kauppaan menemään. Ruokatähteistä on helppoa tehdä hyviä ruokia, esimerkiksi pitsaa tai pyttipannua :)
VastaaPoistahilsan@luukku.com
Jännä kuulla, että itse ruoan pois heittäminen on suurempi ympäristövaikutuksiltaa kuin elintarvikepakkaus. Itse pyrin aina kierrättämään kaikki pakkaukset, mutta ruokaa menee roskiin todella usein. Kiitos mielenkiintoisesta tekstistä ja pitääpä tästä eteenpäin ruveta kiinnittämään huomiota siihen, että ostaa ruokaa juuri sen verran kuin tarvitsee.
VastaaPoista